Jouni A. Vest

Nettisanakirja

Suomi – Saame

ALKUUN

Tämän nettisanakirjan päälähteinä ovat olleet Konrad Nielsenin sekä Pekka Sammallahden sanakirjat – mukaan lukien hänen hiljattain ilmestynyt laaja POHJOISSAAME – SUOMI-

sanakirjansa. Kolmantena lähteenä on ollut oma saamen kielen sanastotuntemukseni sekä takavuosina kokoamani synonyymisanakirja.

Substantiivien ja verbien taivutukseen liittyvä astevaihtelu on jätetty merkitsemättä, jottei sanakirja paisuisi ulkoasultaan kovin painavaksi. Niinpä epävarmoissa tilanteissa kannattaa tarkistaa sanan oikea taivutus varsinaisista sanakirjoista. On aina merkitty merkinnällä (pl.), mikäli sana on monikossa. Saamessa on runsaasti t-päätteisiä sanoja, jotka eivät ole monikkomuotoja, esim. jiellat (lemmikki), állat (pulmunen), hoavkkát (houkka). Niinpä jos t-päätteisen sanan lopussa ei ole mitään merkintää, silloin kyseinen sana on yksikössä.

Adjektiiveista on tarvittaessa annettu sekä predikatiivi- että attribuuttimuoto. Esimerkiksi: LAISKA (láik/i (-kes), SEURALLINEN (guoibmá/i (-s), HUONOMUISTINEN (muittoh/eapme (-is). Jos adjektiivista on käytössä vain attribuuttimuoto, silloin on merkitty seuraavasti: KIRJOITTAMATON čálekeahtes (attr.), AVOPÄINEN gahperahtes (attr.), KYPSYMÄTÖN láttakeahtes (attr.). Mikäli adjektiivista on käytössä vain predikatiivimuoto, silloin on merkitty näin: KÄRTTYISÄ duskkas (-), SAMEA seađas (-), HUOLIMATON šluđas (-). Ja jos adjetiivissa on samanlainen predikatiivi- ja attribuuttimuoto, silloin ei ole mitään merkintää.

Saamen kielessä verbeistä on usein käytössä useita rinnakkaismuotoja, joiden kaikkien mukaanotto olisi paisuttanut huomattavasti kirjan kokoa. Niinpä noita muotoja on jouduttu karsimaan, ja perusmuodoksi on valittu mielestäni se kattavin vaihtoehto. Tällaisia muotoja löytyy esimerkiksi verbeistä PURRA (gáskit), OTTAA (váldit), VOITTAA (vuoitit). Niinpä "tulla jonkin puremaksi" voisi olla gáskkáhallat, gáskkáhaddat, gáskkahallat, gáskkahaddat, ja "tulla jonkun ottamaksi" voisi olla válddáhallat, válddáhaddat, válddahallat, válddahaddat, ja "tulla jonkun voittamaksi" taas olisi vuoittáhallat, vuoittáhaddat, vuoittahallat, vuoittahaddat. Tällaisista -it-päätteisistä verbeistä perusmuodoksi on valittu se ensimmäiseksi mainittu vaihtoehto.

Saamen kielessä on lisäksi koko joukko -allat, -addat-päätteisiä verbejä, esimerkiksi LASKETELLA (čierastallat ~ čierastaddat), LUETELLA (logahallat ~ logahaddat), HAUKOTELLA (gávastallat ~ gávastaddat). Näistä perusmuodoksi on valittu se edellinen vaihtoehto. Huomattavasti vähemmän on pelkästään -addat-päätteisiä verbejä. Tällaisia verbejä on esimerkiksi "muitaladdat" (kertoilla), "heahpanaddat" (häpeillä), "roahkkasaddat" (tarttuilla) ja "suoládaddat" (varastella). Viimeisenä normittamista vaativana verbiryhmänä ovat -muvvat, -mit-, -nuvvat-päätteiset verbit. Tällaisia ovat esimerkiksi TUTUSTUA (oahpásmuvvat, oahpásmit, oahpásnuvvat), ILAHTUA (ilosmuvvat, ilosmit, ilosnuvvat), VARTTUA (rávásmuvvat, rávásmit, rávásnuvvat). Perusmuodoksi olen valinnut sen ensimmäisen vaihtoehdon, mutta kaikki muodot ovat toki kielellisesti oikeita.

Merkinnät (S), (N) ja (R) tarkoittavat, että sana on etupäässä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa käytössä.

POHJOISSAAME – SUOMI-sanakirjasta on otettu nettisanakirjaan huomattava määrä perinteisiä sanoja, joita ei ole ollut aikaisemmissa sanakirjoissa. Lisäksi tuosta kirjasta on saatu runsaasti uudissanastoa tähän nettisanakirjaan. Voikin sanoa, että nyt ilmestyvästä nettisanakirjasta löytyy sekä uutta että vanhaa – ne vanhimmat sanat ovat jo vaipumaisillaan unhoon mutta monet uudissanat ovat vasta tuloillaan käyttöön. Saamen sanojen käyttöä ovat valottamassa puhesaamesta otetut lukuisat esimerkit. Nettisanakirja on laadittu siten, että se soveltuu samalla synonyymisanakirjaksi. Lähiaikoina ilmestyy myös Saame – Suomi-nettisanakirja.

Pariisissa 03.07.24

Jouni A. Vest

Lyhenteet

abstr. abstraktinen

adj. adjektiivi

adv. adverbi

akk. akkusatiivi

anat. anatomiaan liittyvä

attr. attribuutti

biol. biologiaan liittyvä

bot. kasvitieteeseen liittyvä

elekt. sähköön liittyvä

erit. erityisesti

esim. esimerkiksi

fem. naispuolisesta henkilöstä

fys. fysiikkaan liittyvä

geogr. maatieteeseen liittyvä

geol. geologiaan liittyvä

geom. geometriaan liittyvä

hist. historiaan kuuluva sana, ei enää käytössä

ill. illatiivi

intr. intransitiivinen

jne. ja niin edelleen

jur. juridinen

kem. kemiaan liittyvä

kiel. kieleen, kielioppiin liittyvä

kom. komitatiivi

konkr. konkreettinen

ks. katso

kuv. kuvaannollisessa käytössä

lok. lokatiivi

mask. miespuolisesta henkilöstä

mat. matematiikkaan liittyvä

med. lääketieteeseen liittyvä

mil. sotilassanastoa

miner. mineraali

mus. musiikkisanastoa

pl. monikko

pol. politiikkaan liittyvä

postp. postpositio

psyk. psykologiaan liittyvä

rel. uskontoon liittyvä

rspr. resiprookkinen

subst. substantiivi

superl. superlatiivi

tekn. tekniikkaan liittyvä

tietok. tietokoneeseen liittyvä

trad. perinteinen

trans. transitiivinen

urh. urheilusanastoa

vars. varsinkin

vrt. vertaa

vulg. vulgaari

---

OVDASÁTNI

Dán neahttasátnegirjji váldogáldun leat leamaš Konrad Nielsena ja Pekka Sammallahti sátnegirjjit – maiddái su moadde jagi dassái almmustuvvan stuorra SÁMI SUOMA SÁTNEGIRJI. Goalmmát gáldun leat leamaš iežan sámegiel sátnedovdamuš ja mus 2005:s almmustuvvan synonymasátnegirji.

Substantiivvaid ja vearbbaid sojaheapmái guoskevaš dássemolsašupmi lea guđđojuvvon merkekeahttá, amas dát sátnegirji šaddat olgguldas hámi dáfus menddo lossadin. Nuba sáni rivttes sojaheami gánneha eahpesihkkaris dilis dárkkistit sátnegirjjiin. Lea álo merkestuvvon merkejumiin (pl.), jos sátni lea máŋggaidlogus. Sámegielas lea valjis t-loahppasaš sánit, mat eai leat máŋggaidloguhámit, omd. jiellat (lemmikki), állat (pulmunen), hoavkkát (houkka). Nuba jos t-loahppasaš sáni maŋis ii leat makkárge merkejupmi, de sátni lea ovttaidlogus.

Adjektiivvain leat dárbbu mielde addojuvvon sihke predikatiiva- ja attribuhttahápmi. Ovdamearkka dihte: LAISKA (láik/i (-kes), SEURALLINEN) guoibmá/i (-s), HUONOMUISTINEN (muittoh/eapme (-is). Jos adjektiivvas lea anus dušše attribuhttahápmi, de dalle lea merkestuvvon ná: KIRJOITTAMATON čálekeahtes (attr.), AVOPÄINEN gahperahtes (attr.), KYPSYMÄTÖN láttakeahtes (attr.). Jos adjektiivvas lea anus dušše predikatiivahápmi, de lea merkejuvvon ná: KÄRTTYISÄ duskkas (-), SAMEA seađas (-), HUOLIMATON šluđas (-). Ja jos adjektiivvas lea seammalágan predikatiiva- ja attribuhttahápmi, de dalle ii leat makkárge merkejupmi.

Sámegielas vearbbain leat dávjá anus moanat bálddalashámit, maid buot lea váttis čáhkadit dán girjái. Nuba dieid hámiid lea šaddan geahpedit, ja vuođđohápmin lean válljen iežan mielas dan vuohkkaseamos hámi. Dákkár hámit gávdnojit omd. vearbbain PURRA (gáskit), OTTAA (váldit), VOITTAA (vuoitit). Nuba "tulla jonkin puremaksi" sáhtášii leat gáskkáhallat, gáskkáhaddat, gáskkahallat, gáskkahaddat ja "tulla jonkun ottamaksi" sáhtášii leat válddáhallat, válddáhaddat, válddahallat, válddahaddatja "tulla jonkun voittamaksi" fas livččii vuoittáhallat, vuoittáhaddat, vuoittahallat, vuoittahaddat. Dákkár -it -loahppasaš vearbbain vuođđohápmin lea válljejuvvon dat vuosttasin namuhuvvon molssaeaktu.

Sámegielas leat dasa lassin dievva -allat, -áddat-loahppasaš vearbbat, omd. LASKETELLA (čierastallat ~ čierastaddat), LUETELLA (logahallat ~ logahaddat), HAUKOTELLA (gávastallat ~ gávastaddat). Dain vuođđohápmin lea válljejuvvon dat ovddit hápmi. Mealgat uhcit leat -addat-loahppasaš vearbbat. Dákkár vearbbat leat ee. "muitaladdat" (kertoilla), "heahpanaddat" (häpeillä), "roahkkasaddat" (tarttuilla). Maŋimuš vearbajoavkun, maid šaddá normeret, leat -muvvat, -mit, -nuvvat-loahppasaš vearbbat. Dákkárat leat omd. TUTUSTUA (oahpásmuvvat, oahpásmit, oahpásnuvvat), ILAHTUA (ilosmuvvat, ilosmit, ilosnuvvat), VARTTUA (rávásmuvvat, rávásmit, rávásnuvvat). Vuođđohápmin lean válljen dan vuosttas molssaeavttu, muhto buot hámit leat dieđusge giellaoahpalaččat riekta.

MERKEJUMIT (S), (N), (R) oaivvildit dan, ahte sátni lea eanaš Suomas, Norggas ja Ruoŧas anus.

SÁMI – SUOMA SÁTNEGIRJJIS leat váldojuvvon dán neahttasátnegirjái mealgat árbevirolaš sánit, mat eai leat leamaš ovddit sátnegirjjiin. Dasa lassin dien girjjis leat fidnejuvvon valjis ođđasánit dán neahttasátnegirjái. Sáhttáge dadjat ahte dál almmustuvvi sátnegirjjis gávdnojit sihke boares ja ođđa sánit – dat boarrásepmosat leat juo báhcimin eret anus ja máŋggat ođđasánit leat easkka boađi boađi sámegillii. Sámegiel sániid geavaheami leat čielggasmahttimin beaivválaš sámegielas váldojuvvon ovdamearkkat. Neahttasátnegirji lea dahkkojuvvon nu, ahte dat heive maiddái synonymasátnegirjin. Fargga almmustuvvá maiddái Sámi – Suoma-neahttasátnegirji.

Parisis 03.07.24

Jouni A. Vest

Oanádusat

abstr. abstráktalaš

adj. adjektiiva

adv. advearba

akk. akkusatiiva

anat. anatomiijai guoskevaš

attr. attribuhtta

biol. biologiijai guoskevaš

bot. botanihkkii guoskevaš

elekt. šleađgarávdnjái, elerávdnjái guoskevaš

erit. erenoamážit

esim. ovdamearkka dihte

fem. nissonolbmui guoskevaš

kuv. govvideaddji sátni

fys. fysihkkii guoskevaš

geogr. geografiijai guoskevaš

geol. geologiijai guoskevaš

geom. geometriijai guoskevaš

hist. historjái guoskevaš, ii leat šat anus

ill. illatiiva

intr. intransitiiva

jne. ja nu ain

jur. juridihkalaš

kem. kemiijai guoskevaš

kiel. gillii, giellaohppii guoskevaš

kom. komitatiiva

konkr. konkrehtalaš

ks. geahča

lok. lokatiiva

mask. divdui guoskevaš

mat. matematihkkii guoskevaš

med. medisiidnii guoskevaš

mil. soalddátsátni

miner. minerála

mus. musihkkii guoskevaš

pl. máŋggaidlohku

pol. politihkkii guoskevaš

postp. postposišuvdna

psyk. psykologiijai guoskevaš

rel. oskui guoskevaš

rspr. resiprohkalaš

subst. substantiiva

superl. superlatiiva

tekn. teknihkii guoskevaš

tietok. dihtorsátni

trad. árbevirolaš

trans. transitiiva

urh. falástallansátni

vars. erenoamážit

vrt. veardit

vulg. vulgára

---

A

aakkosjärjestysalfabehtalaš ortnet

aallokkobárut (pl.), bárusteapmi, gearra

aallonmurtajabárrodoaddji

aallonpituusbárroguhkkodat

aallonpohjabárrogaska

aaltobárru, skávval

aaltoillabárustit, gearrat, gearadit

aaltosulkubárroruohtu

aamenámen ~ ámmen

aamiaineniđitborramuš, iđitbiebmu

aamuiđit

aamuhartausiđitrohkos

aamuhetkiiđitboddu

aamuhämäräiđitveaigi

aamuineniđidaš

aamukausiiđitbodda; aamukauden, koko aamuniđitbotta

aamuksi(aamuun mennessä) iđidassii

aamullaiđidis ~ iđedis ~ iđ´đes

aamumakaus(poroilla) iđitlivat (pl.)

aamunkoiiđitguovssu, guovssu

aamunvirkkumor´rá/i (-s), morris (-is), mor´reš (-is)

aamupalaiđitnealgádat, iđitbihttá (S)

aamupuoleeniđitbeallai

aamupäiväiđitbeaivi; aamupäivälläiđitbeaivve

aamurukousiđitrohkos

aamuruskoiđitguovssu

aamu-uutiset(pl.) iđitođđasat (pl.)

aamuvarhainárr´iđit, árrat iđidis ~ iđedis

aamuyöiđitidja; aamuyölläiđitija

aapa (laaja suo) áhpi, jeaggi

aapinenáppes

aariára

aaria(mus.) ária

aarniometsäálgovuovdi

aarreárdna, riggodat, divrras dávvir

aarrehauta árdnahávdi

aasiásen

aasialainenásialaš

aatamiáttán; vanha aatami, paholainenboares áttán, vuoras

aataminomenaguoggomasčohkka

aateidea, jurdda

aateliádel

aatelinenádellaš, ádelii gul´levaš

aatelisarvoádelárvu

aatelisnainenádelnisu

aatelissäätyádelseahtu

aatelisuusádelvuohta

aateloidaádelastit

aateluusádelvuohta

aatonaattoruohtaruohtta

aatteellinenidealisttalaš, jurddalaš

aattoruohtta; aattonaruohttan, uudenvuoden aattonaođđabeairuohta

aattoiltaruohttaeahket

aava(avomeri) áhpi; aavalla merelläábis

aavegobmi

aavikkosáttoáhpi, sáttomeahcci

aavistaa ávaštit, oadjut, guopmat, vihkut, gamustis dovdat

aavistellaávaštallat, noahkut, gapmudit

aavistusávaštus

abessiivi (kiel.) abessiiva

abiturienttiabiturienta (S), rukses ruoš´ša (N)

ablatiivi(kiel.) ablatiiva

aborigini(vars. Australian alkuasukas) aborigiinna

aborttiaborta

absoluuttinenabsoluhtalaš

abstraktiabstrákta

absurdiabsurda

adessiivi(kiel.) adessiiva

adjektiivi(kiel.) adjektiiva

adoptioadopšuvdna

adoptoidaadopteret

adrenaliiniadrenaliidna

adventtiadveanta

adverbi(kiel.) advearba

aforismiaforisma

afrikkalainenafrihkálaš

agenttiageanta

aggressiivinenagressiivvalaš

agronomiagronoma

ahavoitunut áfáiduvvan, gámis

ahdas(tiloista)gárž/i (-žes), sajih/eapme (-is), nákkis; (vaatteesta, putkesta, polusta tms.)bask/i (-kes), tulla ahtaammaksigáržut, baskut, sajihuvvat, tehdä ahtaammaksigáržžidit, baskkidit; pitää jotakin liian ahtaanagáržžášit, baskkášit; ahtaallagáržásis, ahtaallegáržásii

ahdasmielinen gáržžesmielat, gáržžesmielalaš, áhtesmielalaš

ahdinkovuor´rádus ~ vuorrádus, váttes dilli, váttisvuođat (pl.); ojasta allikkoonheađis vuor´rádussii

ahdistaaáhtestit

ahdistavaáhtesteaddji

ahdistella doaruhit; (saalista, esim. sudesta)oaguhit, ogohallat, (koira poroa)stoaluhit

ahdistella(jotakuta jollakin asialla) vuortnuhit

ahdistuaáhtestuvvat

ahdistusáhtestus

aherrusbarggildeapmi, buđaldeapmi

ahkeraviššal (-is), barggán (-is), áŋgir (-is)

ahkera(käsitöissä) duoddjá/i (-s), duodjár (-is), duojár (-is)

ahkeroidaáŋgiruššat

ahkeruusviššalvuohta, viššu

ahkiogeres; erilaisiaahkioitavuodjeng., ráidog., liigeg., lohkkeg., gálvog., gávdneg., goahteg., girkog., veđor, vehtor, bulki, bulkor; (huonoja)gárcu, gurci, gumšu, šnjuoggu, njággu, geavzi, steanži, lissa, liski, háska, geresdáhpi

ahkionkaarigeresfierra

ahmageatki

ahmattivuovdásdiŋga, vuhpon, runzi, šleambá

ahmiavuovdduštit, vuvdošit, vuohpput, vuhpodit, njieladit, healsut, hoalkut, šleambit, šleambut, šloahkkut, njiellaladdat, suohppuladdat

ahmimishäiriö(bulimia) vuovdduštanváddu

ahne(abstr.) gutneh/eapme (-is), borastuhkes, nealggár (-is), áberávkkas

ahne(konkr.) vuovdá/i (-s), borastuhkes, boreš (-is), nealggár (-is), runzá/i (-s), vuhppolas; pitää jotakuta liian ahneenavuovdášit soapmása

ahnehtiavuovdduštit, vuvdošit, runzet, vuohpput, vuhpodit

ahogieddi, spáitu

ahomansikkagieddemuorji

ahomataragieddemáđir, vilgesmáđir

aho-orvokkibeatnatviola

ahopajugieddesieđga

ahosuolaheinäguolbbajuopmu

ahtaacoggat, bahkket, dukset, páhkket, norrat

ahtaastigáržžet ~ gáržžit; asuu hyvin ahtaastiássá hui gáržžet

ahtausgárživuohta

ahtautuabahkašuvvat

ahtojäinen(vesi) sáissas (-is) ~ sáis/sas (-e-)

ahtojääsáissa, norranjiekŋa, norahagat (pl.); tuoda ahtojäätä rannallesáiset, norrat

ahvenvuoskku, vuskkon

ahvenenmaalainenålándalaš

ahvenvitavuoskkovihti

aidanseiväsáideseaibbis

aidanvieriáideguorra

aidasáiddis

aidataáidut

aieáigga, áigumuš, ulbmil

aihefáddá

aiheellinendárbbašlaš, áššálaš, áš´šáigullevaš, árttalaš

aiheetondárbbašmeahttun, áššeh/eapme (-is), árttah/eapme (-is)

aiheuttaadagahit, mielddisbuktit, čuoččáldahttit, bohciidahttit

aiheutuašaddat, čuožžilit

aihkimäntyháika

aika áigi; sinä aikanadan áigge, entisinä aikoinaovdalaš áiggiid, hyvissä ajoináiggil, koko ajanoppa áigge, ajan mittaanáiggi mielde, lyhyeksi aikaaoanehassii, lyhyen ajan, vähän aikaaoatnelanbotta, yhtä aikaaoktanaga, ajoissaáiggi bále, aikoja sittendolin, áigá, ennen aikojaan ovdal áiggiid, viime aikoinadáid guhtaliid

aika(adv.) viehka, oalle, mealgat, oppa

aikaansaadaoažžut áigái, dagahit

aikaansaannosduodji, ráhkadus

aikaansaapaábas, ealjár (-is), sealgil (-is)

aikaaviepäáddjá/i (-s)

aikaeroáigeerohus

aikaihminenollesolmmoš

aikaillaájahallat, ádjánuššat, áiggirdit, áiggárdallat, bussat, busildit, láppezastit

-aikainen-áigásaš

aikainen árrat, árra-

aikaisemminovdal; vähän aikaisemminovdalaš

aikaisinárrat; kuinka aikaisin?árratgo?

aikaisin(superl.) áramus

aikaisintaan áramustá, ovddimustá

aikaistuaárranit

aikajärjestysáigeortnet

aikakausi áigodat, áigebadji

aikakausjulkaisuáigečála

aikakirjaáigegirji, kronihkka

aikalainenáigeguoibmi

aikamerkkiáigemearka

aikamoinenoallelágan

aikamuoto(kiel.) tempus, áigehápmi (S)

aikapalkkaáigebálká

aikatauluáigedávval

aikavyöhykeáigeavádat

aikaväliáigegaska

aikayksikköáigeovttadat

aikoaáigut, meinnet; geahkat

aikomus áigumuš, áigga, jurdda

aikuinenrávesolmmoš, ollesolmmoš

aikuiskoulutusrávesolbmuidskuvlen

aikuistuarávásmuvvat, šaddat ollesolmmožin

aina álo, álelassii, ovtto, čađat, jám´ma; ohpihii, duojásii, duojážassii hän on aina niitä samoja kyselemässäson lea ohpihii daid seammáid jearahallamin

ainainenálolaš, agálaš

ainakaangoittotge, goitge

ainakingoittot, ainjuo

ainavihantaáloruonas; ainavihanta lehtipuuáloruonas lastamuorra

aine ávnnas

aine (kirjoitelma koulussa) ávnnas, stiila (N)

aineellinenávnnaslaš

aineenopettajaávnnasoahpaheaddi, fágaoahpaheaddji (N)

aineenvaihduntaávnnasmolsun, ávnnasmolsašupmi

aineistoávdnasat (pl.), materiála

ainekirjoitusstiilačállin

aineopinnot(pl.) ávnnaslohkamat (pl.)

ainoaáidna, áidnu

ainoastaandušše, duššefal, beare, aivve; oli ainoastaan vaatimialedje aivve álddut

ainokainenáidna mánná

ainutáidna, áidnu

ainutkertainenáidnageardásaš

ainutlaatuinenáidnalunddot, erenoamáš

airoáiru

aisaáisá

aisata(yksi puu)ol´let; (useita puita) oallut

aistiáicu

aistiaáiccuiguin áicat

aistiharhahallunisašuvdna

aistikassmáhkalaš

aistinelináicanorgána

aita áidi

aitajuoksuáideviehkan

aitatyöáidebargu, áidun

aitaus áidi, gárdi

aitiološe ~ lošša

aitoeakti

aitouseaktivuohta

aittaáiti

aivan áibbas

aivastaagastit

aivastuttaagasttihit; häntä aivastuttisu gasttihii

aivokalvovuoiŋŋašcuozza

aivokalvontulehdusvuoiŋŋašcuozzavuolši

aivokoppavuoiŋŋašgoahti

aivokuorivuoiŋŋašgarra

aivokurkiainenvuoiŋŋašhárji

aivolisäkehypofysa

aivopesuvuoiŋŋašbassan

aivot(pl.) vuoigŋašat (pl.), vuoiŋŋamaččat (pl.), vuoigŋamat (pl.); aivo-vuoiŋŋaš-, vuoiŋŋamaš-

aivotärähdysvuoiŋŋašsparggiheapmi

aivoverenvuotovuoiŋŋašvardin

ajaavuodjit; (vähän)vuojestit, (nopeasti)vuodjilit, (lähteä ajamaan)vuoddját, čavget, dol´let; tulla ajetuksivuddjot

ajaa(kovalla vauhdilla) vuodjáladdat, girddihit, seaivvuhit, hurgguhit, boalddihit, luoittašit, šuvgguhit; (johonkin)hurgalit, seaivalit, cirgalit

ajaa(pois, tiehensä) vuojehit, ádjit, jáget, kevret

ajaa(tokkaa edellään) vuojehit

ajaa partansaráhket, ráhkedaddat

ajaa takaa(petoeläimistä)doarridit, oaguhit; (autolla ajaen)vuojihit, (juosten)viegahit, (hiihtäen)čuoiggahit

ajaja vuoddji

ajallinenáiggálaš, áigái guoskevaš

ajanjaksoáigodat, badji

ajankohtaáigemuddu, muddu, áigečuokkis

ajankohtainenáigeguovdil (-is)

ajankulu áiggegollu, áiggeájánas

ajanlaskuáigelohku; ennen ajanlaskun alkuaovdal áigelogu álggu

ajanmukainenáigáiheivvolaš, áigesoahppil (-is)

ajanvieteáiggeájánas, ájánas, áiggeájáhus, áiggegollu

ajatellajurddašit, jurddahit, jurddašaddat, ájahallat (R)

ajatella(nopeasti) jurdilit, smiehtastit

ajatelmajurddus, aforisma

ajatonáiggeh/eapme (-is)

ajattelematon(esim. teosta) jurddašmeahttun, jurddaškeahtes (attr.)

ajattelematon(ihmisestä) jurdilmeahttun

ajattelevajurddašeaddji

ajattelijajurddašeaddji

ajattelujurddašeapmi

ajattelutapajurddašanvuohki

ajatuksellinenjurddalaš

ajatus jurdda

ajatustenvaihtojurddalonohallan

ajatusviivajurddasáhcu

ajelehtia(virran mukana) rievdat, suohčat

ajellavuojašit, vuojástallat

ajettuabohtanit

ajettuma bohtaneapmi, bohtti

ajovuodju, sáhttu; no onko ollut tarpeeksi ajoja?na leatgo leamaš doarvái vuojut?, na galego leat leamaš vuojut?

ajoahkiovuodjengeres

ajohihnavuodjenlávži

ajoissaáiggi bále

ajoittaingaskkohagaid, gaskkaid, duollet dálle

ajojälkivuojáhat

ajojäärievdijiekŋa

ajokaistavuodjingurggástat, vuodjingeainnus

ajokas vuoján

ajokieltovuodjingielddus

ajokkivuoján

ajokoe(insinööriajo) vuodjiniskkus

ajokorttivuodjingoarta

ajolupavuodjinlohpi

ajoneuvofievru; ajoneuvon haltijafivrrolaš; jolla on paljon ajoneuvojafivr/ui (-os)

ajoneuvotonfievrroh/eapme (-is)

ajonopeusvuodjinleaktu

ajo-oikeusvuodjinvuoigatvuohta

ajoporoheargi; vuoján

ajopuurievddahas, riehkki

ajoratavuojáhat

ajorekivuodjenreahka

ajosbohtaneapmi, bohtti, buogu

ajosauvavuodjensoabbi

ajosuuntavuodjinguovlu, vuodjinhálti

ajovalovuodjinčuovga

ajoverkkogolgadat; pyytää ajoverkollagolgadit

ajoverkkopyyntigolgadeapmi

ajuri, ajomies sáhttolaš

ajuruohohonnetrássi

akanasáđđu, skabus

akanainensáđ´đ/ui (-os)

akanvirtajor´regoatnil, ruovttogoatnil

akateemikkoakademihkkár

akateeminenakademalaš

akatemiaakademiija

akillesjännešušmesuotna

akkaáhkká, geret, áhkku

akkilansaameáhkkilsámegiella

akkuakkumaláhtor, báhtter, (auton)biilabáhtter

akkusatiivi(kiel.) akkusatiiva

akrobaattiakrobáhtta

akrobaattinenakrobáhtalaš; akrobaattinen esitys akrobáhtalaš loaiddasteapmi

akseliáksil

akselipainoáksildeaddu

akseliväliáksilgaska

aksenttiakseanta

aktiivi(kiel.) aktiiva

aktiivinenaktiivvalaš

aktiivisestiaktiivvalaččat, áŋgirit, viššalit

aktivistiaktivista

aktiviteettiaktiviteahtta ~ aktivitehta

aktivoidaaktiveret

akustiikkaakustihkka

akustinenakustihkalaš

akuuttiakuhtta

akvaarioakvária

akvarelliakvareal´la

ala-arvoinenvuolleárvosaš, dohkketmeahttun, fuo/tni (-nes)

ala-aste(koulussa) vuolledássi, mánáidskuvla (N)

alahampaat(pl.) vuollebánit (pl.)

alahuone(parlamentin) vuolleviessu

alahuulivuollebavssa

alaikäinenagivuloš, vuolleahkásaš, uminddet (N)

alaikäisyysagivulošvuohta

alaindeksivuolleindeaksa

-alainen-vuloš, -vuoláš

alajuoksulla (joen) vuollin

alajuoksulle (joen) vulos

alakertavuollegeardi; vanhemmat nukkuivat alakerrassa ja lapset yläkerrassavánhemat ođiiga vuollegearddis ja mánát fas ođđe badjegearddis

alakoulusmávvaskuvla, mánáidskuvla, vuolledássi (S)

alakulomelankoliija, šlundivuohta

alakuloinen(adj.) šlund/i (-des), šlunddas (-), šluŋggas (-), skurv/vas (-a), skurvváhis (attr.), skur/tnjas (-dnje-), skurdnjá/i (-s), snolk/kas (-e-), hurv/i (-ves), hurv/vas (-e-), njolv/vas (-e-); olla alakuloinenšlundát, šlundahit, šlundádit, šluŋgát, skurvát, skurdnját, tulla alakuloiseksišlundut, šlunddagit, tehdä alakuloiseksišlundudit (ks. apea)

alakuloinen(subst.) šluŋgi, skurvvát, skurvván, skurdnji, njolvi

alakuunohkki mánnu, nuos´si mánnu

alaleuanluuoaloldákti

alaleukaollolat (pl.)

alaluomivuolleluopma, vuolleramas

alamaavuolleeana(n)

alamainenvuolibuš

alamäkimihtolat, miehtálat, mieđu, miehteeana(n)

alankovuolládat, vuolleeana(n)

alaonttolaskimovuolit váibmomorči

alaosavuolábealli ~ vulobealli, vuoláldas, vuolus; alapuolellavuolábealde, alapuolellevuolábeallai, alapuolitsevuolábeale

alaotsikkovuollerubrihkka

alapaulavuollebealli, vuollereašmi

alapuolelta (alhaalta) vuolil

alapuoli(tuulen) mieđábealli; alapuolellamieđábealde, alapuolellemieđábeallai, alapuoleltamieđil

alapuolitse(adv.) vuollil

alapäävuolágeahči ~ vulogeahči; alapäässävuolágeahčen, alapäähänvuolágeahčai, alapäästä, alapään kauttavuolágeaže

alaraja(minimi) vuollerádji

alaryhmävuollejoavku

alasvulos, vuolás

alaselkäčielggevuolli

alasinstáđ´đi

alassuingopmut, gopmolassii, gomolassii ~ gomalassii

alasti álás

alastonálás

alatiduojásii, duojážassii, duojetduodjin

alavavuolleg/aš (-is)

alavatsačoavjjevuolli

alaviite vuollečujuhus

alavirrallavuollin

alavirtaanvulos

albatrossialbatros´sa

alemmaksivuollelii, vuollelebbui, vuolibui; vähän alemmaksivuollelažžii, vuolleleppožii, vuolibužžii

alemmuudentunnevuolitvuođadovdu

alemmuusvuolitvuohta

alemmuuskompleksivuolitvuođakompleaksa

alempanavuollelis, vuolleleappos, vuolibus; vähän alempanavuollelaččas, vuolleleppožis, vuolibuččas

alempivuolit; vähän alempivuolibuš

alennus(hinnan) vuolideapmi, vuoládus, rabáhtta

alennusmerkki(mus.) vuolidanmearka

alennusmyyntivuoládusvuovdin, hálbáivuovdin

alennustilavuolidupmi

alentaavuolidit

alentua(rinteestä) vuollánit, vuollut

algoritmialgoritma

alhaallavuollin; botnis

alhaaltavuolil

alhaisovuolitgeardi

alivuoli ~ vuole

aliarvioidavuolleárvvoštallat; fuonášit, hejošit

alibialibiija

alihintavuollehaddi; alihintaan(adv.)menddo hálbái

alijäähtynyt sadečođđi; saada jääkuori alijäähtyneestä sateestačođđut

alijäämävuollebáza ~ vuolláibáza

alijäämäinenvuollebázalaš

alikersantti(mil.) vuolleseršánta

alikulkuvuolliljohtin

alikäytävävuollemanahat

alimmainenvuolimus; alimmaisenavuolimusas, alimmaiseksivuolimussii

alioikeusvuolleriekti

alipainovuolledeaddu

aliravitsemusbiebmovátni

aliravittuhejot bibmojuv´von

alistaavuollánahttit

alistuavuollánit

alistuskonjunktio(kiel.) siskálasti konjunkšuvdna

alitajuinenmielavuloš

alitajuntamiellavuolli, mielavuloš; alitajunnassamiela vuolde

alitsevuoli ~ vuole

alittaamannat vuoli

alituinenagálaš, álolaš

alituiseenovtto, čađat, duojásii, duojážassii

aliupseeri(mil.) vuolleoffiseara

alivuokralainenvuolleláigolaš

alkaaálgit, riepmat, -goahtit; alkaa houratahovrriidit, alkaa täristädorggiidit, alkaa itkeäčir´rot, alkaa kasvaa (marjasta, sikiöstä)čuolbmaduvvat, alkaa kuulla, havahtua, herätägul´lát, alkaa sataa luntamuohttát, alkaa sataa vettäarvát, alkaa tuullabiekkastit

alkeellinenálggolaš, primitiiva

alkeet(pl.) álgooahppu

alkeisjuuri(biol.) álgonađđa

alkeiskurssiálgogursa

alkeislehti (biol.) álgolasta

alkeisopetus álgooahpahus

alkeisrakkulaálgoráhkku

alkeissilmu(biol.) álgourbi

alkeisvarsi(biol.) álgonađđa

alkioálgu; ihmisalkio, sikiön varhaisasteohkečuolbma, mánnáčuolbma; alkio linnunmunassačalbmespar´ru

alkoholialkohola

alkoholiongelmat(pl.) jugešvuođaváttisvuođat (pl.)

alkoholismialkoholisma, jugešvuohta

alkoholistialkoholista, juhkki

alkuálgu; saada alkunsariegádit

alkuaanálgoálggus

alkuaikoinaálgoáiggiid

alkuaine(kemiallinen) álgoávnnas

alkuasukasálgoás´si, eamior´ru

alkueläinálgoeal´li

alkukesäálgogeassi; alkukesästäálgogeasis

alkukirjainálgobustávva

alkukuuálgománnu

alkulimaálgošliivi

alkuluku(mat.) álgolohku

alkumatkaálgomátki

alkuperäboahtimuš, álgovuolgga, álgovuođđu, álgu

alkuperäinenálgoálgosaš, originála, álgo-

alkuperäinen luontoálgoluondu

alkuperäisasukaseamiás´si

alkuperäiskansaálgoálbmot, eamiálbmot

alkuperämaaálgoriika

alkupääálggogeahči; alkupäässäálggogeahčen, alkupäähänálggogeahčai

alkusanat(pl.) álgosátni

alkusyksyálgočakča

alkutekijä(mat.) álgolohkodahkki

alkutuotantovuođđobuvttadus

alkuunkaan álggage

alkuvaiheálgomuddu, álgu

alkuviikkoálgovahkku; alkuviikostaálgovahkus

alkuvuosiálgojahki; alkuvuodestaálgojagis

alkuyöálgoidja

allavuolde; joulun allaovdalaš juovllaid

allapäingomuoivviid

allasálddis

allatiivi(kiel.) allatiiva

allevuollai ~ vuollái; pöydän allebeavdde vuollai ~ beavddi vuollái

alle(lukumäärästä) vuollel; alle kolmekymmentävuollel golbmalogi, vähän allevuollelaš, vähän alle kolmekymmentävuollelaš golbmalogi

allegromuoto(kiel.) geahppa hápmi, allegrohápmi

allekirjoittaavuolláičállit

allekirjoittajavuolláičál´li

allekirjoitusvuolláičálus

allekkainvuollálagaid; merkitä luvut allekkainmerket loguid vuollálagaid

allekkainenvuollálas

allergeeni(med.) allergena

allergia (med.) allergiija

allergikkoallergihkkár

allerginenallergiijalaš

alleviivatavuolláisárget, vuolláisázastit, vuolláisárggastit

allihaŋ´ŋá

alligaattorialligáhtor

allihaahkasávjahávda

almanakkaalmmenáhkki

almuattus, álmmas, váivvášattáldat

aloite árvalus, evttohus, álgga, proposišuvdna

aloitekykydárbmi ~ dárbmu, eallju

aloittaa álggahit; aloittaa seurusteluálgalit

aloittelijaálggahal´li

aloitusálggahus

alokas(mil.) rekruhtta, álggohas (S), soalddátálgu (S)

altis(taipuvainen) soddjil (-is), mieđis, gearga/t (-dis)

altistaa(jollekin) hearkudit

altistua(jollekin) hearkut

alttariáltár

alttaritauluáltárdávval

altto(mus.) álto

alue guovlu, viidodat, eana(n)

alueellinenguovlluguovdasaš, guvllolaš, guovllu-, regionálaš, areálalaš, areála-

aluetoimitusguovlludoaimmahus

aluevesiterritoriálačáhci

aluksi álggos, vuos

alullepanija, alkuunpanijaálguibiddji, álggaheaddji, johtuibiddji

alumiini alumiidna

alunen, alustavuloš, vuoláš

alusfanas, dámpa

alushousut(pl.) vuolbuvssat (pl.), vuolosbuvssat (pl.), sisbuvssat (pl.)

aluskasvillisuus(erit. tiheä) rahkadas

aluslasivulošlássa

aluspaitavuolbáidi, liikebáidi

alustavuoláš

alustaa(taikinaa)duhppet; (levyke tms.)formateret

alustavapreliminára, álgo-; alustavat toimenpiteetálgodoaimmat

alustus(esim. tapaamisen) vuođđosáhka

alusvaatteet (pl.) vuolildusbiktasat (pl.), vuolosbiktasat (pl.)

amanuenssiamanuensa

ambulanssiambulánsa, buohccebiila

amerikkalainenamerihkálaš

amfetamiiniamfetamiidna

aminohappoaminosivra

amiraali(mil.) admirála

amiraaliperhonenamirálabeaiveloddi

ammatillinenámmátlaš, fitnolaš, fágalaš

ammatinharjoittajaámmáhisbargi, ámmátbargi, fidnobargi

ammatinharjoitusámmáhisbargan

ammatinvalintaámmátválljen

ammatti ámmát, fidnu, fága

ammattialaámmátsuorgi, fidnosuorgi, fága

ammattikalastusámmátbivdu, ámmátguolástus

ammattikirjallisuusámmátgirjjálašvuohta

ammattikokemusámmáthárjánupmi, fidnohárjánupmi

ammattikouluámmátskuvla, fidnoskuvla

ammattikoulutusámmátskuvlen, fidnoskuvlen

ammattikurssiámmátgursa

ammattikäsityöläinenámmátduojár

ammattilainenámmátolmmoš, fágaolmmoš, fidnoolmmoš

ammattiliittoámmátlihttu

ammattimetsästysámmátbivdu

ammattimiesámmátalmmái ~ ámmátolmmái

ammattitaitoámmátdáidu, ámmátmáhttu, fidnomáhttu

ammattitaitoinenámmátmáhtolaš, fidnomáhtolaš

ammattitautiámmátdávda

ammattitutkintoámmátdutkkus

ammattiyhdistysámmátovttastus, ámmátsearvi, fágasearvi

ammelávgolihtti

ammentaagoaivut, goistet; (kerran)goivet, rokkastit

ammollaan caggut, caggasis; ammollaan olevacakkas, suu ammollaancakkasnjálmmiid, pitää ammollaancaggat

ammolleencaggut, caggasii

ammoniakkiammoniáhkka

ammottaa(olla ammollaan) caggát

ammottava(haavasta, reiästä) sku/rras (-r´re-)

ammuamuhkut, bállit, bárgut; (jatkuvasti) mugodit

ammunta(elukoiden) muhkun, bárgun

ammusbáža

ammuskellabáhčalit

ammuskelubáhčaleapmi

ampaistanjuolastit

ampeeri(elekt.) ampera

ampiainenvievssis

ampiaispesävieksábeassi, viekságoahti

ampuabáhčit, vuohčit (R)

ampuhaukkadeaggafál´li

ampujabáhčči

ampulliampul´la

ampuma-asebáhčinvearju, bis´su

ampumahiihtobáhčinčuoigan

ampumamatkabáhčádat

ampumaseurabáhčinsearvi

amputoidaamputeret

amputointiamputeren

amulettiamuleahtta

analogiaanalogiija

analoginenanalogalaš

analysoidaanalyseret

analyysianalysa

analyyttinenanalyhtalaš

ananasanánas

anarkiaanarkiija

anastaasuoládit

anatomiaanatomiija

anatominenanatomalaš

ane(rel.) ánoldat; anekauppaánoldatgávpi

aneeminenanemalaš

anemiaanemiija

angervomiehtaskážir

angiinaanginá

anglosaksinenanglosáksilaš

ani harvoinhui hárve

animaatioanimašuvdna

animaatiofilmianimašuvdnafilbma, sárgojuv´von filbma

anisruohoanisrássi

ankara(olosuhteista) goavis (-is), goav/vi (-es), gar/as (-ra); muuttua ankarammaksi (olosuhteista)goavásmuvvat; pitää olosuhteita ankarinagoavášit

ankeriasákkaras

ankkasuorsá, vuojaš

ankkuriáŋkor

ankkuroida(vene) áŋkorastit, tregget (N); (kivellä)buddet

annellaaddalit, attašit

annettavaaddámuš

anniskellaaddalit, attašit

anniskeluoikeusaddalanvuoigatvuohta

annosdoarvi, attus, poršuvdna

annostellajuohkit, juogadit

anoaátnut; (kovasti)ánuhit

anomusohcan, ohcamuš

anonymiteettinamahisvuohta

anonymiteettisuojanamahisvuođasuodji

anonyymianonyma, namah/eapme (-is)

anoppivuoni, vuonáhkku; tuleva anoppivuonesássa, kutsua jotakuta anopikseenvuotnámastalit soapmásiin

anoppineen(anoppinsa kanssa) vuotnámaš

anorakkianoráhkka

anoreksiaanoreksiija

anorektikkoanorektihkkár

ansa giella; asettaa, virittää ansagiellat, pyytää ansalla (erit. riekkoja)gárdut, jäädä ansaančákŋat

ansa-aukko(ansakaarteessa) gárdeuksa

ansaitaánssášit; (rahaa)dinet

ansaitsematonánssášmeahttun

ansakaarregárdi

ansapyynti gárdun

ansapyytäjägárdu

ansioánsu; se oli hänen ansiotaandat lei su ánsu, uurastuksensa ansiosta hänelle ojennettiin mitalirahčamusaidis ovddas sutnje geigejuvvui medállja

ansio(rahan) dienas; ansiotdietnasat, boađut

ansiokasánssolaš

ansioluettelo(CV) ánsologahallan, merihttalistu

ansiomerkkiánsomearka

ansiomitaliánsomedállja

ansionmenetysdienasmas´sin

ansiotyödienasbargu

ansoa(riekkoja) gárdut, gárddodit

antaaaddit; (nopeasti)addilit, (vähän)attestit, anniskella addalit, attašit, antaa toisilleenaddalit, antaa jotakin omastaan liigudit, kyetä antamaan suitit

antaa (sallia) diktit, suovvat

antaminenaddin, addámuš, addojupmi

antamispäivä(luvan tms.) addinbeaivi

antarktinen(georgr.) antárktalaš

antautuavuollánit, addit vuollái

anteeksi ándagassii; anteeksi antaminenándagassii addojupmi, anteeksi saaminenándagassii oažžun, pyytää anteeksi toisiltaan (erit. syntejä)ánodit

anteeksiantoándagassiiaddojupmi

anteeksipyyntöándagassiiátnun, ándagassiibivdin

anteliasaddálas, árvvas, leappogieđat

antenniantean´na

antiaddámuš

antibioottiantibiohtta

antihistamiiniantihistamiidna

antiikkiantihkka

antiikkiesineantihkkagálvu

antiikkinenantihkalaš

antikvariaattiantikvariáhtta

antilooppiantilohppa

antipaattinenantipáhtalaš

antipatiaantipatiija, vuostemiella

antologiaantologiija

antropologiantropologa

anturagámavuođđu

aorttaváldováibmosuotna

apaattinenapáhtalaš

apajapaikka fárpi, njuobahat

apeašlund/i (-des); olla apealla mielelläšlundát, tehdä apeaksišlundudit, lähteä liikkeelle apeanašlundánit (ks. alakuloinen)

apilaluovvar

apinaáhppa, áhpen, ábegáhttu

apinoida(toisen sanomaa) jievžat, jievžžadit

apolloperhonenapollobeaiveloddi

apostoliapostal

apostolinenapostolalaš

apottiabohtta

appelsiiniappelsiidna

appivuohppa; tuleva appivuohppasássa; kutsua jotakuta apekseenvuohpastallat soapmásiin

appineen(appensa kanssa) vuohpaš

appivanhemmat(pl.) vuohppa ja vuoni

aprikoosiaprikosa

apteekkari apotehkár

apteekki apotehka

apuveahkki, áhpu

apuhoitajaveahkkedivššár

apukouluveahkkeskuvla

apulainenveahkki, bálvá; biigá, reaŋga

apulaisjohtajaveahkkehoavda

apulaisprofessoriveahkkeprofessor

apulantagilvagat (pl.)

apuluokkaveahkkeluohkká

apumuisti(tietok.) veahkkemuitu

apuneuvo veahkkeneav´vu

apuohjelma(tietok.) veahkkeprográmma

apurahaveahkkeruhta

apurigieđaguhkit

apusana(kiel.) partihkal

apuviiva(mus.) veahkkesárggis

apuvälineveahkkeáhta

arabiarába

areenaarena

argumentoidaákkastallat, argumenteret

argumenttiágga, argumeanta

arina(tulisija) árran, ára

arinakiviárageađgi

aristella(jäsentään) rašášit, vihkut

aristokraattiaristokráhtta

aristokraattinenaristokráhtalaš, allaseđolaš

aristokratiaaristokratiija, allaseahtu, bajit luohkká

aristua(jäsenistä) raššut

arka árg/i (-ges), ballalas, baleš (-is), bal´levaš, duosttah/eapme (-is); tulla araksiárgut

arka(kosketukselle) riiska; arastella koskettamistariiskkastallat

arka (subst.)árggan, árggar, árggesdiŋga, njoammelhiita

arkaluontoinen(esim. asia) heark/i (-kes), raš/ši (-es)

arkeologiarkeologa

arkeologiaarkeologiija

arkeologinenarkeologalaš

arkiárga; arkenaárgan, arkisinárggaid, arki-árga-

arkinenárga-, árgabeai-

arkipäiväárgabeaivi

arkipäiväinenbeaivválaš

arkisinárgabeivviid

arkistoarkiiva

arkistoidaarkiveret

arkistointiarkiveren

arkistonhoitajaarkiivadoal´li

arkivaatteet (pl.) atnubiktasat (pl.)

arkkiárka, báberárkka

arkkipiispaárkabisma

arkkitehtiarkiteakta

arkkitehtuuriarkitektuvra

arkkityyppiárkatiipa

arkku(ruumisarkku) gistu

arkku(säilytykseen) bumbá

arktinen(geogr.) árktalaš

arkuusárgivuohta, árgodat, balešvuohta

armahdusárpmiheapmi

armahtaaárpmihit

armas gieris, ráhkislaš

armeijaarmea, soahteveahka

armeliaisuusárbmugasvuohta

armelias árbmugas, árpmolaš

armoárbmu

armollinen árbmugas, árpmolaš

armoton árpmuh/eapme (-is), árpmitmeahttun

arnikkiarnihkka

aroádju, ádjoeana(n), sitnuáhpi, steahppa

arokanaádjoduv´vá

arokiuruádjoleivvoš

aromi(ruoan) álbmi

aromikasálbmá/i (-s), bibm/ui (-os)

arosuohaukkaádjohávut

arpavuorbi

arpajaiset(pl.) vuorbádeapmi

arpakuutioks. noppa

arpeutua(haavasta) sav´vot

arpiárpa ~ árba, hávvesadji, uddu

arpinaamarumšomuohtu

arpinenudd/ui (-os)

arpoavuorbádit

artikkeliaviisačálus

artikkeli(kiel.) artihkal

artikuloidaartikuleret

artisokkaartišohkká

arvaamatonárvitmeahttun

arvaamattomuusárvitmeahttunvuohta

arvailla árvádallat

arvata árvidit; hyvä arvaamaanárveš (-is) ~ árves (-is)

arvattavastiárvideames

arvausárvu, árvádus, árvideapmi

arvella árvalit; (ohimennen, nopeasti)árvalastit

arveluárvalus

arveluttavaeahpidahtti, vávjjehahtti

arvioárvu, sulla; arvioltaárvvu mielde, sullii

arvioidaárvvoštallat, vurderet, meroštallat; (määrä suunnilleen)sulastit

arviointitapaárvvoštallanvuohki

arvo árvu; pitää arvossaatnit árvvus

arvoesineárvodávvir

arvoinen árvosaš, veara, vearta; sen arvoinen asiadan árvosaš áš´ši, näkemisen arvoinenoaidnin veara, ei ole sen arvoinenii leat dan veara

arvoituksellinenárváduslaš

arvoitusárvádus

arvokas árvvolaš, divrras

arvokkuusárvvolašvuohta

arvonanto árvvusatnin, gudnejahttin

arvonimiárvonamma, tihttel

arvontavuorbádeapmi

arvopaperiárvobábir

arvopostiárvoreive

arvosanaárvosátni

arvostaaatnit árvvus, árvvuštit (S)

arvostelijaárvvoštal´li, kritihkkár

arvostella árvvoštallat, kritiseret

arvostelu árvvoštallan, kritihkka

arvostelukykyárvvoštallannávccat (pl.)

arvostettuárvvus adnojuvvon

arvostusárvvusatnin

arvotonárvvuh/eapme (-is)

arvovaltaárvováldi, autoriteahtta ~ autoritehta

arvuutellaárvádahttalit

arvuuttaaárvádahttit

asbestiasbeasta

asevearju; ampuma-asebis´su, givvir

aseellinenvearjo-, verjejuv´von

aseetonvearjjoh/eapme (-is)

aseidenriisuntavearjjohuhttin, vearjonuolaheapmi

aseistaavearjudit, verjet; aseistautuavearjudit iežas

aseistakieltäytyjävearjobiehttaleaddji

aseistettuverjejuv´von

asekuntoinenvearjogelbbolaš

aselajivearjošládja

aselepovearjoluoitin, vearjoluoitta

asemastašuvdna

asema(yhteiskunnallinen) árvodássi, arvosadji, stáhtus

asemakaavasajádatlávva

asemasotaorutsoahti

asemesta(adv.) sadjái, sajis; meni minun asemestani sinnemanai mu ovddas dohko

asennedoaladupmi, guoddu, vuođđodovdu, jurddašanvuohki, vuoigŋa

asennoituadoaladuvvat

asentaabidjat sadjái, monteret; (ohjelma tms.)installeret

asentajamonterejeaddji

asentostel´lelmas; (ihmisen)rumašguoddu

asentopaikkaorohat

asepalvelusvearjobálvalus, soahtebálvalus

asetelmastel´ledeapmi

asettaaásahit, bidjat, stel´let

asettua (asumaan) ásaiduvvat

asettua(paikoilleen) sajáiduvvat

asetus ásahus

asetuskokoelmaásahusčoakkáldat

asevelvollinenvearjogeatnegas

asevelvollisuusvearjogeatnegasvuohta

asfalttiasfálta

asia áš´ši; (toimitettava)earán

asiaankuuluvaáš´šáigul´levaš

asiainhoitajaáš´šedikšu

asiakasáššehas; gávpeverdde, kunddar, oasti

asiakirjaáš´šegirji

asialistaáš´šelistu

asiallinenáššálaš

asiallisestiáššálaččat

asiallisuusáššálašvuohta

asiamiesáš´šealmmái ~ áš´šeolmmái

asian esittelijä áš´šemeannudeaddji

asianajaja áš´ševuoddji, advokáhtta

asianajotoimistoadvokáhttadoaimmahat

asianmukainenáš´šálaš

asianomainenáš´šáigul´levaš, guskkolaš, geasa áš´ši guoská

asianomistaja áš´šeoamasteaddji

asianosainen áš´šáiosolaš

asiantuntemusáš´šedovdamuš

asiantuntijaáš´šedovdi, spesialista, ekspearta

asiapaperiáš´šebábir

asiatonáššeh/eapme (-is)

asioidaáššiid dikšut

asiointiáššiid dikšun

askare barggildeapmi, buđaldus, doaibma

askaroidaks. puuhailla

askeettinenaskehtalaš

askellávki

askelma(tikkaissa, portaissa) bátni

aspektiaspeakta

assimiloidaassimileret

assistenttiassisteanta

assosioidaassosieret

asteceahkki, gráđđa

asteikkoceahkkálas, skálá

astellalávkut, lávkkodit, loaiddadit

asteriáster

asteroidiasteroida

astevaihteludássemolsašuddan, dássemolsašupmi

astevaihtelumerkkideattamearka

asti(johonkin, jonnekin) astirádjai, (jostakin, jossakin) astirájes, jostakin asti (jotakin myöten)ráje

astia lihtti

astiakaappilihtteskáhppe

astianpesukonelihttebassanmašiidna

astiapyyhelihttesihkaldat

astiastoserviisa, lihtit (pl.)

astma(med.) ástmá

astmaatikkoástmátihkkár

astrologiastrologa

astronauttiastronávta

astronomiastronoma

astronomiaastronomiija, nástedieđa

astua lávket

astua(sonnista tms.) njuikehit

astuttaa(lehmä) gimahit

asubiktasat (pl.), gárvodeapmi

asuaássat, orrut

asuinalueássanguovlu, orrunguovlu

asuinkenttä(muinainen) giettádat; muuttua asuinkentäksigiettáiduvvat

asuinkuntaássangielda, orrungielda

asuinmaaássanriika, orrunriika

asuinpaikkaássanbáiki, orrunbáiki, orohat

asuintaloássanviessu, orrunviessu

asukasás´si, or´ru

asukaslukuolmmošlohku

asuma-alueássanguovlu

asumaton ássameahttun; asumaton seutumeahcci

asuminen ássan, orrun

asumiskelpoinenoruhahtti

asumiskustannukset(pl.) ássangolut (pl.), orrungolut (pl.)

asumisoikeusássanvuoigatvuohta

asumistiheysássandávjodat

asumistukiássandoarjja

asumusviessu, visti

asumuserovisteearru

asunnotonvistteh/eapme (-is)

asunnottomuusvisttehisvuohta

asunto visti, viessu, orohat, ásodat

asuntoaluevisteguovlu

asuntoautocampingbiila

asuntolaásodat (S), internáhtta (N)

asuntolainavisteloatna

asuntolanhoitajaásodathoavda (S)

asunto-olot(pl.) ássandilálašvuođat (pl.)

asunto-osakeyhtiövisteoasussearvi

asunto-osoiteorrunčujuhus

asuntopulavistevátni

asuntovaunucampingvovdna

asuntoyhtiöviessosearvi

asuskellaorostallat, ásadit

asustaadálludit, orodit, siidadit

asustellaorostallat, ásadit, orodaddat

asuttaaásaiduhttit

asuttava oruhahtti

asutuskeskusčoahkkebáiki

asutustoimintaássandoaibma

ateismiateisma

ateistiateista

ateljeeateljea, govvadáiddára bargobádji

ateriamállásat (pl.)

aterioidaboradit

atlasnikamabiehtarašdilljá

atomiatoma

atomipommiatomabomba

atomisotaatomasoahti

atomivoimalaatomafápmorusttet

atrainhárset

attentaattiattentáhtta

attribuuttiattribuhtta

attribuuttimuotoattribuhttahápmi

audiovisuaalinenaudiovisuálalaš

auditiivinenauditiivvalaš

auditorioauditoria

aueta rahpasit, leahkkasit

aukaista rahpat, rabastit, leahkastit

aukea(adj.) rabas, jalg/at (-es), oainnus, báru/t (-his)

aukea(näköalaltaan) várddus; tällä kohtaa on hyvin aukea, näkee kauas Norjan puolelledákko lea hui várddus, oaidná guhkás Norgga beallai

aukea(subst.) jalgadas, jalggáš, vađđa

aukeamarabastat, leahkastat

auki rabas; apposen auki (esim. ovesta)caggut; suu aukicakkasnjálmmiid, pitää auki (esim. ovea)caggat

aukile(päälakiaukile vauvalla) suddi

aukio(metsässä, laajahko) vađđa

aukioloaikarabasáigi

aukkoráigi

aukoa leahkkut, rabadit

auktorisoidaautoriseret

auktoritatiivinenautoritatiiva

auktoriteettiautoriteahtta ~ autoritehta, árvováldi

aulisdáhtolaš, gearga/t (-dis), fargat, suov´vil (-is)

auraploga, vealta, veltá

aura-autoplogabiila (S), muohtaboltunbiila (N)

aurataploget, boltut luotta ~ geainnu

auringonkukkabeaivvášlieđđi

auringonlasku beaiveluoitin

auringonnousubeaivebadjáneapmi

auringonpaahdebeaivebáitta, beaivegoardda, beaiveboalddáhat

auringonpaistebeaivvádat; tulla auringonpaistebeaivvádahttit

auringonpimennysbeaivvášsevnnjodeapmi

auringonpistosbeaivečuggestat

auringonsädebeaivvášsuonjar

aurinkobeaivváš, beaivi

aurinkoinen sää beaivvádat, tulla aurinkoinen sääbeaivvádahttit

aurinkokennobeaivvášseal´la

aurinkokuntabeaivvášgoddi, beaivvášvuogádat

aurinkolasit(pl.) beaivvášlásat (pl.) ~ beaivvášláset (pl.)

aurinkopaikka(vars. rinteessä) beaiveratta

aurinkopaneelibeaivvášpánel

aurinkovoidebeaivvášvuoiddas

auskultoidaauskulteret

australialainenaustrálialaš

autellaveahkahallat ~ veahkehallat

autenttinenauteanttalaš

autereinen(talvisäästä) geamus

autio ávdin

autioitua(talosta) olbmohuvvat

autiomaasáttomeahcci

autiotupaávdinstohpu

autobiila

autoilijabiilavuoddji

autokatsastusbiilageahčaheapmi, biiladárkkisteapmi

autokorjaamobiiladivohat

autokoulubiilaskuvla

autokuljetusbiilasáhttu

autolauttabiilafearga

autoliikennebiilajohtalus, biilajohtolat

automaattiautomáhtta

automaattinenautomáhtalaš

automatisoidaautomatiseret

autonasentajabiilamekanihkkár

autonkeulabiilanjunni

autonkuljettajabiilavuoddji

autonomiaautonomiija

autonominenautonomalaš

autonrengasriekkis, teahkka (N)

autonrunkobiilavuođđu

auto-onnettomuusbiilalihkohisvuohta, biilabárti

autorekisteribiilaregisttar

autotallibiilastál´la ~ biilastállja, garáša

autotiegeaidnu, biilaluodda

autoverobiilavearru

autsi(rotko) ávži

auttaa veahkehit, ábuhit, helpet; ei auta (tehdä jotakin)ii ábut (+ inf.), ii ávtte (+ inf.)

auttajaveahkeheaddji, veahkki

auttamatondoaivvuh/eapme (-is)

autuasávdugas

autuusávdugasvuohta

avaajarahppi; pullonavaajaboahtalrahppi

avaamatončoavdemeahttun

avaaminenrahpan, leahkkun; (solmun)čoavdin

availlarabadit

avainčoavdda

avainasemačoavddasadji

avainnippučoavddaháŋka

avainsanačoavddasátni

avajaiset(pl.) rahpandoalut (pl.)

avantogáldu, rudni

avara (tiloista) luom/us (-os), saddjá/i (-s)

avarastilupmosit

avartua(tiloista) luomusmuvvat

avaruusgomuvuohta, máilmmiávus

avaruusluotainalmmiseasan

avatarahpat, leahkastit; (solmu) čoavdit

avautuarahpasit, leahkkasit

avioehtonáittoseaktu

avioero náittosearru

avioituanáitalit

aviokumppanináittosguoibmi

avioliittonáittosdilli; (instituutiona) náittusvuohta, náittoslihttu

aviollinennáittos-, náitosii guoskevaš

aviomies isit,boadnji ~ boadnjá, gállis

aviopuolisobeallelaš ~ beallalaš, náittosguoibmi

aviorikosnáittosrihkus

avioton lapsiluovosmánná

aviovaimoeamit, áhkká

avohakkuujalgačuohppan

avohoitorabasdikšu

avoimestirahpasit

avoinrabas

avoinna rabas

avojalkainengápmagahtes (attr.)

avojaloingápmagahttá, rihcojulggiid

avokadoavokádo

avokaulainen(takin tai peskin povesta) reals/sas (-e-); olla jossakin avokaulaisenarealsát, kulkea avokaulaisenarealssistit

avokaulainen henkilörealsi

avokelarabas rul´la

avokätinenárvvas

avoliittoovttasorrun

avomaajalgadas, jalga, jalggáš, jalga eana(n)

avomeriáhpi

avomerikalastusáhpebivdu

avomielinenrabasmielat, rabasmielalaš

avonainenrabas

avopuoliso ovttasor´ru,orrunguoibmi; avopuolisot(keskenään)orrunguimmežat

avopäingahperahttá

avopäinengahperahtes (attr.)

avorauhanenrabasráksá

avosettiavoseahtta

avuliaisuusveahkkáivuohta

avuliasveahkká/i (-s), veahkálaš, vuollis (-is)

avullavehkiin; jonkun avullasoapmása vehkiin, jonkin avullamainna nu

avunhuutoveahkkečuorvvas

avuntarveveahkkedárbu

avustaaveahkehit, doarjut

avustajaveahkki, veahkkebargi, mielbargi (N)

avustettavaveahkkeoažžu

avustusdoarjja, veahkki

avutonveahkeh/eapme (-is), ábuh/eapme (-is), geahnoh/eapme (-is), ráđeh/eapme (-is)

avuttomuusveahkehisvuohta, ábuhisvuohta, geahnohisvuohta, ráđehisvuohta

avuttomuuslisägeahnohisvuođalassi

B

baaribára

baaripöytäbárabeavdi

baaritiskibáradiska

bakteeribaktera

balettibaleahtta

balettitanssijabaleahttadánsu

balladiballáda

balleriinaballeriidna

balttilainenbáltalaš, bálta

bambubámbu

banaanibanána

barbaaribarbára

barokkibarohkka

barokkimusiikkibarohkkamusihkka

bassobás´sa

bensiinibensiidna, bensiini-, bensen-

betonibetoŋga

biisonibison

bilateraali(kiel.) bilaterála

binaaribinára

binomi(mat.) binoma

biografiabiografiija, eallingeardi

biokemiabiokemiija

biologibiologa

biologiabiologiija

biologinenbiologalaš

biotooppibiotohppa ~ biotohpa

bittibihtta

blogatablogget

blogiblogga

blokki(pol.) blohkka; entiset itäblokin maat ovddeš nuortablohka riikkat

blondiblonda

bordellibordeal´la

britannialainenbritánnialaš

brittibrihtta

brittiläinenbrihttalaš

bromibroma

bronkiittibronkihtta

brutaalibrutála

bruttobrutto

bruttoansiobruttodienas

bruttohintaobbahaddi

bruttokansatuotebruttoálbmotbuvttadus

bruttotulobruttoboahtu

buddhalainenbuddhista

buddhalaisuusbuddhisma

budjettibušeahtta, budjeahtta

bufettibuffeahtta

bussibus´se

bussikuskibus´sevuoddji

bussipysäkkibus´sebis´sehat

byrokraattibyrokráhtta

byrokraattinenbyrokráhtalaš

byrokratiabyrokratiija

bysanttilainenbysántalaš

C

chileläinenchilelaš

D

datadáhta

dekkaridetektiivaromána

delfiinidelfiidna, čuohppi

dementiadementiija (S), demeansa (N), muittohuvvandávda; dementoituamuittohuvvat, massit muittu

deminutiivideminutiiva

demokraattidemokráhtta

demokraattinendemokráhtalaš

demokratiademokratiija

demonstratiivipronominičujuheaddji pronomen

dentaalinen(kiel.) dentála

desigrammadesigrám´ma

desilitradesilihtter

desimaalilukudesimálalohku

desimetridesimehter

desinfioidadesinfiseret

devalvaatiodevalvašuvdna

devoni(uistin) devon

diaarinumerodiáranummir

diabeetikkodiabetihkkár

diabetessohkardávda, diabetes

diagnoosidiagnosa

diagrammidiagrám´ma

dialogidialoga

diaprojektoridiaprojektor

didaktiikkadidaktihkka

didaktinendidaktihkalaš

diftongi(kiel.) diftoŋga

digitaalinendigitála

diktaattoridiktáhtor

diktatuuridiktatuvra

dioksidi(kem.) dioksiida

diplomaattidiplomáhtta

diplomaattinendiplomáhtalaš

diplomaattipassidiplomáhttapás´sa

diplomatiadiplomatiija

diskurssidiskursa

dispositiodisposišuvdna

divisioona(mil.) divišuvdna

dokumentoidadokumenteret

dokumenttidokumeanta

dokumenttifilmidokumentárafilbma

dollaridollár

dosenttidoseanta

draamadrámá

draamasarjadrámáráidu

draamateatteridrámáteáhter

dramaattinendramatihkalaš, dramáhtalaš

dubatadubbet

duuri(mus.)dura, duvra

dynaaminendynámalaš

dynamiikkadynamihkka

dynamiittidynamihtta

dyynidyna, sáttočasttas, goikefierran

E

edelleovdii, ovddabeallai

edelleenain, viidáseappot

edellinen ovddit

edellyttää gáibidit, eaktudit, ovdehit

edellytysgáibádus, eaktu, ovdehus

edelläovddabealde, ovdalis

edelläkävijäovdanvázzi (vrt. uranuurtaja)

edeltäovddal

edeltäjäovddasman´ni

edeltäkäsinovddalgihtii ~ ovdalgihtii

edemmäksi ovdalii, ovdalebbui; vähän edemmäksiovdalažžii, ovdaleppožii

edempänä ovdalis, ovdaleappos; vähän edempänäovdalaččas, ovdaleppožis

edesoppa ~ oba; ei edes aikonut tullaii oppa áigonge boahtit; juoba ~ juobe, anna edes yksi karkki!atte juoba ovtta njálgá!

edesmennytoamehas, oamehasrohkki, rohkki, váidni

edessäovddas, ovddabealde, ovdalis

edestakaisinovddos maŋás, ovdan ruoktot

edestä(tähden, puolesta) ovddas; meni minun edestänisinnemanai mu ovddas dohko

edetäovdánit

edistyksellinenovdánanmielalaš, progressiivvalaš

edistys ovdánupmi, ovdáneapmi

edistysaskelovdánanlávki

edistyäovdánit, ahtanuššat

edistää ovddidit, ovdánahttit (N); (kellosta)ovddidit, tuo kello taitaa edistääduot diibmu dáidá ovddidit

editseovddabeale

edullinenovddolaš, vuittolaš, ávkkálaš, gánnehahtti

edunjättäjäávkeguođ´đi

edunvalvojaávkegoziheaddji (S), váldeguoddi (N)

edunvalvontaávkegoziheapmi (S), váldeguoddin (N)

eduskunta-riikkabeai-

eduskuntariikkabeaivvit (pl.), ovddasgoddi

eduskuntaryhmäriikkabeaijoavku

eduskuntavaalit(pl.) riikkabeaiválggat (pl.)

edustaovda, ovdabealli

edustaaovddastit

edustajaovddasteaddji, áirras, ovddasolmmái

edustallaovddas, ovddabealde

edustalleovdii, ovddabeallai

edustavačájehan veara, fiinnis oaidnit

edustusovddasteapmi, ovddastus

edustustoovddastanorgána

eeposepos

eeppinenepihkalaš

eettinenetihkalaš, ehtalaš

efekti(tehokeino)effeakta

egyptiläinenegyptalaš

ehdokasevttohas, kandidáhtta

ehdokkuusevttohasvuohta, kanditatuvra

ehdollinenevttolaš, eavttuvuloš; ehdollinen vankeustuomioevttolaš giddagasduopmu

ehdotoneavttuh/eapme (-is), absoluhtta; ehdoton vankeustuomioeavttohis giddagasduopmu

ehdottaaevttohit, árvalit

ehdottomastieandalii ~ eandalit, inta

ehdotusevttohus, árvalus

ehdyttää(esim. lehmä) saddjehit; (yrittää ehdyttää)saddjehallat

eheytyä čavdut, čavddásmuvvat, laššásmuvvat

ehjä čavd/dis (-e-), laššis (-is), lašši/t (-dis)

ehkävárra, ammal, giidiehtá, kánske; ehkä tuleesoaitá ~ sáhttá ~ dáidá boahtit

ehkäistä eastadit, dustet, caggat

ehkäisy eastadeapmi, dusten, caggan, prevenšuvdna

ehkäisymenetelmä eastinvuohki

ehkäisytoimenpide caggandoaibma

ehtiä astat; (keritä)geargat, en ehtinyt vielä siitä kertomaanin geargan vel das muitalit (ks. keritä; ennättää)

ehto eaktu; ehdoittaeavttoheamet

ehtooeahket

ehtoollinen(Herran ehtoollinen) rihpat (pl.), bassimállásat (pl.)

ehtoolliskirkkorihppagirku

ehtoollisleipärihppaláibi

ehtoollisvierasrihppaguos´si

ehtoollisviinirihppaviidni

ehtymätönguorranmeahttun

ehtyä(esim. lehmästä) sadjanit, mielkkehuvvat

ehtyä(esim. luonnovaroista) vátnut; jäkäliköt ovat ehtyneetjeageleatnamat leat vátnon

ehättää háhppehit

eiköhänammahal

eilenikte

eilinenievttáš, ievttá-; eiliseksiievttážii, eilisestä lähtienievttážis

eilisaamuievttá iđit; eilisaamunaievt´iđit

eilisiltaievttá eahket; eilisiltanaievt´eahket

eilispäiväievttáš, ievttá beaivi

einesruokaválmmašbiebmu

eittämättäšiittekeahttá, gielddekeahttá

ekologi ekologa

ekologiaekologiija

ekologinenekologalaš; ekologinen lokeroekologalaš lođá

ekologistiekologista

ekonomiekonoma

ekonomiaekonomiija

ekonominenekonomalaš

ekosysteemiekovuogádat

eksoottineneksohtalaš

eksperttiekspearta, áš´šedovdi

eksponentti(mat.) eksponeanta

ekspressionismiekspressionisma

ekspressionistiekspressionista

eksyksissäláhpposis, njálaid guossis

eksyäláhppot, čádjidit; jorbbiidit, jorbbodit, jorggiidit, mannat endorii, šaddat njáláid guos´sin

ekumeeninenekumenalaš

elantoáigáiboahtu, birgenláhki, birgejupmi, birgemuš, eallámuš

elanto(esim. poron) ealát, guohtun

elastinenelastihkalaš

elatiivi(kiel.) elatiiva

elatusealiheapmi, ealáhus

elatusapuealihanveahkki

elatussopimusealihansoahpamuš

elatustukiealihandoarjja

elatusvelvollinenealihangeatnegas

elatusvelvollisuusealihangeatnegasvuohta

ele láhtta

elegiaelegiija

elehtiäláhttadit, láhttet

elekieliláhttagiella

elektroni(fys.) elektrovdna

elektroninen(elekt.) elektrovnnalaš

elelläealašit

eli, elikkä dahjege, nuppiiguin sániiguin

elikkoheakkalaš

elimellinenorgánalaš

eliminoidaelimineret, sihkkut eret

elimistöorganisma, ealačoahkki, eallagat (pl.)

elinorgána, eala

elinikä eallinahki

elinikäinenagibeai-, eallinagi bistevaš

eliniäksiagibeaivái, eallinahkái

elinkautinen(jur.) agibeaiduopmu; sai elinkautisenoaččui agibeaiduomu

elinkeinoealáhus

elinkeinoelämäealáhuseallin

elinkeinohaaraealáhussuorgi

elinkeinoharjoittajaealáhusbargi

elinkeinorakenneealáhusráhkadus

elinkeinotukiealáhusdoarjja

elinkeinotuloealáhusdienas

elinkorkoeallinreantu

elinolot(pl.) eallindilálašvuođat (pl.)

elintapaeallinvuohki

elintarvikeborramušgálvu, eallindárbbaš

elintasoeallindássi

elintärkeäheakkadehálaš

elinvoimaeallinfápmu

elinvoimaineneallinfámolaš, ealas (-is), ealaskas

elinympäristöeallinbiras

eliöealán

eliöyhteisö(biol.) ealánservodat

elo (poroelo) eallu, elon luona tunturissaealu luhtte, siiddas

elohopeaeal´lisilba

eloisa ealaskas

elokuuborgemánnu

elokuvaeal´ligovva, filbma

elokuvateatterieal´ligovvateáhter (S), kino (N), činu (N)

elollineneal´levaš, eal´li; elollinen luontoeal´levaš luondu

elollinen olentoheakkalaš

eloperäinenorgánalaš, eallinvulggolaš

elostelijanuskošeaddji, nuoská

elostellanuskošit

elotonjá/mas (-pma); eloton luontojápma luondu

elpyäealáskit, eal´lát

eltaannuttaa(liha, kala) goastudit

eltaantua (lihasta, kalasta) goastut, geassáduvvat, geasáiduvvat

eltaantunut(lihasta, kalasta) goast/tis (-e-)

elukka(lehmistä, lampaista tms.) ealit, šibit

elvyttää(abstr.) ealáskahttit

elvyttää (konkr.)jiellut, heakka bivdit, eal´láhit

elvytysjiellun

eläineal´li

eläinkuntaeal´liidriika ~ el´liidriika, eal´lit (pl.)

eläinlääkäriveterinára; (perinteinen nimitys)šibitdoavttir

eläintarhaeal´liidgárdi ~ el´liidgárdi

eläintensuojelueal´liidsuodjaleapmi, el´liidsuodjaleapmi

eläintiedezoologiija

eläkeealáhat (S), penšuvdna (N, R)

eläkehakemusealáhatohcan

eläkeikäealáhatahki

eläkelaitosealáhatlágádus

eläkelakiealáhatláhka

eläkeläinenealáhatolmmoš, penšunista (N, R)

eläkepäätösealáhatmearrádus

eläkesäätiöealáhatfoanda

eläkevakuutusealáhatoadju

eläkkeensaajaealáhatoažžu

elämineneallin

elämyseallámus, stuorra vásáhus, elloseapmi

elämäeallin

elämäkerta biografiija, eallingeardi

elämänhalueallinmokta

elämänkaarieallingeardi

elämänkatsomuseallinoaidnu

elämänkohtaloeallinvuorbi

elämäntapaeallinvuohki

elämäntoveri(eallin)guoibmi

elämäntyöeallinbargu

elämänviisauseallinviisodat

elämöidämeiskidit, meannudit

elämöintieallin, meannu

elätellä ealáhallat

elättäminenealiheapmi

elättääealihit

eläväeal´li; elävältä, elävänäeal´linaga

elävöittää ealáskahttit

elävöityä ealáskit

eläytyäeallásit, ellosit

elääeallit

emakkoeadnespiidni, njiŋŋálas ~ njiŋŋelas spiidni

emaliemállja

emi(bot.) eapmi

emikukinto(bot.) eapmelieđus

emilehti(bot.) eapmelasta

eminorkko(bot.) eapmeurbi

emivartalo(bot.) eapmeguovddáš

emoeadni

emokasvieadnešaddu

emolintueadneloddi

emootioemošuvdna

emotionaalinenemotionála

emoyhtiöeamifitnodat

empaattinenempáhtalaš

empatiaempatiija

empiirinenempiralaš

empiäguovttádastit, mahkaluššat

emäeadni

emäksinenbásalaš

emämaaeadneeana(n)

emännyyseamitvuohta

emännätönnissonahtes; emännätön talonissonahtes dállu

emännöidäeamidastit, eamidastalit, eamiduššat

emäntineen(adv.) eamidaš; tuli sinne emäntineenbođii dohko eamidaš

emäntäeamit

emäntäkoulueamitskuvla

emäpuu(ahkion, veneen) mielggas

emäsbássa, alkaliija

emätinvagina; cin´ná, cincu, cáhcu, cuohpi, gurra, gudnju, kuon´ná, bierggas, bil´lu, vihttu (ks. häpy)

endorfiiniendorfiidna

enemmistöeanetlohku, eanádat, majoriteahtta ~ majoritehta

enemmistökieliváldogiella

enemmäneanet, eambbo; vähän enemmäneanebuš

energiaenergiija

enetäeatnánit, lassánit

englantieaŋgalsgiella

englantilainenenglándalaš, eaŋgalslaš

enimmilläänbuoremus muttus

enimmäismittaeanemusmihttu

enimmäkseeneanaš ~ eanas

enintääneanemustá, eanemusat; (ajasta)guhkimustá

eniteneanemus

enkelieŋgel

ennakkoovdamáksu

ennakkoaavistusovdaoatna

ennakkoesitysovdačájáhus

ennakkoluuloovdagáddu

ennakkoluuloinenovdagáttolaš

ennakkomaksuovdamaksu

ennakkopäätösovdamearrádus

ennakkoratkaisuovdačoavddus

ennakkotarkastusovdadárkkisteapmi

ennakkotiedotusovdadieđáhus

ennakkotietoovdadiehtu

ennakkoveroovdavearru

ennakkoverolippuovdavearrogoarta

ennakkoäänestys ovdajienastus

ennakoidaovdadit, noahkut

ennakoltaovddalgihtii, ovdalgihtii (N)

ennakonpidätysovdalgeassin

ennallaanovddežis, ovddešláhkai, ovddeš ládje, dego ovdal

ennalleenovddežii, ovddešláhkai, ovddeš ládje, dego ovdal

ennaltaovddalgihtii ~ ovdalgihtii

ennaltaehkäisyeastadanbargu

enneovdohat, mearka; jonkin enteenäman nu ovdasii, nuo revontulet ovat pakkasten enteenädiet guovssahasat leat buollašiid ovdasii

ennemmin ovdal

ennen ovdal; vähän ennenovdalaš

ennen kuinovdalgo

ennen vanhaandolin, dolátdovle, ovdalaš áiggiid, boares áiggis

ennestäänovddežis

ennustaa einnostit

ennustuseinnostus

ennättää(tehdä jotakin) geargat, háhppehit, eannehit, munahit, spáitet; (johonkin)ol´let, buvttehit, joavdat, noddet

ennätysoláhus, juvssus, rekorda

eno(suuri joki, virta) eatnu, deatnu

eno(äidin veli) eanu

ensiboahtt/i (-e-); ensi vuonnaboahtte jagi ~ jage

ensiapuálgoveahkki, vuosttasveahkki ~ vuosttašveahkki

ensiarvoinenensiarvoisen tärkeäerenoamáš dehálaš

ensiesitys(esim. elokuvan) premiára, vuosttasčájáhus ~ vuosttaščájáhus

ensi-ilta(esim. elokuvan) premiára, vuosttaseahket ~ vuosttašeahket

ensiksi, ensinvuos, vuohččan

ensiluokkalainenvuosttasluohkkálaš

ensimmäinenvuosttas ~ vuosttaš, vuosttamus ~ vuosttamuš, ovddimus ~ ovddimuš; ensimmäisen asteen yhtälövuosttas vuoimmi ovttamahtodat

ensinálggos, vuohččan, vuos

ensinkääneisege

ensinnävuosttamustá, vuosttažettiin

ensisijainenprimára

ensisijaisestivuosttažettiin

enteellinensymptomáhtalaš

enteillä(jotakin) leat man nu ovdasii

entinenovddeš, ovdalaš, oapmedaš; entiset asiatovddežat

entiseen tapaanovddešláhkai ~ ovddeš ládje

entisestäänovddežis

entistäärestaureret, ovddeštit

entsyymientsyma

entänaba; entä mitä sitten tapahtui?naba mii dasto dáhpáhuvai?

entäpänabason; Sinä olet sinne lähdössä. Entäpä sinun vaimosi?Don leat dohko vuolgimin. Nabason du eamit?

enääšat; ei enää asu täälläii šat ása dáppe

epidemiaepidemiija

epiikkaepihkka

epilepsiaks. kaatumatauti

episodiepisoda

epistolaepisttal

epä-eahpe-

epäasiallineneahpeáššálaš

epäedullinenávkkeh/eapme (-is), gánnetmeahttun, dáhpalaš

epäilemättäeahpitkeahttá

epäilevävávjálas, gáddálas

epäillä eahpidit, navdit, gáddit

epäillä (jotakuta jostakin) vávjit (soapmása mas nu); (jatkuvasti)vávjjašit; (syylliseksi)vihkut

epäilyseahpádus, gáddu

epäilyttäväeahpidahtti, vávjjehahtti

epäinhimillinenolmmošmeahttun

epäjohdonmukaineninkonsekveanta

epäjohdonmukaisuusinkonsekveansa

epäjumalaeahpeipmil

epäjärjestysmoivi; saattaa epäjärjestykseenmoivet, joutua epäjärjestykseenmoivašuvvat

epäkelpodohkkemeahttun

epäkohtavihki, sivva, dohkkemeahttun dilli

epäkäslihasčoamohasdeahkki

epäkäytännöllinen(käsistään) gieđah/eapme (-is)

epäluonnollineneahpelunddolaš

epäluotettavaeahpeluohtehahtti, oskkáldasmeahttun

epäluotettavuuseahpeluohtehahttivuohta, oskkáldasmeahttunvuohta

epäluottamuseahpeluohttámuš; epäluottamuslauseeahpeluohttámušárvalus

epäluulonavdu; joutua jonkun epäluulon kohteeksi vávjjahallat ~ vávjot soapmásii

epäluuloinen(epäileväinen) vávjálas, vávjjaskas, vihkolas

epämiellyttäväunohas

epämukavaunohas, soameh/eapme (-is)

epämukavastiunohasat, soameheamet

epämusikaalinennuohtah/eapme (-is)

epämääräinenmearritmeahttun, mearritkeahtes (attr.)

epänormaalieahpenormála

epäoikeudenmukaineneahpevuoiggalaš, vuoigatmeahttun

epäoikeudenmukaisuusvuoigatmeahttunvuohta

epäolennaineneahpemávssolaš

epäonniheajos lihkku, bárti, oasehisvuohta

epäonninenoaseh/eapme (-is), vuotnah/eapme (-is), bártá/i (-s); tulla epäonniseksioasehuvvat

epäonnistuaeahpelihkostuvvat

epäpuhdasbuhtismeahttun

epäpyhäeahpebassi

epäpätevädohkkemeahttun, eahpedohkálaš, eahpegelbbolaš

epärehellineneahperehálaš

epäröidäeahpidit, guovttádastit

epäröintieahpádus

epäselvyyseahpečielggasvuohta

epäselväeahpečielg/gas (-a), eahpesealv/i (-ves)

epäsiistiskihkah/eapme (-is), čorgatmeahttun, nuosk/i (-kes)

epäsopusoahpameahttunvuohta, sierramielalašvuohta, vea(r)dni, nár´rodat

epäsuoraaneahpenjuolgga

epäsuotuisaoidduh/eapme (-is)

epäsäännöllinenjeavddah/eapme (-is)

epäsäännöllisestijeavddaheamet

epätarkkaeahpedárkil (-is)

epätasaineneahpedássi/t (-dis), dássitmeahttun

epätavallineneahpedábálaš

epäterveellineneahpedearvvaslaš ~ eahpedearvvašlaš, dearvvasmeahttun ~ dearvvašmeahttun

epätodellineneahpeduođalaš

epätodennäköineneahpejáhkehahtti

epätoivoeahpedoaivu

epätosi(mat.) eahpeduohta

epätyydyttäväeahpeduhtadahtti

epätäsmällineneahpeaiddolaš, dárkilmeahttun

epätäydellineneahpedievaslaš, dievasmeahttun

epäuskoeahpeosku

epäuskoineneahpeoskkolaš

epävakaa stáđismeahttun

epävarmaeahpesihkkar (-is), vissismeahttun

epävarmuuseahpesihkkarvuohta

epävirallineneahpevirggálaš

epäyhtenäinenjuohkásan

epäystävällineneahpeustitlaš

epääminenbiehttaleapmi

erakkooktoorut, sierraorut

erehdys meaddádus, meattáhus, feaila

erehtyminenmeaddin, feilen

erehtyväinenmeaddálas, meaddevaš, meaddugas, mettolaš

erehtyämeaddit, meaddádit, meaddáduvvat, meattihit, feilet

erheellinenboastto-; erheellinen käsitysboasttoipmárdus

erieará, iežá

eri laillaearáláhkai, earáládje, iežáláhkai

eriarvoisuussierraárvu

erikielinenearágielat

erikoinenmearkkalaš, erenoamáš

erikoisajoneuvosierravuoján

erikoisasemasierrasadji

erikoiskurssisierragursa

erikoislaatuearáliiggášvuohta

erikoislääkärisierradoavttir, spesiáladoavttir, spesialista

erikoispiirresierrasárggus, mihtilmasvuohta

erikoistapaussierranasdáhpáhus

erikoistua sierraluvvat, spesialiseret, váldit sierraoahpu

erikoistumisopinnot(pl.) sierraoahppu

erikoistuotesierrabuvtta

erilainenearálágan ~ earálágaš, iežálágan ~ iežálágaš; sierralágan ~ sierralágaš

erilleensierra, sierranassii

erillinensierra, sierranas

erillishakemussierraohcan

erilläänsierra, bođuid, oktonassii

erimielinensierramielalaš; erimielisyyssierramielalašvuohta

eriniminen(mat.) sierranammasaš

erinomainenerenoamáš

erinomaisestierenoamážit

erioikeussierravuoigatvuohta

eripainossierrapreanttus, sierradeattus

eripurasoabatmeahttunvuohta

eripurainenriidu/i (-os), snarralas, diggojahkes

eriskummallinenártet

erisnimiiešnamma

eristesir´rejeaddji

eristinsir´rehat

eristyssir´rehus

eristyssir´ren, isolašuvdna, isoleren

eristäminensir´ren

eristäytyäsierranit, sierastallagoahtit

eristää(muista) sir´ret, er´ret, earistit

erisuuntainenearáguvllot

erisuuruinensierrasturrosaš

eritevuoža, vuožus

eritelläčuolddašit

erittyävuohčut, golgat

erittäinerenoamáš; erittäin hyvinerenoamáš bures

erittäinkineandalii

erittäävuohčudit

erityinenerenoamáš, sierranas, earáliiggáš

erityisalaspesiálasuorgi

erityisaluesierraguovlu

erityiselinspesiálaorgána

erityisestierenoamážit, earáliiggážit, namalassii; (erikseen)sierranassii, sierra

erityishoitosierradikšu

erityiskulkuneuvosierrafievru, sierravuoján

erityislisäsierralasáhus

erityisopettajasierraoahpaheaddji

erityisopetussierraoahpahus

erityisperusteinensierravuđot

erityispiirresierraiešvuohta

erityisruokavaliosierraborramušat (pl.)

eritysvuohčun

eritäsierranit

erivapaussierralohpi, dispeansa (N), dispa (N)

erivärinenearáivnnat, earáivdnásaš

eriyttääsierranahttit

eriävä mielipidesierraoaivil

eroearru

eroaminen earráneapmi

eroamisilmoitusearránanalmmuhus

eroanomusearroohcamuš

eroavuuserohus

eroosioerošuvdna, loaktinbargu, eanavuođu gollan

eroottinenerotihkalaš, erohtalaš

erota(olla erilainen) earránit (+ lok.); (erilleen) earránit, he ovat eronneetsoai leaba earránan

erota(toisistaan) earránaddat; Inarissa me erosimme toisistammeAnáris moai earránattaime

erotella(poroja) rátkit, rátkkašit, bigálastit, gárddástallat

erotiikkaerotihkka

erottaa(kyetä näkemään ero)earuhit; (panna erilleen) earuhit; (erottaa erilleen muista)čuoldit

erottaa(työstään, antaa potkut) bidjat eret barggus, lihccut; tulla erotetuksi työstään, saada potkutlihcohallat

erottamatonearutkeahtes (attr.)

erotteluerohallan; rotuerottelunállevealaheapmi, nállevealahus

erottuaearuhuvvat

erotus(ero) erohus

erotus(mat.) erohus

erotus(poroerotus) rátkka, rátkin, bigálastin, gárddástallan

erä(maitoa, tms.)earri; (pelissä)vuorru

erämaameahcci

erämaa-alue meahcceguovlu

erämaalintumeahcceloddi

eränkävijämeahcceman´ni, meahccevázzi, meahcisjohtti

eräpäivämáksinbeaivi

eräsmuhtun ~ muhtin, soam/is (-es), okta

erävalvojameahccebearráigeahčči

erävalvontameahccebearráigeahčču

eräänlainenmuhtunlágan ~ muhtinlágan, juogalágan

esihistoriaovdahistorjá

esihistoriallinenovdahistorjjálaš

esi-ihminenálgoolmmoš

esiintyminen(esim. näyttämöllä) ovdanloaiddastus, loaiddasteapmi

esiintyä(löytyä, olla olemassa) gávdnot

esiintyä(näyttämöllä) ovdanloaiddastit, loaiddastit

esi-isämáttar; esi-isät(pl.) máttut (pl.)

esikaupunkiovdagávpot

esikkogiđđačalbmi

esikoinenvuosttasriegádeaddji ~ vuosttašriegádeaddji, bearraša boarráseamos mánná

esikouluovdaskuvla

esikunta(mil.) njunušgoddi, stába (N)

esikurssiovdagursa

esikuvaovdagovva

esiliinafirkkal

esim. omd.

esimakuovdasmáhkka, eisemáhku

esimerkiksiovdamearkka dihte, degomat, nugomat

esimerkillinen ovdamearkkalaš

esimerkkiovdamearkka

esimies ovdaolmmoš, ovddačuožžu, hoavda

esinahkaovdanáhkki

esineoapmi, gálvu, diŋga ~ tiŋga, bierggas

esipuheovdasátni; (näytelmän tms.)prologa

esirippuovdaloavdda

esirukoilijaovddasrohkadal´li

esirukousovddasrohkos

esitaistelijaovdačuol´li

esitedieđihančálus, dieđihangihpa

esitelläovdanbuktit

esitelmäovdasáhka, sáhka

esitelmöidädoallat ovdasága

esittelijäovdanbukti

esittelijä(asian) áš´šemeannudeaddji

esittelyovdanbuktojupmi, áš´šemeannudeapmi

esittää(tehdä esitys)ovddidit, ovdanbuktit; (ehdottaa)árvalit

esittääovdanbuktit

esitutkintaovdadutkamat (pl.)

esitutkintalakiovdadutkanláhka

esitysovdanbuktojupmi

esityslistaáš´šelistu

esitystapaovdanbuktinvuohki

esivaltaeiseváldi

esivanhempimáttar; esivanhemmat(pl.) máttut (pl.)

eskimo inuihtta, inuhkka

espanjalainenespánnjalaš, spánskalaš

espanjantautispánskkadávda

esseeessea, esseija

essiivi(kiel.) essiiva

esteeastta, árru, hehttehus

esteaitacagganáidi, ruohtu

esteellinen(jur.) easttalaš, inhabiila

esteellisyys(jur.) easttalašvuohta, bealatvuohta

esteettinenestetihkalaš, estehtalaš

esteettömyystodistuseasttahisvuođaduođaštus

esteetöneasttah/eapme (-is)

estejuoksuárroviehkan

estelläeasttadit, eastalit, eastaladdat, goahcat

estetiikkaestetihkka

esto(psyk.) caggaseapmi, caggasupmi

estoinen(psyk.) caggasan

estotoncaggasmeahttun, njuolggočoalat

estyäeastašuvvat, eastat

estääeastit, eastadit, hehttet, caggat

etanariipu; etanan kotilo riipogoahti

etappietáhppa

eteenovdii

eteenpäinovddos, ovddosguvlui

eteinen (rakennuksessa, sydämessä) feaskkir

etelälulli, máddi; etelä-lulá-, mátta-, etelässälullin, lulde, máddin, eteläänlulás, luksa, máttás, etelästä päinlulil, máttil; siirtyä etelämmäksilullánit, máddánit

eteläisempilulit, máttit; vähän eteläisempilulibuš, máttibuš

eteläisinlulimus, máttimus; eteläisimpänälulimusas, máttimusas, eteläisimmäksilulimussii, máttimussii

etelämannerlullinannán

etelämmäksilullelii, lullelebbui, máddelii, máddelebbui; vähän etelämmäksilullelažžii, máddelažžii

etelämpänälullelis, lulleleappos, máddelis, máddeleappos; vähän etelämpänälullelaččas, máddelaččas

etelänapalullipovla

etelänkiislaguhkesnjunčielkkis

eteläpuolilulábealli, máttabealli; eteläpuolellalulábealde, máttabealde; eteläpuolellelulábeallai, máttabeallai; eteläpuolitselulábeale, máttabeale

eteläpäälulágeahči, máttageahči; eteläpäässälulágeahčen, máttageahčen; eteläpäähänlulágeahčai, máttageahčai; eteläpään kauttalulágeaže, máttageaže

eteläsaamelullisámegiella, máttasámegiella

eteläsaamelainenlullisápmi, máttasápmelaš

etelästä päinlulil, máttil

etelätuuliluládat, lullebiegga, máttabiegga; tuuli etelästäbiekkai lulil ~ máttil

eteneminenovdáneapmi

etenkináinnas, erenoamážit

etevävitm/at (-es), oahpalaš, oaivválaš, oahppavaš

etiikkaetihkka

etiketti etikeahtta

etikkaettet

etiäinenovdasaš

etninenčearddalaš, etnihkalaš, etnalaš

etoaks. oksettaa

etsijä ohcci

etsintäohcan, ohcu

etsintäkuulutusohcangulahus; etsintäkuulutettuohcangulahuv´von

etsiskelläozadit

etsiäohcat; (nopeasti)ohcalit

ettäahte

etu beroštupmi, ávki, ovdu, ovdamunni

etuaivot(pl.) ovdavuoigŋašat (pl.)

etuajo-oikeus(liikenteessä) vuodjinvuoigatvuohta, ovdavuodjin

etualaovda, ovdabealli

etuhammasovdabátni

etuillaviggat ovddabeallai, bahkket ovdii

etuistuinovdabeaŋka

etujalkaovdajuolgi

etujoukko(esim. porotokassa) njunuš

etujärjestöintreas´saorganisašuvdna

etukaihdin(poron sarvissa) ovdagiehta

etukansiovdabearbma

etukenossa olevanjagas, njagu-; etukenossanjahkut, muggarassii, muggut, mennä etukenoonnjagagit

etukenossa oleva(poron sarvista) snogas; etukenossa (poron sarvista)snogil, snogástahkii

etukoipi(etujalan nahka) ovdeš

etukumarainengoaŋk/kas (-e-); etukumaraan kasvaneenagoaŋkkil

etukäteenovddalgihtii, ovdalgihtii (N)

etuliite(kiel.) prefiksa

etumerkki(mat.) ovddabealmearka

etummainenovddimus

etunimiovdanamma

etunojapunnerrusnjoaskutlovttahus

etuoikeusovdavuoigatvuohta

etuosaovdageahči; etuosassaovdageahčen

etuosto-oikeusovdaoastinvuoigatvuohta

etupainoovdadeaddu

etupaju(reessä) ovdačahca

etupohja(karvakengässä) ovdamadda

etupuoli ovddabealli; etupuolellaovddabealde, etupuolelleovddabeallai, etupuolitseovddabeale

etupääovddageahči; etupäässäovddageahčen, etupäähänovddageahčai, etupään kauttaovddageaže

eturauhanen(anat.) ovdaráksá; eturauhassyöpäovdaráksáboras

eturuokaovdaborramuš, álgoborramuš

etuselkä(poron, lehmän, hevosen) seahpi, ovdačielgi; jolla on iso etuselkäseahppá/i (-s)

etusijaovdasadji; panna etusijallevuoruhit, prioriseret

etusormičuvdi

etuteljo(veneen pohjalla) ovdadilljá; etuteljokaariovdadilljárággu

etuusovdu (S), ovdamunni (N)

etuvaloovdačuovga

etuvokaali(kiel.) ovdavokála

etymologiaetymologiija

etymologinenetymologalaš

etäinengáiddus

etäpesäke(med.) metastása, leavvanšattalmas, sáttašattalmas

etäisyysgaska; viiden metrin etäisyydellä toisistaanviđa mehtera gaskkaid, kilometrin etäisyydellekilomehtera duohkai, kilometrin etäisyydelläkilomehtera duohken

etäopetusgáiddusoahpahus

etäsukukieligáidan fuolkegiella

etäälleguhkás, gáidosii, gáidagassii, menddo

etäälläguhkkin, gáidosis, gáidagasas, menddo

etäämmäksidobbelii, guhkkelii, vähän etäämmäksidobbelažžii, guhkkelažžii

etäämpänädobbelis, guhkkelis, vähän etäämpänädobbelaččas, guhkkelaččas

etääntyägáidat, dobbánit, guhkkánit; (vieraantua)eaidat

eukko eam´mi, áhkká, gálgu, geret

eurooppalaineneurohpálaš

evakkoevakueren, eváhkko (S)

evakuoidaevakueret, gur´ret

evankelinenevangelalaš

evankeliumievangelium

eversti(mil.) evearsta

everstiluutnantti(mil.) evearstalutnánta

evoluutioevolušuvdna

eväveaksi, vitta

eväkalvoveaksenjárčá

eväs niesti; jäädä ilman evästäniesttehuvvat, saada tarpeeksi evästä matkaa vartenniesttáiduvvat

eväslaukkuniesteseahkka

eväste(tietok.) diehtočoahkku

evästää(muonittaa) nistet

evätä(joltakulta jotakin) gieldit, biehttalit soapmásis juoidá, soapmása juoidá dahkamis

eväätönniestteh/eapme (-is)

F

faabelifábel

faaraofárao

faksifáksa; lähettää faksillafákset

faktafákta, duohtaášši

fanaatikkofanatihkkár

fanaattinenfanatihkalaš, fanáhtalaš

fanatismifanatisma

fantasiafantasiija

fantastinenfantastihkalaš, fantásttalaš

farisealainen(Raamatun) farisealaš

farmarit(pl.) doŋgárbuvssat (pl.)

farmaseuttifarmasevta

farmasiafarmasiija

farssifársa

fasaanifasána

fasismifašisma

fasistifašista

fasistinenfašisttalaš

feminismifeminisma

feministifeminista

feministinenfeministtalaš

fennougristifennougrista

festivaalifestivála

figuurifiguvra

fiksufihtolaš, vitm/at (-es)

fiktiivinenfiktiivvalaš

fiktiofikšuvdna

filatelia(postimerkkeily) filateliija, poastamearkkaid čoaggin

filatelisti(postimerkkeilijä) filatelista, poastamearkkaid čoaggi

filmatafilbmet

filmifilbma

filmitähtifilbmanásti

filologifilologa

filologiafilologiija

filologinenfilologalaš

filosofifilosofa

filosofiafilosofiija

filosofinenfilosofalaš

finaalifinála

finničihkalas, čivhli, rušmmas; saada finnejä kasvoihinrušmmastuvvat

firmafirbmá

flaamiflámagiella

flamingoflamiŋgo

flanelliflánel

flunssanuorvvofeber, influensá, lenco

folkloristi(kansanrunoudentutkija) folklorista

folkloristiikka(kansanrunoudentutkimus) folkloristihkka

foneettinenfonehtalaš, fonetihkalaš

fonetiikkafonetihkka

fonologifonologa

fonologiafonologiija

fonologinenfonologalaš

fonttifonta

foorumiforum

forellidápmot

formalismiformalisma

fossiilifossiila

fraasifrása

froteefrottea

funktiofunkšuvna, doaibma

funktio(mat.) funkšuvdna

fysiikkafysihkka

fysikaalinenfysikálalaš

fysioterapeuttifysioterapevta

fysioterapiafysioterapiija

fyysikkofysihkkár

fyysinenfysihkalaš, fysalaš

fäärifearagiella

fäärsaarelainenfearsuolohas

G

galaksigaláksa

galleriagalleriija

galvanoidagalvaniseret

geenigena

geminaatta(kiel.) gemináhtta

geneettinengenehtalaš, genetihkalaš, árbbálaš

generaattorigeneráhtor

genetiikkagenetihkka

genetiivi(kiel.) genetiiva

geologigeologa

geologiageologiija

geologinengeologalaš

geometriageometriija

geometrinengeometralaš, geometrihkalaš

geoterminengeotermihkalaš

germaanigermána

germaaninengermánalaš

gerundi(kiel.) gerunda

globaaliglobála

gluteeniglutena

gluteenitonglutenakeahtes (attr.)

gneissigneaisa

golfgolfa; pelata golfiagolfet

goottilainengotihkalaš, gohtalaš

graafikkografihkkár

graafinengrafihkalaš, gráfalaš

grafiikkagrafihkka

grammagrám´ma; gramman painoinengrámmasaš

greippigreaipa, greaipašaddu

grillatagril´let

grilligril´la

grillikioskigeaidnogievkkan

grönlanninhyljeruoššanjuorjju ~ ruoššanjuorju, suvjadealljá

grönlanninlokkivilgessoadjeskávli

grönlanninvalasruonáeatnanbos´su

grönlantilainenruonáeatnanlaš

gynekologigynekologa

gynekologiagynekologiija

H

haahkahávda

haahkanuntuvat(pl.) hávddauvjjat (pl.)

haaksirikkomearaheahti, skiipaheavvu

haalarit(pl.) obbabivttas

haalea loik/kas (-a); pitää jotakin liian haaleanaloikkašit

haalentualoikat; (äkkiä) loikkihit, (tuntua haalealta)loikkiidit

haalia(kokoon) ráhput, rabbat, rusket

haalistuaguvggodit, gilggodit; (auringossa)báitot

haalistua(muistoista) šovkkodit

haalistunutgu/ovgat (-vges), gilg/at (-es); (auringossa)báiton

haamu gobmi, veaiga, jámeš, jámet ~jámit, jámeškuoš

haapasuhpi;jossa kasvaa paljon haapojasuhppá/i (-s)

haapanasnárttal

haapaperhonensuhpebeaiveloddi

haarasuorri, suorgi; (jalkojen)hárči, háhcci, (tien, polun)earru

haarahaukkasuorrehávut

haarahyppyháhccenjuiken

haarakassuorgá/i (-s), suor´rá/i (-s)

haarakeppisuorit

haaralla(adv.) suoril

haarallaan(jaloista) hárččil, hárčut, háhccut

haarapääskysuorrespálfu

haaraumasuorgi, suorri

haarautuasuorranit, surggiidit

haarniskahártnáska

haaroasuorranaddat

haaroittaa (halkaista kärki) sur´ret

haaroittuasuorranit

haarukkagáffal

haasioháse ~ háše

haasioidaháset ~ hášet

haaskarábbi, ráhtu, háska

haaskaaja(esim. rahan) stajár

haaskapyyntirábbebivdin, ráhtobivdin

haaskata(rahaa) háskkidit, háskkirdit, hásket, stajidit

haaskausstajádus

haastaa(mukaan) hástit, hástalit

haastaa(oikeuteen) stevdnet; (usein, useita henkilöitä)steavdnut

haastatella(jotakuta jostakin) jearahallat (soapmása mas nu)

haastattelijajearahal´li

haastattelujearahallan

haastehástalus; tämä on haasteiden aikaadát lea hástalusaid áigi

haaste(jur.) stevnnet; saada haaste oikeuteenstevdnehallat

haasteellinenhástaleaddji

haastehakemusstevdnenohcamuš

haastella(mukaan) hásttašit, hásttuhit

haastemiesstevnnetalmmái ~ stevnnetolmmái

haavahávvi; (pieni)sárji, sáiri, nájas; saada haavaskáidnašuvvat, skáidnehallat, viiltää haavaskáidnet, skáidnedit

haavaumauddu

haaveniehku, niegadus

haaveillaniegadit, niehkudit

haavihoavva; nostaa kala haavillahoavastit

haavoittaahávvádit, hávvádahttit ~ hávváduhttit

haavoittuahávváduvvat

haavoittuminenhávváduvvan

haeskellaozadit

hahlakoukkuriggefaggi

hahlat(pl.) skerttet

hahmofiguvra

-hahmoinen-hámat, -hápmásaš

hahmotellahámuhit, sulladallat

hahmotelmahámus, árvalus, evttohus

hahmottaahámuhit

hahmottuahápmánit

haiáhkalakkis ~ áhkolakkis

haihduntahevrriideapmi

haihtuahevrriidit, lievllistit

haikaraháigir

haikeaahki/t (-dis), morašmielat, morašlaš

hailakka gilg/at (-es), ču/ovjat (-vjes)

haima čoavječolgaráksá

hairahdusmeaddádus, meattáhus

hairahtaameaddit, meattihit, feilet

hairahtuameaddit, meaddádit, feilet

haisevaháissas (-is), háddjá/i (-s) ~ háddj/ii (-es)

haiskahtaahaksostit, leavggihit

haistahaksot, havssiidit, háisut, háissiidit, leavgit, leavggistit; (pahalta)bahčiidit, bahčisit, (mädäntyneeltä)guhciidit, guohcistit, guohcanjaddit, (karvaalta) civzziidit, (pistävältä)čivrriidit, (kärventyneeltä)civnniidit, civnnistit, buvnniijit, (tunkkaiselta)mukkiidit, luvnnjiidit, huvlliidit, (virtsalta)gunniidit

haistaahaksit, háistit; (nopeasti)haksilit

haistattaahavssihit

haistellahavssašit, susttašit

haitallinenhehttejeaddji, unohas

haitariharmonihkká, geasanas

haitatahehttet; (vars. neg.)háitit, skáđet; tuo ei haittaa mitäändiet ii háitte ~ skáđe maidige

haittahehttehus, hehttejupmi, árru, maŋŋu, skáđđá ~ skáđđa

haitta(avaimen)skávžá, meaddja, meaidna

hajaannusbieđganeapmi, biđggiideapmi, hádjoseapmi, hádjáneapmi

hajaantuabieđganit, hádjosit, hádjánit

haja-asutusbieđggoássan

hajallaanbieđgguid, biđgosis, hájilassii

hajamielinenvajáldahkes, vadjáluhkes, bieđggomielat, hájumielat

hajanainen bieđgg/us (-os), bieđggo-, háju-

hajasarvi(porosta) ruotkočoarvi

hajasäärinháhccut

hajauttaabiđggiidahttit

hajoamistuote(biol.) háddjenbuvtta

hajontabiđggiideapmi

hajottaabiđget, háddjet; (särkeä)biđget, cuvket

hajottaja(biol.) háddjejeaddji

haju hádja; (erilaisia hajuja)hyvä h.njálggahádja, paha h.bahčahádja, guohcahádja, njattashádja, kirvelevä h.gárkkahádja, happaman h.suvrrahádja, kitkerä h. rihčahádja, homeinen h.goastehádja, hávrrahádja, löyhkäčuvddahádja, seavddahádja, tunkkainen h.mukkahádja, luvnnjahádja, huvllahádja, ummehtuneen h.moskkuhádja, lossahádja, virtsan h.guonnahádja

hajuaistihaksu, haksin

hajuheinänjálggaháisuoidni

hajurauhanen(anat.) hádjaráksá

hajutonhájah/eapme (-is)

hajuvesiparfyma, njálggaháičáhci, hádjavuoiddas

hakaroahkki

haka(aitaus) hága

hakaistaviežžalit

hakanenroahkki

hakaneulasihkkarisnállu, lohkkanállu

hakaristiroahkkeruos´sa

hakasulkuroahkkeruohtu

hakata(metsää, puita)čuohppat, njeaidit, čuollat; (polttopuita)mur´ret

hakatadearpat; (nopeasti)dearpalit, (kerran)dearppastit

hakata(toista) cábmit, huškut, sealgádit, čorbmat, čiekčat; joutua jonkun hakkaamaksicápmáhallat (+ ill.), huškkohallat (+ ill.), čorpmahallat (+ill.), čievččahallat (+ ill.)

hakea(noutaa)viežžat; (löytääkseen)ohcat; (virkaa tms.)ohcat

hakemistoohcu, registtar

hakemusohcamuš, ohcan; hakemus liitteineenohcamuš oktan čuvvosiiguin

hakemuspäivämääräohcanbeaivemearri

hakijaohcci

hakkailla(jotakuta) irgidit (+ ill.), irggástallat (+ ill.)

hakkuu(metsän)čuohppan; (halkojen)čuollan, mur´ren

hakkuualuemuorračuohpahat, vuovdečuohpahat

hakkuupölkky(vinoon tuettu)smáhkkomuorra; (pystyyn asetettu)luddenbelko

hakoteilleendorii

hakoteilläendoris

hakuohcan, ohcu

hakuaikaohcanáigi

hakulomakeohcanskovvi

hakuohjeohcanráva

hakusanaohcansátni

hakuteosohcangirji

halaillasallut, salodit, fátmut

halatasalastit, fátmmastit; panna halaamaansaluhit

halavafiskessieđga

haljetaluoddanit

halkaisija(mat.) diamehter, čađamihttu

halkaistaluddet; (nopeasti)luddestit

halkaisukirveslutton

halkeamaluoddaneapmi

halkeillaluoddanaddat, ráhkat, rágadit

halkiguovdat

halkohálgu; hakata halkojahálget

halkoa(puita)luoddut; (konttiluita ytimen syömiseksi) čieskat

halkovajamuorravisti, liider (S)

halla idjabuolaš, suoldni, hál´lá ~ hál´li

hallainensuoldná/i (-s); hallainen puronvarsisuoldnás ájaguorra

hallamittarigoalšomihttár

hallanvaaraidjabuolašvárra

hallava gu/ovgat (-vges), gilg/at (-es), ču/orgat (-rges); näkyä hallavan värisenäguovgát, čuorgát

hallayögalmmaidja

halli(hylje) áidni, deavut

hallinnassa hálddus, ráđis

hallinnollinenhálddahuslaš, administratiivvalaš

hallinnon alainenstivrravuloš

hallintaráđ´đejupmi

hallintaan háldui, ráđđái

hallintohálddahus, administrašuvdna

hallintoaluehálddašanguovlu

hallintoelinhálddahusorgána

hallintopiirihálddahusbire

hallita hálddašit; (maata, valtiota)ráđ´đet

hallitsevaráđ´đejeaddji

hallitsijaráđ´đejeaddji

hallitusráđ´đehus; (johtokunta)stivra, hallituksen jäsenstivralahttu

hallitusmuotoráđ´đehushápmi, hálddahushápmi

hallituspuolueráđđehusbellodat

hallussa(huostassa) hálddus, duohken

hallussapitolupahálddusdoallanlohpi

hallussapitotodistushálddusdoallanduođaštus

halonhakkuumur´ren

halonhakkuupaikkamur´rensadji, rántet, rándat

halpa hálb/i (-bes); halvalla hálbái, pitää jotakin liian halpanahálbbášit

halpamainenguoktilaš

halpamaisuusguoktilašvuohta

haltijahálddašeaddji, eaiggát

haltija(taruolento) háldi, háldejaš

haltioitua(riemastua suunniltaan) gieváskit, sakka movttiidit; saada haltioitumaangieváskahttit

haltuun(huostaan) háldui, duohkai

haltuunottohálduiváldin

haluhállu, hálo, miella, háliidus, lustu; tuntea halua johonkinháliiduvvat (+ ill.)

halukas dáhtolaš, mielalaš, mieđis

halukkuusdáhtolašvuohta, mielalašvuohta

halutaháliidit, dáhttut, áigut, sihtat; (syödä tai juoda jotakin)lusttiidit

haluton dáhtuh/eapme (-is), lusttuh/eapme (-is), dils/i (-ses), dol/bmi (-mmes); oli niin haluton sinne lähtemäänlei nu il´lá dohko vuolgit

haluttomastidilsset, il´láviša, vátneviša

haluttomuus dáhtuhisvuohta, lusttuhisvuohta, dilsivuohta, dolbmivuohta

halvaantuagáldnat

halvaantunutgál/nnas (-dna)

halvausgáldnan

halveksiabadjelgeahččat, fuotnut, fuonášit, hálbbášit

halventaa(hintaa) hálbbidit, hálbudit

halventuahálbut

hamara(kirveen) šimir

hamarapuoli(kirveen, puukonterän) šipmárbealli

hame vuolpu, čuvla, hámet (S)

hammasbátni

hammasharjabátnekusta ~ bátnegusta

hammasjuuribátnemátta

hammaskiillebátnegarra, gearradas

hammaslääkäribátnedoavttir

hammasmätäbátnemieskan

hammassärkybátnevearka

hammastahnabátnegealas, bátnevanus

hammastikkubátnerokkan, soallun, solon

hampaaton báneh/eapme (-is)

hampaidenvälibátnegaska, bátnehálsi

hamppuruoivvis

hamuta(näykkiä) hámsut

hanakka(tekemään) gearggus (+ inf.), geargat (+ inf.)

hangas(peuranpyydys) ákkis; hangaspyyntiákkesbivdu

hangata (hiertää) skuhppet

hangoitellavuostehágostit

hangoittelevavuostehágolaš

hangoitteluvuosteháhku

hangotaháŋgut

hanhentatarbealdonjuolas

hanhičuonji ~ čuonjá

hanhikit (pl.) suorbmarásit (pl.)

hanhikorppikotkačuotnjátrábbegoaskin

hanka(korvamerkissä); (alla)hoaŋka, (päällä)gieška, njavki

hankain (veneessä)ákŋu, dollja; hankainnaruákŋobáddi, hankaintappiákŋobealgi

hankala(ihmisestä) vátt/is (-es), vearrá/i (-s), veard(n)á/i (-s), bierggasmeahttun, birgetmeahttun; tulla hankalaksivearáskit, hankala ihminenrándolaš

hankala(matkasta, työstä) lo/ssat (-ssa), áddjá/i (-s), váibadahtti, vátt/is (-es), cábmálas

hankala(vaikeakäyttöinen) virgá/i (-s)

hankautua (hiertyä) skuhppašuvvat, hierdašuvvat

hankefidnu, prošeakta, projeakta

hankicuoŋu, ceavvi, geardni, skávvi, skáva, moarri, moarádat, čalggadat, doajádat, čuohpahat; tehdä hankikelicuoŋudit, ceavvut, skávvut, geardnut, dahkat cugŋo

hankikeli(reen kantava) reahkaguottádat

hankkia(aineksia luonnosta) omardit, ávnnastit, fuođardit

hankkia (hommata) háhkat, háŋket, skáhppot, skáf´fot, hom´mát, náššat; (vaivalloisesti) rabbat, rábidit, soađistit, muohkkat; innokas hankkimaanháhkalas

hankoháŋgu

hansikasgistta

hanurigeasanas

hapahkosuvrralágan

hapansuvrr/is (-a); maistua happamaltasuvrriidit

hapan(maidosta) jies/as (-sa-), jisson

hapanherasuvri

hapankaalisuvrragálla

hapankermasuvrralákca

hapantuasuvrut, suvrrásmuvvat; (vähän)suvrrostit, (nopeasti)suvrulit

hapantua (maidosta) jiessut, jiessat; antaa maidon hapantuajiessudit, jiessadit, jiessagahttit

hapattaasuvrudit

hapattamatonsuvrutkeahtes (attr.); hapattamaton leipäsuvrutkeahtes láibi

hapettaasuvrragahttit, oksyderet; (kuparista)giibmudit

hapettuasuvrragit, oksyderet; (kuparista)giibmut

happamoituasuvrut

happamuussuvrodat

happioksygena, suvrra

happikatooksygenajávku

happosivra

haproeavru

hapsi(hius) vuokta; harmaat hapset (pl.)čurges vuovttat (pl.)

hapsisaravuoktaguodja

hapsu(huivissa) riesa, riesaldat, riessan

hapsuttaa(huivia) riessat, riessut, riessamastit

hapuilla háhpohallat

harakankelloskirebiel´lu

harakkaskire

harallaan(hetkellisesti)hár´rut, hir´rut; (pysyvästi)hárril, hirril

haravahárát, riifu

haravanlapahárátoaivi, hárátláhpi

haravanpiikkihárátbátni

haravanvarsihárátnađđa

haravoidaráhput

harhaanjohtavačádjidahtti

harha-askelboasttolávki

harhaillačádjádallat

harhaluulogáddoosku

harhaoppiboasttooahppa, vearreoahppa

harhaoppinenboasttooahpalaš, vearreoahpalaš

harhaumameaddádus, meattáhus

harhauttaačádjidahttit

harhautua(kulkiessa) čádjidit

haristua(vuotavaksi, astiasta) juokŋat; saada astia haristumaanjuokŋadit, helposti haristuvajuokŋalas

harittaa(silmistä) skielgát

harjagusta ~ kusta

harja(rakennuksen, eläimen) hárji

harjaannuttaa(johonkin) oahpahit

harjaantua hárjánit; harjaantunutvánt/a (-tas)

harjaantuminen hárjánupmi

harjalinturoavgogonagas

harjanne čorru, ruvža

harjaorsi(hirsitalossa) suomuorra

harjata(lattia)gustet ~ kustet, njámmat; (hampaat)bassat, geallat

harjoitellahárjehallat

harjoittaahárjehit, triivet; harjoittaa poronhoitoabargat bohccuiguin, harjoittaa noituuttanoaiddástallat, noidošit

harjoitteluhárjehallan

harjoitustehtävähárjehusbargu

harjubuolža, čorru; (pitkittäisharju)ruvža

harjuinen(paljon harjuja) buolžá/i (-s), bulž/ii (-es)

harjushár´ri, soavvil

harkinnanvarainenguorahallanvuloš

harkintaguorahallan, árvvoštallan

harkinta-aikaguorahallanáigi

harkitaguorahallat, suokkardit, árvvoštallat, vihkkedallat

harkitsematon(esim. teosta) jurddašmeahttun, jurddaškeahtes (attr.)

harmaarán/is (-es); näkyä harmaanarádnát

harmaa(hiuksista, karvoista) ču/orgat (-rges)

harmaahaikararánesháigir

harmaahiiriránessáhpán

harmaahyljeáidni, deavut

harmaakaihismáiti; saada harmaakaihismáitut, smáitiluvvat

harmaaketturánesrieban

harmaakuvemyyräluostesáhpán

harmaaleppädábálaš leaibi

harmaalokkiránesskávli

harmaanruskearánesrušk/at (-es)

harmaantuaránodit, rátnut; (hiuksista) čurggodit

harmaasararáneslukti

harmaasiepporáneslivkkár

harmaasirkkugordnecihci

harmaasorsaránessnárttal

harmi (kiusa) váivvádus

harmillinenunohas, váiv/i (-ves)

harmistua hedjosit,hárbmat, hárbmaluvvat

harmonihárpmon

harmoniaharmoniija

harmonikkaharmonihkká

harmoninenharmonalaš

haroaháhpohallat, ráhput

harottaahár´rát, hir´rát

harottavahá/rras (-r´re-), hi/rras (-r´re-)

harottuahir´ranit

harpatalávket (guhkes lávkki)

harppigierdodahkki, pás´sár

harppoalávkut, lávkkodit; (jalat haarallaan)háhccut, hárčut

harppuhárpa

harppunoida(paltaita, kampeloita) skohtalastit

harppuunaskohtal

harrasoskkolaš, kristtalaš, risttahas

harrastus áiggeádji, buđaldus, buđaldeapmi, hobbi

harri hár´ri, soavvil

harrilautauhter; harrilaudalla pyynti on nykyään kielletty Tenossa uhterbivdu lea dán áigge gildojuvvon Deanus

harriperhohár´revuogga, soavvelvuogga

harriverkkohár´resáibma, soavvelsáibma

harsia(paikka johonkin) stágget, sorrat, roandit

harso (harsokangas) suokka

hartausrohkosboddu

hartauskokous(seurat) čoakkálmasat (pl.)

harteikashárd/ui (-os)

hartiahárdu

hartiahuivihárdoliidni, hárdosilki

hartiakappale(vaatteessa) oalgebihttá, oalgeluoitta

hartialihashárdodeahkki

hartiaviittaluhkka

harva(metsästä) hárv/i (-ves), njárb/at (-es), vuorj/i (-jes), cikkin

harvaan(harvakseen) hárvvet ~ hárvvit

harvakseltaan(esim. puita metsässä) vuorjjit, njárbadit

harvalukuinenvuorj/i (-jes), hárvelohkosaš

harvassahárvvet, vuorjjil, vurjjet, cikkil, cikkit, cikkilmasat

harvemminhárvvebut ~ hárvvibut

harventaa(kasveja) hárvvidit ~ hárvvedit, hárvet

harventuahárvut, vuorjut

harveta (metsästä, karvoituksesta)hárvut, njárbut, njárbbodit

harvimminhárvvimusat

harvinainenhárvenaš

harvoinhárve, hárvvuid

hasishás´sa

hassahtanutgáiggiidan

hassusomá (-s), hearvá/i (-s)

hassutella(houkata, hullutella) jal´lošit, mielahuddat, seahkidit, gáiggistit, eaibmidit, eaimmaskuddat, dovkošit, dádjut, dáisut, asehuddat, bieggasaddat, bierfasaddat, beas´sasaddat

hassutella(jonkun kanssa) hervošit ~ hilbošit ~ skindošit ~ skálžžárussat soapmásiin

hattuháhtta; hattupäinen henkilöháhtahas

haudankaivajahávdegoaivu

haudatahávdádit

haudehávdda

haude(karjalle valmistettu suurus) liemas; keittää haudetta liemastit

haudepataliemasruitu, liemasbáhti

hauislihasoalgenorasváhkká

haukahtaacieládit, cielihit, sáikkihit ~ šáiggidit, lieškkihit

haukata(koirasta) gáskkestit, snelket

haukihávga

haukkafál´li

haukkailla(koirasta) snealkut

haukkoa henkeäänhahpaštuddat, lahpastuddat, lahppasaddat

haukkua (ihmisestä)cielahit, soaibmat, lerehit, šluččuhit, attástallat, attašit (ks. sättiä)

haukkua (koirasta) ciellat, hávkut; šáikit, sáigit, roavvat, lieškit, loavkkistit

haukkumasanacielus

haukotellagávastit, gávastallat

haukotusgávvasat (pl.), gávas

haukotuttaagávastahttit; oli väsynyt ja häntä haukotuttilei váiban ja su gávastahtii

haukunta(koiran) ciellan, hávkun; (luskutus)šáikkas ~ šáiggas, lieškkas

haukuttaa(koiraa) cielahit; (porojen perään) višahit

haulihávla

haulikkohávlár, hávlabis´su

haurasraš/ši (-es); pitää jotakin liian hauraanarašášit

haurastuaraššut

haurastuttaaraššudit

haurausraššivuohta

haureusfuorrávuohta, furrodat; harjoittaa haureuttafurrošit

hauska (asiasta)suohtas, hávsk/i (-kes), somá (-s), heahkas (-is) ~heahk/as (-ka); hauskoja uutisiaheahkka ságat, pitää hauskanahávskkášit, tulla hauskemmaksihávskut

hauskastisuohttasit, somát, hearvájit

hauskutellahávskkohallat, suohtastallat

hauskuushávskivuohta, hávskodat

hauskuuttaahávskkuhit, suohtastahttit

hauskuuttaminenhávskkuheapmi

hautahávdi

hautaaminenhávdádeapmi

hautajaiset(pl.) hávdádeapmi, hávdádus, ráv´vejaččat (pl.)

hautakivihávdegeađgi

hautakumpuhávdeboldni

hautaristiristamuorra

hautausmaahávdeeana(n), girkoeana(n)

hautaustoimistohávdádandoaimmahat

hautautua(hiekkaan)čávdot ~ šávdot, (hiekkaan, lumeen)jáv´vot, jávvásit, (lumeen) borgot, jovgot, njeđgot

hautavajoamaeanaluoitádat

hautoa(hauteella) hávdut; (pitkään)hávddodit

hautoa(linnuista) lállit, lálašit

hautuahávdašuvvat; (teestä, kahvista)rávdat, časkit

hautua(munista) lállašuvvat

havahtua morihit, gohccát, gul´lát; (monesti, toisinaan)moráhallat

havainnollinenáiccalmas

havainnollistaaáiccalmahttit

havaintoáicu, áiccastat, fuopmášupmi; havaintojeni mukaandađe mielde go ieš lean fuobmán

havaita áicat, fuobmát, fuomášit; olla havaittavissavuhttot, olla havaitsevinaan jotakinvuohttit

havas(verkonliina) vuoksa

havitella(itselleen) oččodit, váinnuhit

havumetsägoahccevuovdi

havupuugoahccemuorra; havupuut(pl.) goahccemuorat (pl.), nállomuorat (pl.)

hesii (sin, sis, sidjiide, singuin, sinin)

he (kaksi) soai (sudno, sudnos, sudnuide, sudnuin, sudnon)

hede(bot.) sahku

hedekukinto(bot.) sahkolieđus

hedelehti (bot.) sahkolasta

hedelmäšaddu, eatnanšaddu, šattus, heđen

hedelmällinen(naisesta, naaraseläimestä, suvusta) sahkk/ui (-os)

hedelmällinenks. hyväkasvuinen

hedelmällisyys(maaperän)šattolašvuohta; (naisen, naaraseläimen, suvun)sahkkuivuohta

hedelmäpuušaddomuorra

hedelmättömyysks. huonokasvuisuus

hedelmätönks. huonokasvuinen

hedelmöittääsagahit, sahkanahttit

hedelmöityminensahkaneapmi

hedelmöityssagahus

hedelmöityäsahkanit; (porovaatimesta)sahkkehit

hedenorkko(bot.) sahkourbi

hehkuáhcagastin

hehkuaáhcagastit

hehkuvan kuuma (esim. uunin levystä) ráđ/as (-đa)

hehkuvan paahtava(esim. auringosta) ráđ/as (-đa); auringonpaahteellaráđđa beaivvádahkan

hehtaarihektára

hehtogrammahektográmma, hekto; sata grammaa painavahektosaš

heijastaaspeadjalastit; dávistit (ääntä tms.)

heijastin(jalankulkijalla) šelggon, šleđggon

heijastuaspeadjaluvvat

heikentyä(ihmisestä) hedjonit, fuotnánit, heittohuvvat, geahnohuvvat, mannat maŋás, nuossat, nuollut, healssahuvvat, sotnat, nohkat (ks. voipua)

heikentyä(tilasta) headjut, hedjonit, hejosmit, fuotnánit, fuotnut, bahánit, vearránit, mannat maŋás

heikentää heajosmahttit, heajudit, headjuluhttit, fuonidit

heikkohea/dju (-jos), heitto/t (-gis), fuo/tni (-nes)

heikkoasteinen(kiel.) geahnohisdásat

heikkokuntoinen(ihmisestä) hea/dju (-jos), heitto/t (-gis), návccah/eapme (-is) geahnoh/eapme (-is), nuommir (-is), nuom/mi (-es), nuol/li (-es)

heikkokuntoinen(lihasta) sil/li (-is), ha/bas (-hpa), ađđamahtes (attr.)

heikkokuntoinen(porosta) ruoi/nnas (-dna), ađah/eapme (-is), aseh/aš (-is), ađđamahtes (attr.), jolih/eapme (-is; rávž/žas (-a), ro/jas (-dja), skirč/čas (-a)

heikkolahjainennjuolv/vas (-e-), njuolvves (attr.); tulla heikkolahjaiseksinjuolvat, njuolvvagit

heikkonäköinenčalmmeh/eapme (-is), čuovggah/eapme (-is), skuo/njas (-tnja)

heikkousheadjuvuohta, hedjodat, geahnohisvuohta

heikostihejot ~ heajut, funet ~ fuonit

heila, sydänkäpysuopmu

heilahdellaheillodit, sugadit; (jostakin roikkuvasta)šlimppardit, šlimppistit

heilahdusšlimppastat

heilahtaaheaillehit

heilauttaaheailalahttit

heiluaheailut

heiluntaratašlimpungeainnus

heilurišlimpá

heilutella šlivggodit

heiluttaa(häntäänsä, koirasta) likšut, likšat, livššodit, livššadit, gerjjodit; (innokas heiluttamaan häntäänsä) likšalas

heimo čearda, heaibmu

heimopäällikköčeardaoaivámuš

heinittyäsuoidnut; tämä piha on kovasti heinittynytdát šillju lea sakka suidnon

heinittää(kenkä) suidnet, dállastit, liehppadit, lihppet

heinäsuoidni

heinähankoháŋgu

heinähäkkisuoidnehehkke

heinäinensuoidná/i (-s)

heinäkasvit(pl.) suoidnešattut (pl.)

heinäkupolágot ~ lágut

heinäkurppasáhcomeahkástat

heinäkuusuoidnemánnu

heinälatoláhtu

heinämaat(pl.) lájut (pl.)

heinänkorjuusuoidnerádjan

heinänkorsisuoidnečalbmi

heinäntekoládju, lájostallan; tehdä heinääládjudit, lájostallat

heinänuhasuoidnenuorvvu ~ suoidnenuorvu

heinäratamočáhppesskážir

heinäsaurastávrá, suovvi, soahttu

heinäsirkkarásselohkku

heinäsorsasuoidnesuorsá

heinäsuovastávrá, suovvi, soahttu

heinäsäkki (säkillinen heinää) suoidneseahkka

heinätavisuoidnečiksa

heinätukkovitku, duggu

heinätähtimögieddehilsku

heinävitasuoidnevihti

heisimatoduolbamáhtu

heitelläbálkut, bálkkodit, bállahastalit, suohpput, suhpodit, šlivgut, šleaŋgut

heitellä suopunkianjorostallat

heitelläviehettäšlivgut

heitteillegolgosii

heitteillägolgosis

heittelehtiä(esim. ahkiosta) skirvanaddat

heittelehtiä(sairaasta, vuoteessa) máladit, mállaguššat, fieradit, jorggáhallat

heittiösuohpáhas, bigohas, skáláhas

heittomerkkisuhppenmearka

heittovapašlivgunstággu

heittyä(tulla hylätyksi) healbat, bálkásit

heittäytyäbálkestahttit

heittääbálkestit, bállahastit, suhppet, gurastit (R); (pois tieltä)rihpastit; (sinkauttaa menemään)šlivggastit, šlivget, seaivalit, šleaŋggastit, šleaŋgalit, šleŋget, liŋgalit, liŋggostit; (jymäyttää maahan)boŋkalit, boggalit, jalkalit, njáŋgalit, gášvalit, deaškalit, steanžalit; (pärskäyttää veteen)boršalit, boršalahttit, borgalit, soicalit, bunčalit, duškalit; (heittää litteä kivi pitkin vedenpintaa)steažžalit, steahčalahttit, deaššastit, deš´šet; vahva heittämään (esim. suopunkia) olgeš (-is)

heittää kuperkeikkagubbarastit

heittää noppaabircut

heittää suopunkianjoarostit; suopunginheittoetäisyydellänjoarostanmuttus, suopunginheittoetäisyydellenjoarostanmuddui

heittää viehettäšlivget; heitellä viehettäšlivgut, šlivggodit

heiveröinensmáit/i (-es), ur/bmi (-rpmes), ur/dnji (-tnjes), veaik/i (-kes); tulla heiveröiseksismáitut, urbmut, urdnjut

hekumaoaččálaš illu

hekumoidaoaččástallat

hela(puukon) hoalka

helatorstaihelloduorastat

heleys(äänen)čuodjalvuohta; (äänteen)čuovgatvuohta

heleä(äänestä)čuodjal (-is); (äänteestä)ču/ovgat (-vges)

helinä šuokŋa, skilla

helistinskilanas

helistäšuokŋat

helkkyäskillat, skilaidit

hellaoapman, omman, oama, uvdna

helle báhkka, soađgu; paahtava hellegoarddáhat, boaldi báhkka

hellitelläroahcat

hellittämätönnággár (-is), ceaggá/i (-s)

helliäjiellahastit, jiellahastalit, jiellahallat, veahcat

helluntaihellodagat (pl.)

hellyttävänjuorradeaddji

hellyttäänjuorradit, njuorasmahttit

hellyysgierisvuohta, njuorasvuohta, ráhkislašvuohta; osoittaa hellyyttägierástallat

hellä(jotakuta kohtaan) gieris, njuoras, ráhkislaš; tulla hellemmäksigierásmuvvat

hellä(jäsenistä) raš/ši (-es)

hellävarainenvárrugas

helmahealbmi

helmavahealbmá/i (-s)

helmibearal, helbmo

helmikanabearalvuonccis

helmikuuguovvamánnu

helmipöllöbearalskuolfi

helmisimpukkaskálžu

helmiäispilvisilkebalva

helottaa(auringosta) báitit, goardit

helpehtiä(koipinahka) vuolahastit

helpomminálkibut

helpompiálkit

helpostiálkit

helpottaaálkidahttit, geahppudit, helpet

helppoálki (-s), healp/u (-pos), ge/ahppat (-hppes)

helppohoitoinenálkit divššohahtti

helppolypsyinenloažža/t (-dis), luovaskas

helppotajuinenálkit ipmirdahtti

helppousálkivuohta

helsinkiläinenhelssetlaš

helteinenbáhk/as (-ka)

helttalihpi

helttasienilihpeguoppar

heltyä(jotakuta kohtaan)njuorrat (+ guovdu), njuorranit (+ guovdu); sydämeni heltyimus njuorai váibmu

helvettihelvet

helähtääčuodjalit, čuojihit, skilihit

helähtääšuoŋihit

hemmotella jiellahallat, jiellahit, jiellahastit, lilluhit, lillut; seđohallat ~ selohallat

hemoglobiinihemoglobiidna

hempeä(lapsesta) njuor/as (-ra)

hempporuoivil

hengellinenvuoiŋŋalaš

hengenhätäheakkaheahti

hengenkipinä(kuolemaisillaan olevalla) sisheagga

hengenlahjavuoiŋŋašaddu

hengenpelastusheaggagádjun

hengentuotevuoigŋaduodji

hengenvaaraheakkavárra, sorbmi, sorbmananvárra

hengenvaarallinenheakkaváralaš, heaggaváldi, sorpmálaš

hengenvetovuoiŋŋanas, vuoiŋŋahat; samaan hengenvetoonseamma vuoigŋamii

hengetön heakkah/eapme (-is)

hengittäminen, hengitysvuoigŋan

hengittäävuoigŋat; (pitkään)vuoiŋŋadit, (vähän)vuoiŋŋihit, (syvään)bossut

hengitys, henki vuoiŋŋahat

hengityselimet(pl.) vuoiŋŋahagat (pl.)

hengitysjuurivuoigŋanruohtas

hengityskeskusvuoigŋanguovddáš

hengityssairausvuoiŋŋahatbuohcuvuohta

hengityssuojainvuoiŋŋahatsuodji

hengitystulehdusvuoiŋŋahatvuolši

hengähtäävuoiŋŋastit

hengästyäšieđđaluvvat, lahpastuvvat, lahppasuvvat, lahppasit

henkiheagga, vuoigŋa; Pyhä HenkiBassi Vuoigŋa

henkihieverissäbealleheakkas

henkikirjoitusheaggačáliheapmi

henkilöolmmoš, persovdna, heakkalaš

henkilöautosmávvabiila

henkilökohtainenpersovnnalaš

henkilökohtaisestipersovnnalaččat

henkilökorttipersovdnagoarta

henkilökuljetusolmmošsáhttu

henkilökuntabargoveahka

henkilöllisyysidentiteahtta ~ identitehta

henkilöllisyystodistusidentiteahttaduođaštus ~ identitehtaduođaštus

henkilörekisteriolmmošregisttar

henkilötiedot(pl.) heaggadieđut (pl.)

henkilötunnuspersovdnanummir, riegádannummir (N)

henkinenvuoiŋŋalaš, silolaš, mielalaš

henkiolentovuoigŋa

henkirikosheaggarihkus

henkitorvigiegir

henkivakuutusheaggaoadju, eallindáhkádus

henkivartijaheaggafákta

henkiystäväheaggaustit

henkiäšohkut

henkselit(pl.) sealat (pl.)

henkäistäbosádit, šogádit, vuoiŋŋadit

henkäys (hengähdys) vuoiŋŋanas

henkäys(pakkasella) šoganas

henkäys(tuulen) jiella, hieibma, spiella

hennoarásket, girtát; (vaivoin) ráskestuvvat

hentošierv/i (-ves), šierv/vas (-a); tulla hennomaksišiervut

hento(kasvista) njuor/as (-ra)

hentokatkerovárrecivzza

hentokorteálássuoidni, seakkagorddet

hentoluinendávtteh/eapme (-is)

hentosätkinseakkasuovvi

hepatiittivuoivvasvuolši, hepatihtta

hepreahebreagiella

heramis´su

hereillägozuid alde

herhiläinenstuorravievssis

herjata hiddjidit

herjaushiddjádus

herjetäheaitit; (vähin erin)heaitalit

herkistyähearkut

herkistyä(mieleltään) njuorrat

herkkuhersko ~ hearskku

herkkusieniherskoguoppar, geađgeguoppar

herkkutattigeađgegassaguoppar

herkkäheark/i (-kes), raš/ši (-es)

herkkäuninengul´leš (-is) ~ gul´les (-is); (erit. lapsista)reavas

herkkäuskoinenjáhkkálas, jáhkkil (-is), jáhkkeš (-is) ~ jáhkkes (-is), jáhkkevaš, jáhkaskas, jáhkkarámas

herkullinennjálgg/is (-a) ~ njálgg/at (-a); maistua herkulliseltanjálggiidit, njávkkistit, njávkkiidit

herkutellaherskostallat

herkuttelijaherskostal´li, herskobahta, njálgganjuovčča

herkuttelunhaluinenhersku/i (-os)

herkästiherkket ~ hearkkit, njuorrasit

hermonearva

hermoilevaskievis, skievaskas, skiev´vái (-s)

hermoillaskievvidit, skievvasaddat; heađástuddat

hermokimppu(ihmisestä) skiev´vi; tuon hermokimpun kanssa ei kannata ruveta tinkaamaandieinna skievviin ii gánnet nákkáhallagoahtit

hermosolunearvaseal´la

hermostonearvafierbmi, nearvvat (pl.)

hermostua ráttástuvvat, jierásmuvvat, jierástuvvat, dilihuvvat

hernehearta

hernekeittoheartamálli

hernekerttuheartavizar

hernerokkasumu (sakea sumu) seahkkamierká

heroiiniheroiidna

herpesdearbmun; saada herpesdearbmut

herrahear´rá

herraskainenhearráslágan

herrasmieshearrásalmmái ~ hearrásolmmái

herrastellahearrástallat

herraus(rel.) hear´ráivuohta

herruushear´ráivuohta

hertta(pelikorteissa) šiertá

herttainenliekkus, váimmolaš

herttamainenváimmohámat; herttamainen kuviováimmohámat figuvra

herttuaherttot

herukka jierit ~ jieret ~ jeret ~ jerret

herukkapensasjieritmuorra

hervoton esinešloanci

hervoton, velttošloanc/cas (-e-)

hervoton, veltto(roikkuvasta esineestä) šlimp/pas (-e-)

hervoton, veteläšleanc/cas (-e-)

heräte(psyk.) impulsa

herätellä(työläästi) rávkkahit, boktalit, boktaladdat

heräteostoimpulsaoastin

herättäärávkat, boktit, moriidahttit; (kesken unien)reavvat, (nopeasti)rávkalit, boktilit

herättää(rel.) bajásboktit, bajásboktalit

herättää kuolleista(rel.) bajásčuoččaldahttit

herätysboktin, rávkan

herätys(rel.) morráneapmi, moriidus, moriidahttin

herätyskelloboktindiibmu, veahkkár

herätämorihit, moriidit, morránit, gohccát, gul´lát, covdnašuvvat, reavvašuvvat; ravgat nahkárat (+ lok.); nousta sängystälihkkat (bajás), čuožžilit, njuiket

herätä henkiineal´lát

herätä kuolleista (rel.) bajásčuožžilit

heräys(rel.) morráneapmi

hete(suonsilmäke) opmu, gieva

hetehorsmaájahorbmá

hetekaali opmorásáš

heterogeeninenheterogenalaš

hetidakkaviđe, dalánaga, dalán, seammás, rábášnaga, rábášbále, hede (R); heti huomennaihttánaga, ihttenaš, heti tänäänotnánaga

hetkiboddu, bodda

hetkinenbottoš; oli siellä hetkisenlei doppe bottoža ~ oatnelanbotta ~ oanehassii ~ oanehaš, pysähtyi sinne hetkiseksiorustii dohko bottožii ~ oatnelanboddii ~ oanehassii ~ oanehaš

hetteinen(suosta) obm/ui (-os)

hetulaskuogga

hetulavalasbos´su, skuoggafális

hevilläbuoril, leaikkal, gánssal; tuollainen haava ei hevillä umpeududiekkár hávvi ii buoril sav´vo

hevonenheasta, heabuš; (huono)gone, gákke, gohrat, suohpáhas, šlárva, šloaŋgu, šlurvi, váibbat

hevonhierakka šilljojuopmu

hevosenkavioheasttagazza

hevosenkenkäheasttaskuovva, heasttagáma

hevosmiesheasttahas, heastalaš, heast´almmái ~ heast´olmmái

hevospaarmalávžá ~ lávžžu

hevosrekiheasttareahka

hevostallistál´la ~ stállja

hevosvoimaheastafápmu; viiden hevosvoiman perämoottoriviđa heastta fanasmohtor

hidasnjoa/hci (-zes), hiđ/is (-es); pitää jotakuta liian hitaananjoazášit soapmása

hidas(työssä) njoa/hci (-zes), hiđ/is (-es), hillján (-is), áddjá/i (-s), ádjánahkes, ájahallalas, gearggah/eapme (-is), njávval (-is), njálv/vas (-e-)

hidastaanjoahcudit, hihtudit, hiđásmuhttit; (vauhtia) hilljudit,fiidnudit

hidastellaájahallat, busildit, busidit, láppezastit

hidastuanjoahcut, hihtut, hiđásmuvvat; (vauhdista)hilljut, fiidnut

hiehoguigu

hiekanjyvänensáttočalbmi

hiekkasáttu ~sáddu; hiekan tahraamana sáttonaga

hiekkaantuasáttohuvvat

hiekkahaude(hoitokeinona) sáttohávdda

hiekkainensátto-; hiekkaisenasáttonaga

hiekkajyvänensáttočalbmi

hiekkakasasáttolátna

hiekkakuoppasáttoroggi

hiekkalaatikkosáttokás´sa

hiekkapaperi sáttobábir

hiekkapohjasáttobodni

hiekkarantasáttogáddi

hiekkaryöppysáttoborga

hiekkatörmämiel´li

hiekoittaasádduid gilvit

hiemanuhcán, unnán, vehá(š), uhcánaš, unnánaš, binná, binnánaš, binnoš (R)

hienofiinn/is (-a); tulla hienommaksifiidnut

hienohelmainen(tytöistä) moarsá/i (-s), moarssaskas

hienoinfiidnáseamos

hienojakoinen(aineesta) liđbma/t (-dis) ~ liđbm/at (-es); tulla hienojakoiseksiliđmmagit

hienompifiidnáseabbo ~ fiidnáset ~ fiidnásut

hienontaamol´let, njuvdit fiinnisin

hienosokerifiinnasohkkarat (pl.), fariinnat (pl.)

hienostellafiinnohallat, fiinnuhit; (vaatteilla)geampasaddat, (ei-saamelaisnaisen tavoin)rivgostallat

hienostifiidnát

hienotunteinenfiinnadovddolaš, fiinn/is (-a)

hienousfiinnisvuohta, fiidnodat

hieroaruv´vet

hierojaruv´vejeaddji

hierontaruv´ven

hieroskellaruv´vedit

hierottaaruv´vehit

hiertymä(ihossa) gohpalas, skohpalas, skoavhli, gil´lásupmi

hiertyä(ihosta) skoavhlut, gohpalastit, skohpalastit

hiertää fierdit

hieskoivusieivasoahki

hiestyäbivastuvvat

hiesuhui fiinna sáttu

hietafiinna sáttu

hietakampelanjuvvat, sánddat

hietamatomáhkka

hietaorvokkiguolbbaviola

hievahtaalihkkasit

hihasoadji ~ soadjá; varustaa hihallasoadjádit

-hihainen-soajat

hihakassoaddjá/i (-s)

hihansuusoadjegeahči ~ soadjageahči

hihhuli(hurmahenki) gievvulaš, vil´laheagga

hihittäänihlistit, nihlaidit

hihitysnihlisteapmi

hihkaistaháikkádit, háikkihit

hihkuaháikit

hihnalávži; opettaa poro hihnaanlávžádit, panna poroja hihnaanlávžádit

hihnaapelkäävä(porosta) lávžeballalas

hihnakkain(poroista) lávžálagaid

hiidenkirnunoaidegievdni

hiihdellä čuoiggadit

hiihdättäjäčuoiggaheaddji

hiihdättää (panna hiihtämään)čuoiggahit; (ajaa takaa hiihtämällä)čuoiggahit

hiihtočuoigan

hiihtohissičuoiganhis´sa ~ čuoiganheaisa

hiihtokelisabetsiivu; (riittävästi lunta)sabetdoavdnji

hiihtokenkäčuoigangáma

hiihtokilpailučuoigangilvu

hiihtolomačuoiganluopmu

hiihtoretkičuoiganmohkki

hiihtäjäčuoigi

hiihtääčuoigat; (lyhyen matkaa)čuoiggastit, (nopeasti lyhyen matkaa)čuoigalit, (lähteä hiihtämään) čuoigalit, čuoigát, käväistä hiihtämällä(jossakin) čuoiggadit, ajaa takaa hiihtämälläčuoiggahit

hiili(hehkuva)hilla, ráddi; (puuhiili, sysi)čađđa, čitna; (poltettava)koalla

hiilidioksidi(kem.)čitnadioksiida

hiilihydraattičitnahydráhtta

hiilijalanjälkičitnaluodda

hiilitablettičitnatableahtta

hiillos áššu

hiillostuaáššuluvvat, ášuiduvvat

hiiltyäčitnaluvvat, hillaluvvat, hilaiduvvat; (pinnaltaan)ráddiluvvat

hiipiänjáhkat; (nopeasti)njáhkalit, (lähteä hiipimään)njáhkalít, (perässä)njágahit, (tavoittaa hiipimällä)njálgaldahttit

hiippakuntabismagoddi

hiipua, huonosti palaa (tulesta) skuotnjat, skuonjaidit

hiipuva, huonosti palava(tulesta) skuo/njas (-tnja)

hiirenloukkugil´lár

hiirenvirnasáhpalrássi, sáhpal

hiirisáhpán, šnjierrá (R), njierrá (R)

hiirihaukkasáhpánboaimmáš, sáhpánhávut

hiiripöllösáhpánskuolfi

hiisihiida

hiiskahtaajienádit, jienihit, savkalit

hiivajeara, jeasta

hiivasienijeastaguoppar

hiivattihiivvat; hiivatin hyväoalle buorre

hiiviskelijänjágan

hiiviskellänjágadit

hikibivastat

hikinenbivastuvvan, bivastat-

hikipäissään(hiki hatussa) bivastatgállus; touhusi siellä hiki hatussadoamai doppe bivastatgállus

hikirauhanen(anat.) bivastatráksá

hikoilla bivastuvvat, bivastuddat

hikoilubivastuvvan, bivastuddan

hiljaa(ääneti) jaska

hiljaa virtaavadoažža/t (-dis), doa/žži (-ččes)

hiljainen hillján (-is)jask/at (-es), jávoh/eapme (-is); pitää jotakuta liian hiljaisenahiljášit soapmása

hiljaisuusjaskatvuohta

hiljalleen(hiljakseen) hiljážii, hiljážit, hiljit, gulul, suolggaid

hiljattainks. äskettäin

hiljentyäjaskkodit, jávohuvvat

hiljentää jaskkodahttit

hilkka(päähine) liidnegahpir

hilla (suomuurain)luomi; (kypsä)láttat, (raakile)čurot, čuru, garat

hillajänkä luomejeaggi

hillankukkaluomelasta

hillastaalubmet, luopmániid čoaggit

hillerihil´ler, čáhppesbuoidda

hillittömyysviivvuhisvuohta

hillittömästiviivvuheamet

hillitädoalahallat, caggat

hillitönviivvuh/eapme (-is), viivvurh/eapme (-is); tulla hillittömäksiviivvuhuvvat

hillosilta

hilsegatna

hilseillä(päänahasta) ganistit

hilseilytauti(psoriasis) gáittát (pl.); saada hilseilytautigáitáluvvat, gáitut

himmennindevkkodahtti

himmentäädevkkodahttit

himmetädevkkodit

himmeäde/avkat (-vkes), čuovggah/eapme (-is); (valosta, lampusta)skuo/njas (-tnja)

himo(sukupuolinen)hipmu, anistupmi; (kova halu johonkin)miella, goiku, nealgi; (johonkin ruokaan)hapmu, uŋggar

himoitahipmošit, hipmudit, anistuddat

himokashimolaš, anistuhkes

himotonhimuh/eapme (-is)

hinaajageasehanfanas, rundinfanas

hinata (vedättää) geasehit, rundit, feastit

hinaus (vedätys) geaseheapmi, rundin, feastin

hinauttaageasehahttit, runddihit

hindulaisuushindulašvuohta, hinduisma

hinkata(itseään, ihoaan) skubbet; (kiiltäväksi)geallat

hinkuyskäsainnahat

hinnanalennushaddevuolideapmi, hálbudeapmi

hinnankorotushaddebajideapmi, divrudeapmi

hinnastohaddelistu, haddelogahallan

hintahaddi;puoleen hintaanbeallehaddái

hintasäännöstelyhaddemudden

hintatasohaddedássi

hintavahaddá/i (-s), divrras

hinteläšierv/i (-ves), šierv/vas (-a); tulla hintelemmäksišiervut

hioa(terottaa hiomalla) sadjit, heidnet, dávžat

hiomakivisadjingeađgi, sadjin, heaidna, dávžžan

hiontasadjin

hiostuabivastuvvat, báhkkanit, (kovasti)čáhcut

hipaistaskav´vehit; hipaisten (ohi, yli)skavát (meaddil, badjel)

hipoaskav´vehit; hipoen (ohi, yli)skavát (meaddil, badjel), maata hipoeneatnan labi

hippiäinenloddegonagas

hiprakassagárremaččain, oaivvesnaga, smávva oaivvis, viidnanaga, naga

hirmuhirbma

hirmuinenhirpmus

hirmumyrskyhirpmusdálki, orkána

hirmutyöhirbmadahku

hirmuvaltahirbmaváldi, tyranniija

hirmuvaltiastyrán´na

hirnahtaašnjirggádit

hirnuašnjirgut

hirsihirsa

hirsimökkihirsastohpu

hirsirakennushirsavisti

hirssihirsagordni

hirttoköysiharcabáddi

hirttyäharcasit

hirttääharcet

hirvaantaljasarvádat, sarvvaduollji

hirvassarvvis

hirvenjäkäläguopparjeagil; iso hirvenjäkäläránesjeagil

hirvenmetsästysealgabivdu, sarvvabivdu

hirvenvasaealggamiessi

hirvetäduoddut (+ inf.); ei hirvennyt sinne lähteäii duddon dohko vuolgit

hirveähirbmat, hirpmus, issoras

hirveän(+ adj., + adv.) hirveän hyvähirbmat buorre, hirveän kaukanahirbmat guhkkin

hirveästihirbmadit, hirbmosit, issorassat

hirviealga, sarvva

hirvikärpänensarvvačuru

hirvittävähirpmus

hirviöboragas

hissihis´sa (S), heaisa (N)

historiahistorjá

historiallinenhistorjjálaš

historioitsijahistorihkkár

hitaastinjozet ~ njoazit, hihtásit, gulul, hiljážii, hiljážit

hitausnjoahcivuohta, hiđisvuohta

hitsatasveiset

hiukanuhcán, unnán, vehá(š), uhcánaš, unnánaš, binná, binnánaš, binnoš (R)

hiukkanenčalbmi, ávnnasčalbmi, partihkal

hiukkasenuhccánaš, un´nánaš, binná, binnánaš

-hiuksinen-vuovttat; vaaleahiuksinenčuvgesvuovttat

hiusvuokta, vuoktačalbmi; hiukset (pl.) vuovttat (pl.)

hiuskarvan varaangazzagassii

hiuskarvan varassagazzagasas

hiusneulavuoktanállu

hiusnutturavuoktabunta

hiuspinnevuoktaspean´na

hiusputkivuoktabohcci

hiussuonivuoktasuotna

hiustenkuivaajavuoktagoikkár

hiustenleikkuuvuoktačuohppan

hiusverkkovuoktafierbmi

hivellänjávkat, njávkkadit

hivenainevátneávnnas

hivenenks. hiukkasen

hoeskella hoahkidit, hoagašit

hohdešlienja

hohde(miner.) šlienja

hohkakivigovdugeađgi

hohkata(lämpöä)liekkistit, báhkistit; (kylmää)galmmistit

hohtaašlietnjat ~ šlietnjut; hohtavan valkoinenče/askat (-skes)

hohtimet(pl.) liippetáŋggat (pl.)

hoidattaadivššuhit

hoidelladivššodit; (lapsia, asioita, poroja) kohkket ~ gohkket

hoidokkidivššohas

hoikentaaseakkidit, seaggudit

hoikentuaseaggut

hoikka (pyöreistä esineistä) sea/ggi (-kka)

hoikkakatkerogieddecivzza

hoikkanurmikkaseakkasuoidni

hoilatahuiggirdit

hoiperrellaskivžasaddat

hoippua (horjua) steavžut

hoippua (huojua) skivžut

hoippua(kulkiessa) suoibut, suibbodit

hoippuva (horjuva) steavž/žas (-e-); tulla hoippuvaksi, horjuvaksisteavžžagit, hoippuva, horjuva esinesteavži

hoippuva (huojuva) skivž/žas (-e-); tulla hoippuvaksi, huojuvaksiskivžžagit, hoippuva, huojuva esineskivži

hoitaadikšut, hoaidit (R), hoitát (N);ottaa hoitaakseenváldit badjelasas

hoitaja divššár, dikšár, dikšu

hoitamatondivššokeahtes (attr.)

hoiteludivššodeapmi

hoitodikšu, dikšun, hoaidu (R), hoitu (N)

hoitola(hoitokoti) divššohat

hoitomaksudikšunmáksu

hoitomenodikšungollu

hoitopaikkadikšunbáiki, dikšobáiki

hoitotoimenpidedikšundoaibma

hoitotukidikšundoarjja

hoitua ordnašuvvat; asia on hoitumassaáš´ši lea ordnašuvvamin

hokaistahoahkalit, hoagihit, hoahkalastit

hokeahoahkat, dáguhit, dáhkut; (niitä samoja)báibmat

hoksata hoksát, fuobmát, dáikkihit

holhooja hoavda,hovdejeaddji, fuolaheaddji, forminddar (N)

holhotahovdet, fuolahit

holhottavahovdenvuloš

holhoushovden, hovdejupmi, fuolaheapmi, fuolahus

holkkihoalka; varustaa holkillahoalkadit, holket

hollantilainenhollándalaš

holtiton huvddah/eapme (-is)

holviholve, gávdi, geavli

homeguohpa; maistua homeeltaguohpanjaddit

homehduttaaguohppudit

homehtuaguohpput

homehtuvainenguhppolas, guohppul (-is)

homeinenguohpa-

homejuustoguohpavuostá

hommahom´má, hommet

hommaillahom´mástallat, rasildit, guovzat

hommatahom´mát; háhkat, skáhppot, háŋket

homofiilihomofiila

homogeeninenhomogenalaš

homonyymihomonyma

homoseksuaalinenhomoseksuálalaš

honkasoarvi; päin honkiaendorii, endoris, jorgut

honottaanjunevuolástit

hopeasilba; hopea-, hopeinensilba-; hyvin hopeapitoinensilbá/i (-s), silb/ii (-es)

hopeakettusilbarieban, čuorrerieban

hopeakylki(porosta) silbasiidu

hopealusikkasilbabaste

hopeamitalisilbamedállja

hopeapaperi(alumiinifolio) silbabábir

hopearahasilbaruhta

hopeavyösilbaboagán

hopeinensilbasaš, silba-

hopeoidasilbet

hoppuhoahppu; hopun hoppuahoahpohoahpus, doama doama

hoppuileva hohpp/ui (-os), heahttá/i (-s)

hoppuillahohpohallat, huššat, doapmat

hoppuiluhušša, doapma

hopumminhoahpubut

hopustihoahpus

hoputtaahoahpuhit, hobehit, gáhčahit, rássat

horisonttialmmiravda, horisonta

horjahdellasuibbodit, suoibbádallat

horjahtaasuoibbádit, suoibbihit; (pöydästä tms.)juovzzádit, juovzzihit

horjua suoibut; (pöydästä tms.)juovzut, juvzzodit

horjuttaasuoibbuhit; (pöytää tms.) juovzudit

horjuva ihminensuoibi

horkka(vilutustauti) gánasdávda

hormonihormona

horoskooppihoroskohppa ~ horoskohpa; tuon horoskoopin mukaan olisit ihmisenä aika änkyrädien horoskohpa mielde don livččet olmmožin viehka ceaggái

horrosadjágas

horsmahorbmá

hosuahuššat, duđđat

hotellihoteal´la

hotkaista borralit, njálbmádit, vuohpádit, hoalkulit, noavkalit, noavkkádit, njiellalit

hotkiašleambut, vuohpput, njiellaladdat, hoalkut, njieladit, suohppuladdat

hotkijašleambá

houkata dádjut, mielahuddat, seahkidit, jal´lošit, eaibmidit

houkkahoavkkát, hoavki, hoavri, gáigá ~ gáigi

houkutellahohkahit, giktalit, giktit, givttastallat, giktaladdat, geasuhallat, mieldduhit, oalgguhit, oasuhit, niktit, niktalit

houkutinsievttadas

houkuttaahohkahit, giktalit

houre(sairaan) mealtin, hoavrideapmi

houria(sairaasta)mealtit, hoavridit

housunkannattimet(pl.) sealat (pl.), buksadoalanat (pl.)

housunlahjebuksaleagga

housunsepalusbuksacuohpi

housuntaskubuksalubma ~buksalum´ma

housut(pl.) buvssat (pl.)

hovihoavva

hovioikeuden tuomari(N) lágamán´ni

hovioikeushoavvariekti, lágamán´neriekti (N)

huhtikuucuoŋománnu; gáranasmánnu (hist.)

huhusolža, golgosáhka, mátkesáhka, márkansáhka, šláttar, juorru, beakkohus, šurra, šurru

huhuillahuikkašit

huhuta(kertoa huhuna) beakkohit

huidellafáiput; (esim. narulla) fáškut (+ kom.), fađđut(+ kom.)

huijariskealbma, dájuheaddji, buijár, fálskkár

huijata skelbmošit, dájuhit, dátnjat, lumpet, lum´met, buiját, jukset, geassit njunis; joutua (jonkun) huijaamaksilumpehallat, lum´mehallat, fálskehallat, fil´lehallat (ks. petkuttaa)

huiluflöita

huimapäinenráigeoaivvat, čoaskačoalat, rohko/t (-his)

huimapääráigeoaivi, čoaskačoalli, rohkot

huimausoaivejorggis, oaivejoran; häntä huimasison lei oaivejorgásis, häntä rupesi huimaamanson šattai oaivejorgásii

huimaustauti(esim. porolla) vuorri, vuorahat

huippu(vuoressa) čohkka

huippukokousallačoahkkin

huiskiafađđut, ráivut

huitaistafáippastit, fađustit, fađastit

huitaisufáippastat, fađastat

huitoafáiput, fáippodit, fađđut, huidut; ráivut, rávjut

huivi liidni

hujan hajan hiluid háluid ~ hiđuid háđuid

hujoppi(pitkä, hoikka mies) guhkat, gurgu, njášku, stávru

hukata láhppit

hukkakauragirdihávvar

hukkua(kadota) láhppot

hukkua(veteen) heavvanit, duš´šat, hohkkanit (R), hohkkat (R)

huligaanihuligána

hulinahušša, guđđa, šuvggas, livkkas

huljuttaa(nestettä) skulljet

huljuttua(nesteistä) skulljašuvvat

hullu(adj.) ja/l´la (-llas), mielah/eapme (-is), gáiggas (-is), seahke-; tulla hullummaksijal´lut, tehdä joku hullummaksijal´ludit, pitää jotakuta liian hulluna jallašit soapmása

hullu(terveestä ihmisestä) jal´la, jalleš, jallasoaivi, gáigá ~ gáigi, seahkediŋga, eaimmaskas, eaibmi

hullutella (koheltaa, vouhottaa, hölmöillä)jal´lošit, mielahuddat, seahkidit, gáiggistit, eaibmidit, eaimmaskuddat, dovkošit, dádjut, dáisut, asehuddat, bieggasaddat, bierfasaddat, beas´sasaddat (vrt. hassutella)

hulluusjal´lavuohta, jal´lodat

hulmahtaašlivggihit

hulmutalibardit, libaidit

hulpioholbi; varustaa lapinpuku hulpiollaholbádit

hulpiokangasholbbis

humaanihumána

humahtaašuvihit, šoavihit

humalagárrendilli, juhkanvuohta, oaivvesvuohta

humala(kasvi) humbil, hopmil

humalainengárrenolmmoš, oaivvesolmmoš

humalajuominen (humalahakuinen juominen) juhkaluvvanjuhkan

humalassagárremiin, gárrenoaivvis, juhkan, juhkanvuođas, oaivvis; (lievässä)gárremaččain, oaivvesnaga, smávva oaivvis, viidnanaga, naga; (kovassa) badjeloivviid juhkan, hálva juhkan, bihkkan, bihkkanaga (ks. hiprakassa; kännissä)

humalatilagárrendilli, oaivvesvuohta

humalluttavajuhkaluhtti; humalluttava juomajuhkaluhtti jugus

humaltua gárihuvvat, juhkaluvvat, oaivvahuvvat, oaiváiduvvat, oaivváiduvvat, suovvaluvvat, viinnahuvvat, nagahuvvat, šaddat gárremiidda

humanismihumanisma

humanistihumanista

humanistinenhumanisttalaš

humanitaarinenhumanitára

humina(tuulen) šuvva, šoavva, skoavva

humista (tuulesta) šuvvat, šuvaidit, šoavvat, šoavaidit, skuvvat, skuvaidit

hummerihum´mer

humoristinenhumoristtalaš

hunajahonnet

huntusuokka

huoahtaašuohkikit; (levähtää)bosihit

huohottaa sáđđat, sahkat, šieđđat; (jatkuvasti)sáđagit, sagadit; panna huohottamaansáđahit, sagahit

huojahdellasuibbodit

huojahtaasuoibbádit, suoibbihit

huojennus(kivun) vuogiheapmi

huojentua(kivusta) vuogihit

huojuasuoibut; (pöydästä tms.) juovzut

huojua(kulkiessaan) juorbut, juorbasaddat, jollardit, máisut

huokaillašuohkkit, šuohkáhallat, šuohkašit

huokailušuohkas

huokaistašuohkihit

huokausšuohkanas, šuohkáhus

huokeagovttolaš, hálb/i (-bes), fuo/đ´đi (-đđes)

huokoinen(sarvesta) suos/as (-sa)

huokuašohkut

huolehtia(jostakin) fuolahit (+ lok.), atnit fuola ~ávvira (+ lok), váldit vára (+ lok), áittardit (+ akk.), áimmahuššat (+ akk.)

huolehtiminenfuolaheapmi

huolellinenfuolalaš, skihkalaš, doaimmalaš

huolellisestifuolalaččat, skihkalaččat, ortnetmielde, čorgadit, čorga

huolellisuusfuolalašvuohta, skihkalašvuohta, skillu

huolenpitosihkka

huoletonfuolah/eapme (-is), berošmeahttun, gehppesmielalaš

huolifuolla

huoliafuollat

huolimatonfuollameahttun, fuolah/eapme (-is), čorgatmeahttun, sahtedohko (attr.), skihkah/eapme (-is), háđir (-is), háreh/eapme (-is), ávvirmeahttun, šli/htu (-đos), šlihtt/ui (-os), šliđas (-), šlu/htu (-dos), šluhtt/ui (-os), šluđas (-)

huolimaton(työssään) ruš/šu (-os), ruš´š/ui (-os), rušas (-), riš´š/ui (-os), riđvá/i (-s), rufanas

huolimattafuolakeahttá, beroškeahttá

huolimattomastifuollameahttumit, háreheamet, šliđot

huolimattomuusfuollameahttunvuohta, fuolahisvuohta, čorgatmeahttunvuohta, sahtedohkovuohta, skihkahisvuohta, hárehisvuohta

huoltaafuolahit, dikšut, hovdet

huoltaja hoavda, hovdejeaddji, fuolaheaddji, áittardeaddji, bearráigeahčči, ovddasmorašteaddji

huoltofuolahus

huoltoapufuolahandoarjja

huoltoasemabensiidnastašuvdna ~ bensenstašuvdna

huoltoeläkefuolahanealáhat

huoltovelvollisuusfuolahangeatnegasvuohta

huomaavainenfuomášahkes, vuollis (-is)

huomataáicat, fuomášit, fuopmášit, fuobmát, fuomihit, huomihit (R); (yhtäkkiä)jurdilit, dáikkihit, hoksát, áicát, muitát

huomattavamearkkašahtti, fuopmášahtti

huomattavastisakka; huomattavasti suurempisakka stuorát, huomattavasti kauempanasakka guhkkelis

huomautellacuoigut, cuiggodit; ei kannata aina huomautella pikkuasioistaii gánnet álo cuoigut buot duššiin

huomauttaafuomášahttit, mearkkašit; (ojentavasti)cuiget

huomautusfuomášahttin, mearkkašupmi; (ojentava)cuigehus

huomennaihttin; heti huomenna ihttánaga, ihttenaš

huominenihttáš, ihttá-; huomiseksiihttážii, huomisesta lähtienihttážis

huomiofuomášupmi ~fuopmášupmi; ottaa huomioon (+ akk.), váldit vuhtii ~ fuopmášupmái ~ lohkui

huomionarvoinenfuomášánveara

huomiotaherättäväčalbmáičuohcci

huomisaamunaihttin iđidis, ihttá iđit ~ ihtt´iđit

huomisiltanaihttin eahkedis, ihttá eahket ~ ihtt´eahket

huomispäiväihttáš, ihttábeaivi

huonelatnja

huoneenhaltija(taruolento) visttiháldi

huoneenlämpölatnjaliekkas; säilytettävä huoneenlämmössägalgá seailluhuvvot latnjalieggasis

huoneenvuokravisteláigu

huoneistolanjadat

huonekalustohpogálvu, viessogálvu

huonekasvistohporássi, viessorássi

huonekärpänengáskkát

huonetoverilatnjaguoibmi

huonohea/dju (-jos), fuo/tni (-nes), heitto/t (-gis); huono onniguoržžu, huonolla tuulellabahángomás, heajoslanjas, pitää huononahejošit, fuonášit, saattaa huonoon valoonbostit, bostalit, tulla huonolle tuulellehedjosit

huonohampainenbáneh/eapme (-is); tulla huonohampaiseksibánehuvvat

huonohkoheajoslágan

huonojalkainenjuolggeh/eapme (-is); tulla huonojalkaiseksijuolggehuvvat

huonokasvuinenšattoh/eapme (-is)

huonokasvuisuusšattohisvuohta

huonokuntoinen (ihmisestä) sil/li (-is); pitää jotakuta liian huonokuntoisenasilášit soapmása, tulla huonokuntoiseskisillut, tehdä joku huonokuntoiseksisilludit

huonokuuloinenbealjeh/eapme (-is), guluh/eapme (-is), lossagulot; tulla huonokuuloiseksibealjehuvvat

huonokuuloisuusbealljevátnivuohta, bealjehisvuohta

huonokäytöksinenstoaid/das (-a), heajosmenolaš; käyttäytyä huonostistoaidasaddat, stoaidudit

huonommuusfuonitvuohta, heajutvuohta

huonomuistinenmuittoh/eapme (-is); tulla huonomuistiseksimuittohuvvat

huonontaaheajosmahttit, heajudit, headjuluhttit, fuonidit

huonontuaheajosmuvvat, hedjonit, headjuluvvat, fuotnánit; (erit. säästä)neavrut, (väleistä)ránodit

huono-onninenoaseh/eapme (-is), vuotnah/eapme (-is), bártá/i (-s); tulla huono-onniseksioasehuvvat

huono-onnisuusoasehisvuohta

huonosilmäinenčalmmeh/eapme (-is), vátnečalmmat, čuovggah/eapme (-is); tulla huonosilmäiseksičalmmehuvvat

huonosointinenčuojoh/eapme (-is)

huonostihejot ~ heajut, funet ~ fuonit

huonotahedjonit, fuotnánit

huonoteräinen(veitsestä) heajosávjjot

huonotuulinenheajosmielalaš

huonousheadjuvuohta, hedjodat, fuotnivuohta, futnodat

huonovointinenveajuh/eapme (-is)

huonovointisenail´láveaje ~ il´lávejiid

huonovointisuusil´láveadju, veajuhisvuohta

huopafilta ~ filte, duohpi, duobus

huopahattufiltaháhtta

huopakenkäduohpegáma

huopakynäfiltapean´na

huopanahkajäkäläbeatnatjeagil

huopaohdakebiššanrássi

huora(adj.) fuor/rá (-s)

huora(subst.) fuorrá

huoruusfuorrávuohta

huovatavuohppát, huohpat

hupaisahearv/ái (-s), herv/ii (-es), somá (-s)

hupeneva hohppil (-is), ho/hpi (-bis), hobas (-)

huppuskuohppu, seahkka

hurahtaašuvggihit

hurautellašuvgguhit

hurauttaa (johonkin) hurgalit, šuvgalit, sihkastit, girddihit

hurinahurra, šurra

huristahurrat, šurrat

huristellahurgguhit

hurjavild/das (-a), ráigeoaivvat

hurjapääráigeoaivi, vildon

hurjastelu(ajoneuvolla) vil´lavuodjin

hurjistuaviimmáskit

hurmaava rohttejeaddji, šarmerejeaddji

hurmahenki(hihhuli) gievvulaš, vil´laheagga

hurmatašarmeret

hurmioekstása, gievvundilli

hurmostilaekstása

hurskashurskkis

hurskastelevabas´sá/i (-s), iešráhkis, iešbuorre

hurskastellahurskkástallat

hursti(säkkikangas) horsta

hurstisäkkihorstaseahkka

hurttahorti

hutiloida(työssään) šliđardit, ruššat, ruššudit, riššudit, šliđardit, šluđurdit

hutiloidenruš´šojit, fuollameahttumit

hutiloiva(työssään) šli/htu (-đus), šlihtt/ui (-os), šluhtt/ui (-os), ruš´š/ui (-os), ruš´šái (-s), ruš/šu (-os)

hutilusšluhtu, rušan, riššu, ruš´šos olmmoš

huudahdushuikkádeapmi, čurvestat

huudahdussana(kiel.) čuorvvassátni, interjekšuvna

huudahtaahuikkádit, huikkihit, čurvet, čerget, rogádit, rágádit, háikkádit, háikkihit, giljádit, biškkádit, bárggádit, spinjádit

huudahtellahuikkáhallat

huudattaahuikkihit

huudellahuikkašit, čurvvodit

huuhdelladoidit; (vähin erin)doiddašit, (nopeasti)doidilit

huuhkajalidnu, bumbbástat, bealljeskuolfi, stuorraskuolfi

huuhtoa(vedessä) skulljet

huuhtoutua(vedessä) skulljašuvvat

huulibavssa

huulihalkeingurranjálbmi

huuliharppufidjol

huulipartaseamu

huumausainenarkotihkka

huumenarkotihkka

huumenuorinarkotihkkanuorra

huumetyöntekijänarkotihkkabargi

huumorihumor

huumorintajuinenleaikadovdi

huurre(puissa) ritni, šuhči

huurremetsoritneloddi

huurtua(lasista) njoađvut, njoađvvagit

huurtua(puista) ritnut, šuhčut

huuruinen(lasista) njoađv/vas (-e-)

huutaahuikit, čuorvut; čeargut, rohkut, ráhkut, háikit, šáikit, gilljut, biškut, spitnjut, bitnjut, reahkut, riehčut

huutočuorvvas, huikkas, huikkanas

huutoetäisyysčurvehat

huutokauppačuorvvasgávpi, bidjet, bikket

huutomerkkičuorvvasmearka

huutoäänestysčuorvvasjienasteapmi, čuorvvasjienastus

huventaa, niukentaaskol´let

huveta, niuketaskollat, skollanuvvat, skollanuššat

huvi hávskodat, hearva, lusta; huvin vuoksi, huvikseenhearvva dihte

huvilavil´lá

huvinäytelmäkomediija, hearvačájálmas

huvitella hávskkohallat, hervvoštallat, suohtastallat

huvitellasuohtastallat

huvitilaisuussuohtastallandilálašvuohta

huvittavahearvá/i (-s), herv/ii (-es), herveja (attr.), somá (-s)

huvitteluhávskkohallan, hervvoštallan, suohtastallan

huvittelusuohtastallan

hyeenahyena

hyhmäšoavli ~ soavli, sievlla; tulla hyhmäiseksišoavlut ~soavlut

hyljenjuorjju ~ njuorju

hyljekenkänjuorjjot, njuorjjočázet

hyljeksiähilggodit, fuotnut, badjealgeahččat

hylkeennahkanjuorjjonáhkki

hylkiö hilggohas, silddáhas ~ silddáhus

hyllyhildu

hylätähilgut, bálkestit, healbadit

hymnihymna

hymymodji; pidätellä hymyäänmojiid goddalit, hymyssä suinmojunjálmmiid

hymyilevämoddjá/i (-s)

hymyillämoddját, moddjádit, mojohallat; (lyhyesti)moddjet, moddjestit, (ruveta hymyilemään) modjosit, moji geassit

hymähdellähimáhallat

hymähtäähimihit

hypellänjuikut, njuikkodit, haskkadit (R)

hypnoosihypnosa

hypnotisoidahypnotiseret

hyppijänjuikkon

hyppiänjuikut, njuikkodit, haskkadit (R)

hyppyhäntäinennjuikenseaibbat

hyppyrinjuikehat; hyppyrimäkinjuikenluohkká

hyppääjänjuikejeaddji

hyppääminennjuiken

hypähdysnjuikestat

hypähtäänjuikestit

hypätänjuiket, čel´let, čealádit, haskat (R)

hyrinähurra

hyristähurrat

hyrrähum´mu; leikkiä hyrrällähummostallat

hyräillähuraidit, hurrat

hyräilyhurra

hysteerinenhysteralaš

hysteriahysteriija

hytkyädilddistit

hyttihyhtta

hyttipaikkaseaŋgasadji

hyttynenčuoika; tulla hyttysaikačuiket

hyttysöljyčuoikavuoiddas

hyvešiehku

hyveellinenšigolaš

hyveellisyysšigolašvuohta

hyvilläänbuorremielas

hyvinbures, buoragit (R)

hyvin(+ adj., + adv.) hui, erenoamáš; hirbmat, hirpmus, issoras, iskor, gáfat, mearihis, mielahis

hyvinkehittynytčálg/gas (-a), čálgalan, čálgan

hyvinvointibuorredilli, buresbirgejupmi, buresbirgen, vallji

hyvinvointivaltioburesbirgenriika

hyvinvointiyhteiskuntaburesbirgenservodat

hyvinvoipaburesbirgejeaddji, buorredilálaš, heađeh/eapme (-is)

hyvyysbuorrevuohta, burrodat

hyväbuorre, buorat (R)

hyvä mieli buorre miella; hyvällä mielelläbuorremielas, movtta

hyväilläbuorranaddat, njávkkadit, njávkat, veahcat

hyväilybuorranaddan, njávkan

hyväjalkainenjuolgá/i (-s)

hyväkasvuinenšattolaš; hyväkasvuinen maašattolaš eana, hyväkasvuinen vuosišattolaš jahki

hyväksikäyttöávkkástallan, ávkin atnin

hyväksyminendohkkeheapmi

hyväksyttävädohkálaš

hyväksyä dohkkehit

hyväkuntoinen(ajoporosta) rávnnuhis (attr.); kuntoutua (ajoporosta)rávnnuiduvvat

hyväkuntoinen (kestävä, väsymätön) sávr/i (-res), gil´lil (-is), gil´leš (-is); tulla kestäväksisávrut, saada kestäväksisávrudit

hyväkuntoinen ajopororávnnut

hyväkäs(ihmisestä) čábbe, fávre, lieksi, lágáš, hiv´ván, hivvi

hyväluontoinenbuorrelunddot, šiega

hyvämaineinenláitemeahttun, moaitemeahttun

hyvämuistinenmuitil (-is), muiteš (-is) ~ muites (-is)

hyvänhajuinennjálggahájat, njálggahái-

hyvänlaatuinenbuorrešlájat

hyvänmakuinennjálgg/is (-a) ~ njálgg/at (-a)

hyväntahtoinenbuorredáhtolaš

hyväntekeväisyysbuorredagolašvuohta

hyväntekijäbuorredahkki

hyväonninen ks. onnekas

hyväosainenbuorredilálaš

hyvästellä dahkat dearvvuođaid, hivástahttit (R)

hyväsydäminenváibmoláđis

hyvätapainenbuorremenolaš

hyväuskoinenjáhkkil (-is), jáhkkálas, jáhkkevaš, jáhkaskas

hyydykegalmmus

hyysikkä hivsset

hyysä(turskakala) diksu, juksu

hyytelödildu, šelea, šliedda ~ šlieddá

hyytymä(veren) gielu

hyytyä(verestä) giellut, gil´lot, gieluluvvat, gieluiluvvat, giluiduvvat

hyödykeávkegálvu

hyödyllinen ávkkálaš, anolaš

hyödyntää (+ akk.) ávkkástallat (+ kom.), atnit ávkin (+ akk.)

hyödyttää ávkkuhit, ábuhit

hyödytönávkkeh/eapme (-is), guttah/eapme (-is) gávnneh/eapme (-is); tulla hyödyttömäksiguttahuvvat

hyökkäysfal´leheapmi, rohkkáheapmi

hyökkääjäfal´leheaddji, rohkkáheaddji; (jalkapallossa)njunuščiekči

hyökyaaltodulvebárru, tsunami

hyökyä(merestä) márrat

hyökätä(+akk.) fal´lehit, várgehit, rohkkáhit, sorbmet, máddat (ala), meahttat (ala), stuŋgehit (ala); joutua hyökkäyksen kohteeksivárgehallat

hyönteinendivri, boatkadivri, boatkkahas

hyönteissyöjädivrebor´ri

hyöriskellälivžžodit

hyöriä livžut, huššat, šuvgit, šlivggáhallat

hyöty ávki; (neg.) gávdni, gudda; siitä ei ole hyötyädies ii leat gávdni ~ gudda

hyötykasviávkešaddu

hyötymäntysáđgin, sákkinbeahci

hyötyä ávkašuvvat, ávkkáiduvvat

hädin tuskinil´lá, aiddo dal de

hädänalainenheađálaš, dárbbolaš

häijy olmmošmeahttun

häikäilemättömästiskuniheamet, dovdduheamet

häikäilemätönskunih/eapme (-is), dovdduh/eapme (-is)

häikäistyägeđ´đot; aurinko paistoi suoraan silmiin ja häikäistyinbeaivi báittii njuolgga čalmmiide ja geđ´đojin

häikäistäaurinko häikäisibeaivi báittii njuolgga čalmmiide

häilähdellä (häivähdellä) suoivvahallat

häilähdys (häivähdys) suoivvanas

häilähtää (häivähtää)suoivvihit

häipyä jávkat; (nopeasti)jávkkihit, (vähin erin)jávkkodit; (mennä tiehensä)mannat geidnosis, čáhpodit

häiriintyäheahtašuvvat, hádjašuvvat, muosehuvvat

häirikkömoivvár

häiritäheađuštit, heahtit; (rauhaa)muosehuhttit, ráfehuhttit

häiriöhehttehus, heađuštus, seaguhus

häivyttää jávkadit

häkeltyädárpmehuvvat, ráttástuvvat, jorbbodit, ráđehuvvat, geainnohuvvat

häkilä(riivinrauta kenkäheinän pehmittämistä varten) heahkel

häkilöidäheahkelastit

häkkihehkke

häkäheahki

häkävaroitinheahkenjurggon

hälinä gášša, šuddi, šuđđa

hälistä gáššat, šuddidit, šuđđat; (mekastaa)šlápmat, stoahkat

hälvetäšearasmuvvat, govdet

hälyšlápma

hälyttääalarmeret

hälytysalárbma

hälytysajoneuvoheahtevuoján

hämmentyä(kuv.) dárpmehuvvat, ráttástuvvat, jorbbodit

hämmentyä (sameaksi) moivašuvvat, stulljašuvvat

hämmentää(sameaksi) stulljet

hämminkimoivi; aiheuttaa hämminkiämoivet, joutua hämminkiinmoivašuvvat, moivváskit

hämmästelläimaštallat, vuovgit

hämmästysheammástupmi, hirpmástupmi

hämmästyttää imaštuhttit; (kovasti)hirpmástuhttit, goavddustuhttit

hämmästyäheammástuvvat, imaštuvvat; (kovasti)hirpmástuvvat, goavddustuvvat, cohcagit

hämyveaigi; (talvella)geamádat

hämähäkinseittiheavnnefierbmi

hämähäkkiheavdni

hämärtyäveaigut, veiggodit

hämärtääveiggodit, gemodit, gerpmodit, ránodit

hämärtää(asiaa) geađđudit, seađđudit

hämäräveaigi, seađđi, gearpmus, skápmu; hämärä säägeamádat, ránádat

hämärä(asiasta, muistikuvista) geađđi, seađđi; muistaa hämärästigeađi ~ seađi čađa muitit

hämäräperäineneahpidahtti, vávjjehahtti

hämätädájuhit

hänson (su, sus, sutnje, suinna, sunin)

hänen kaltaisensa ihminensonnagaš; hänen kaltaisensa ihminen ei ole kovin valmis muuttamaan muuallesonnagaš ii leat nu gearggus fárret eará sadjái

hännillä(jälkipäässä) maŋŋošis

hännätönseaibbeh/eapme (-is)

häntäseaibi; (lyhyt)bieža

häntäluugolnneš

häntävyö(hevosen valjaissa) seaibebáddi

häpeilläheahpanaddat, skámaskuddat, skámastallat

häpeäheahpat; saattaa häpeäänbolget, boalggahit, boalggahuhttit

häpeällinenheahpatlaš

häpeämätön heahpatmeahttun, skámuh/eapme (-is)

häpeänurkkausheahpatčiehka

häpeäpilkku(ihmisestä) boalga

häpy vulogeahči, vuolledábit (pl.), heahpadat (pl.), heahpu (ks. emätin)

häpyhuulet(pl.) vaginabaksamat (pl.)

häpykarvasiehppa; (erillinen) siehppačalbmi

häpykielibun´nu

häpäistäheahppášuhttit, hehppet, gutnehuhttit, bolget, boalggahit

härkinherkken

härkä(ajoporo) heargi, vuoján

härkä(sonni) vuoksá

härkälinturánesbuokčá

härmäsienireakci; peittyä härmäsieneen reakcut

härnätä hárdit, hárddildit, háhttet, hahcuhit, áccuhit, nár´ret, nár´redit, čuoggut, skuhččet, skuožurdit, skurbat, skudnet, nálset (vrt. kiusata)

härnääntyähárdašuvvat

härski(esim. voista) hávrra, hávr/ras (-a)

härskiintyä(esim. voista) hávrragit, hávrut, ruovrat

hätistelläšiggut, šikkodit; (hätistää) šikkastit

hätkähtää healkkehit, soaiggehit, soasihit

hätäheahti; (vähäteltynä)heađáš, ei ollut mitään hätääii lean ii heađášge; joutua hätäänheađáhuvvat, heađáskit

hätäileväheahttá/i (-s)

hätäilläheađástuddat, heahtáduddat, heahtádallat

hätäjarruheahtegoazan

hätäkasteheahtegásta

hätämerkkiheahtemearka

hätäpuhelinheahtetelefovdna

hätätilanneheahtedilli

hätävara(pahan päivän vara) heađebeaivárri

hätääntyäheađástuvvat, heahtáduvvat

häveliäisyysheahpu

häveliäsheahpanahkes, skámaskas

hävettääheahpanahttit

hävetäheahpanit

hävittääduš´šadit, stajidit, hearjidit, heavahit

hävittää(poroja) speadjat

hävitä(peli, rahaa tms.)dáhpet ~ táhpet; (jollekulle)vuoittáhallat, vuittohallat, dáhpehallat ~ táhpehallat

hävitä(kadota) jávkat, láhppot

häviämätön(esim. luonnonvara) jávkameahttun

häviödáhpa ~ táhpa, dáhpehallan ~ táhpehallan

hävyttömästiheabuheamet

hävytönheabuh/eapme (-is); käyttäytyä hävyttömästi heabuhuššat

häväistysheahppášuhttin, hehppen

häväistäheahppášuhttit, hehppet

hääasuvihabiktasat (pl.)

hääkulkueheadjamieđuš, mielvázzit (pl.), ovddasvázzin

hääkuvavihagovva

häälahjaheadjaskeaŋka, headjaattáldat

häämatkaheadjamátki

häämöttäähápmárastit, sabmát, guostát, cahppát, geađ´đát

hääpukuvihagákti

hääpäiväheadjabeaivi

hääriälivžut

häärätä hearidit, hereštit

häät(pl.) heajat (pl.); viettää häitäheajastallat

häätupaheadjestohpu

häätää(pois) vuodjelit, ádjit, gevret, jáget; joutua häädetyksigevrehallat, jágehallat

häävierasheadjaguos´si

hääväkiheadjaolbmot (pl.), heajastal´lit (pl.)

hökkeliluoggu

hökötysráhkkanus

hölistäšluppardit, šoambbistit, šloambbistit

hölkkänjolgi

hölkätänjolggástit, šoŋkkuhit

hölmistyädárpmehuvvat, jorbbodit

hölmö(adj.) doavk/i (-kes), duihm/i (-mes), gáiggas (-is), duip/pas (-e-), collas (-is)

hölmö(subst.) doavkkan, gáigi, eaibmi, duipi, col´li, colpi, sávza, gáica

hölmöilläčurbošit, duipet

hölskyttäästulččuhit

hölskyästulčit

hölskähtäästulččihit

höltyäloažžat

hölynpölyduššit (pl.), joavdelasat (pl.), duhátduššit (pl.); kertoili hölynpölyämuitalattai daid duhátduššiid

höläyttääbeavkalit

hölösuinenbeavká/i (-s), sátnedirbbot

hölösuubeavki, šávan, sátnedirbbot

hölöttääbeavkit, beavkkuhit

hömötiainenvuovdegaccet

höpistädáikit, dálset, šloambbistit, šluppardit

höppänä, höpsötulján ~ tuljár ~ tulját

höpsiätulljet

höpsötys, pötypuhetullja

höpöillä, hupaillajozzidit

höpöttääšloabardit, šloapmat, šluppardit

höpötysšloabar, šloahpar

höristä(hevosesta, lehmästä) runaidit

hörppiäšlaggat, reavžut, cuhpat, šluhpat, ruhpat, struhpat

hörpätäšlaggalit, cubistit, šlubistit, rubistit, strubistit

hörökorvabilcebeallji

hössöttäväšuđ´đá/i (-s), šuđas (-is), šuđđilaš

hössöttääduđđat, šuđđat

hössötysduđđa, šuđđa

höyhenuvja

höyhenpeitedolgefárda

höyläheavval; rohkkil, lohkkir

höylänteräheavvalbátni

höyläntukkiheavvalstohkka

höyläpenkkiheavvalbeaŋka

höylätäheavvalastit, vuollat

höyläämätönvuolakeahtes (attr.); höyläämätön lautavuolakeahtes fiel´lu

höynähtäähovkkiidit, hovkkehuvvat, hoavkat, hoavkkáiduvvat, homahuvvat, gáiggiidit

höyrylievla, hevro

höyrykonelievlamašiidna

höyrylaivadámpa

höyrystyähevrriidit

höyryttää(esim. ruoan valmistuksessa) lievladit; höyryttää vihanneksia lievladit ruotnasiid

höyrytälievllistit, soiccistit

höyste, höystösuvli

höysteinensuvlá/i (-s)

höystääsuvlet

I

iankaikkinenagálaš

ideaidea

idealismiidealisma

idealistiidealista

idealistinenidealisttalaš

idemmäksinuortalii, nuortelii, ovstalii; vähän idemmäksinuortalažžii, nuortelažžii, ovstalažžii

idempänänuortalis, nuortelis, ovstalis; vähän idempänänuortalaččas, nuortelaččas, ovstalaččas

identifioidaidentifiseret

identiteettiidentiteahtta ~ identitehta

identiteettikriisiidentiteahttakriisa

identtinenideanttalaš; identtiset kaksosetideanttalaš jumežat

ideologiaideologiija

ideologinenideologalaš

idioottiidiohtta

idoliidola; hän on nuorten idolison lea nuoraid idola

idänhiirihaukkaruoššaboaimmáš

idänimarrenuortagáiskkit

idänkirveliruoššagearvil

idättää(perunoita) iđihit, ihtidit

ienalgŋa, aldna, bátneoažži

ihaillahervvošit, ovddošit

ihan(+ adj.) áibbas, ihán(a) (+adj.)

ihanahearvás (attr.), ovddolaš

ihanteellinenideála, optimála

ihanuushearvásvuohta, ovddolašvuohta

ihastua (johonkin, johonkuhun)liikostit (+ ill.), ges´sot (+ ill.), mielasmuvvat (+ ill.)

ihmeimaš, oavdu

ihmeellinenimašlaš, ovddolaš; ihmeellisen kaunisimaš čáppis ~ čáppat

ihmeitätekeväipmašiiddahkki; sillä on ihmeitätekevä vaikutusdas lea ipmašiiddahkki váikkuhus

ihmelapsiimašmánná; Mozart oli ihmelapsiMozart lei imašmánná

ihmetekooavdudahku

ihmetelläimaštallat, imaštit, ovddošit

ihmettelyimašteapmi, imaštallan

ihmetyttääimaštahttit

ihminenolmmoš

ihmisapinaolmmošáhppa

ihmisarkaolmmošárg/i (-es)

ihmisarvoolmmošárvu

ihmiselämäolbmo eallin

ihmisikäolbmoahki

ihmiskauppaolmmošgávpi

ihmiskirppulahpis

ihmiskuntaolmmošsohka

ihmiskuvausolmmošgovvideapmi

ihmislapsiolbmo mánná

ihmisoikeusolmmošvuoigatvuohta, olmmošriekti; ihmisoikeudet(pl.) olmmošvuoigatvuođat (pl.), olmmošrievttit (pl.)

ihmisoikeussopimusolmmošvuoigatvuođasoahpamuš

ihmispaljousolmmošeatnatvuohta, olmmošálbmot

ihmisparkaolmmošlissa

ihmisryhmäolmmošjoavku

ihmissuhdeolmmošgaskavuohta

ihmissyöjäolmmošbor´ri

ihmistuntemusolmmošdovdamuš

ihmisyysolmmošvuohta

iholiiki

ihonalaiskudosassi

ihonväriliikeivdni

ihosyöpäliikeboras

ihotautiliikedávda

ihottumaihtaluvvan, ihtalupmi, ihtalanvihki, ihtamas, ihtamat (pl.), ihttomat (pl.); saada ihottumaihtaluvvat, ihttot, bosttahallat

ihovoideliikevuoiddas

ihrabuoidi

iilimatonjaman

iiriirlánddagiella, iirragiella

ikimaho(vaatimesta) stáinnat

ikinäagibeaivvisge, goas´sige; kuka ikinä tuleekingii ihkinassii bođešge

ikipetäjäháika

ikiroutaagibeaiduollu

ikivanhaáigahaš (attr.), dološ (attr.); nuo ovat ikivanhoja asioitadiet leat dološ áššit

ikivihantaks. ainavihanta

ikivihreä(vars. viihdesävelmästä) álobivnnu/t (-his)

ikkunalássa ~ láse

ikkuna(tietok.) ihkkon

ikkunalautalássalávdi ~ láselávdi

ikkunaluukkulássaluŋka ~ láseluŋka

ikkunapuitelássagárbma ~ lásegárbma

ikkunaruutulássaruvtto ~ láseruvtto

ikkunasta(adv.) lássaráigge ~ láseráigge

ikkunaverholássaliidni ~ láseliidni, gardiidna

ikoniikona

ikonostaasiikonostása

ikuinenagálaš

ikuisestiagálaččat

ikuisuusagálašvuohta

ikäahki

ikäeroahkeerohus

ikäihminenvuoras olmmoš

-ikäinen-agat, -ahkásaš

ikälisäahkelassi

ikäluokkaahkeluohkká

ikärajaahkerádji

ikärakenneahkeráhkadus

ikäryhmäahkejoavku

ikävystyttävä (esim. elokuvasta)suiva/t (-dis), láittas (-is), dolkadahtti

ikävystyäláittastuvvat, suivvastuvvat

ikävyysahkitvuohta, láittasvuohta

ikävä (esim. asiasta) ahki/t (-dis), váiv/i (-ves)

ikävästiahkidit

ikävöidä(johonkin) ahkiduššat, vielladit, jievladit

ikään kuindego

ikääntyäagáiduvvat, vuorasmuvvat

ilahduttaailludahttit

ilahduttavailludahtti

ilahtuailosmuvvat, ilostuvvat, illosit

iljannegálja, gálljin, lavki, njuohppi, njuohpa, vuožži; tulla iljanteellegálljut, tehdä iljannegálljudit

iljettävyys fastivuohta, fastodat

iljettävä fast/i (-tes), ilga/t (-dis), eartnjehas

iljetä(tehdä jotakin vastenmielistä) stor´ret ~ stor´rát

ilkeillä árvvohuššat, suohpáhuddat, birostit, cihppošit

ilkeä árvvoh/eapme (-is), suohpáh/eapme (-is), birolaš

ilkikurinenhilb/at (-es); olla ilkikurinen (jollekulle)hilbošit (soapmásiin)

ilkityö bahádahku, vearredahku

ilkkuabilkidit, mánnat

illallaeahkedis

illallineneahketbiebmu, eahkedaš, eahkedaččat (pl.), eahketmállásat (pl.)

illansuussaeahketbeallai

illanviettoeahketdoalut (pl.), eahketvásut (pl.)

illastaaeahketmállása borrat

illatiivi(kiel.) illatiiva

ilmaáibmu; raitis ilmadearvvas ~ dearvvaš áibmu

ilma(sää) dálki; kaunis ilmačáppa dálki

ilmaan(adv.) áibmui, loktosii

ilmaantua ihtit, almmaiduvvat, almmustuvvat, ilbmanit; (nopeasti) iđistit, (tämän tästä)iđáhallat

ilmailuáibmojohtalus, áibmojohtolat

ilmainennuvttá, mávssoh/eapme (-is); ilmaiseksinuvttá, ilbmán

ilmaistaolggosbuktit

ilmaisuolggosbuktin, olggosbuktojupmi

ilmakehäáibmogeardi

ilmakivääriáibmogivvir

ilmakuvaáibmogovva

ilmanhaga, hahttá, almmá; ilman sitädan haga, ilman muutadieđusge; joutua kokonaan ilman (jotakin)nohkkot oalát (mas nu)

ilman likaantuminenáibmonuoskkideapmi

ilmankos(ei ihme että) oavdu; voitti lotossa rutkasti rahaa, ilmankos hankki komean menopelinvuittii lottos ruhtalána, oavdu dat gal gákkastii diekkár fiinna fievrru

ilmankostutináibmoláktajeaddji

ilmanpaineáibmodeaddu

ilmansuojeluáibmosuodjaleapmi

ilmansuuntaalmmiguovlu; mihin ilmansuuntaan?guđe almmiguvlui? gosa guvlui?, millä ilmansuunnalla?guđe almmiguovllus? gos guovllos?

ilmanvaihtoáibmomolsun, biggoheapmi, ventilašuvdna

ilmapallobieggaspábba, (áibmo)balloŋ´ŋa

ilmapiiriatmosfeara, dilli

ilmapumppuáibmobumpa

ilmapuntaribaromehter

ilmarakoáibmolatnja

ilmareikä(savukodassa) áibmoráigi

ilmassa(adv.) áimmus, loktosis

ilmastodálkkádat, klimáhtta

ilmastonmuutosdálkkádatnuppástus

ilmastovyöhykedálkkádatavádat

ilmatiedemeteorologiija, áibmodieđa

ilmatieteellinenmeteorologalaš, áibmodieđalaš

ilmausdajaldat, dajahus

ilmava(kuohkea) luotkk/us (-o-)

ilmavarsiáibmonađđa

ilmavirta(veto sisätiloissa) jiella, jiellu

ilmavirtaáibmorávdnji

ilmavoimat(pl.) áibmofámut (pl.)

ilmeilbmi, geahčastat

ilmeinenčalmmus

ilmeisestivárra

ilmelihakset(pl.) ilbmedeahkit (pl.)

ilmentääalbmanahttit

ilmestys almmustus

Ilmestyskirja(Raamatun) Almmustusaid girji

ilmestyä(johonkin) almmustuvvat, albmaduvvat, almmaiduvvat, ihtit; (yllättäen, tulla tupsahtaa)iđistit, gahččat, guivásit, goaikkihit, navššihit, nušihit, nakšalit, njullihit, dalkkihit, guoikkihit, nurššihit, dearahit, čoarihit, čuolihit, naffidit, roamssihit

ilmestyä(kirjasta) almmustuvvat, ilbmat, ilmmestuvvat, boahtit olggos

ilmetäalbmanit, boahtit ovdan; dihttot, dovdot, vuhttot

ilmialbma, albmosii, julga

ilmiantaa guoddalit, váidit

ilmiantoguoddalus, váidda

ilmiasu(biol.) oppalaš bajiloaidnu

ilmiselvä čalmmus

ilmiöfenomena, albmoneapmi, iđa

ilmiömäinenfenomenála

ilmoittaaalmmuhit, dieđihit

ilmoittaminenalmmuheapmi

ilmoittautuaalmmuhit iežas, dieđihit iežas

ilmoittautuminenalmmuheapmi, čáliheapmi

ilmoittautumiskaavakedieđihanskovvi

ilmoitusalmmuhus, dieđáhus

ilmoitusasiadieđihanáš´ši

ilmoitustaulualmmuhandávval

iloillu, ávvu

iloinenilolaš, il´lui (-os)

iloisuusilolašvuohta

iloitailludit, ávvudit, ilus leat

ilokaasuillugássa

ilomielinillumielain, millosit, mielas

ilonpitoilludeapmi, riepmu

ilonpäiväillubeaivi, riepmobeaivi

ilosanomaillusáhka

ilostuaillosit, ilosmuvvat

ilotoniluh/eapme (-is); tulla ilottomaksiiluhuvvat

ilotulitusriepmodolat (pl.)

iltaeahket; illallaeahkedis

iltahämäräeahketveaigi

iltakausieahketbodda; oli siellä iltakaudenlei doppe eahketbotta

iltamyöhällämaŋŋit eahkedis ~ maŋŋiteahket

iltapuoleeneahketbeallai

iltapäiväeahketbeaivi ~ eahkedisbeaivi, veaigi, maŋŋelgaskabeaivi (N)

iltapäivämakaus(poroilla) eahketlivat (pl.)

iltarukouseahketrohkos; lukea iltarukoussivdnidit nohkkat

iltaruskoeahketguovssu, eahketroađđi

iltayöeahketidja

iltti(kengässä) alddas

ilveilijähearvadahkki, jal´lošeaddji

ilveilläjal´lošit

ilvesalbbas

imaginaariluku(mat.) imagináralohku

imaistanjamistit

imarrellanjálgganjuokčamastit, njálggástallat, gerjjodit, bálvalit, (vulg.)bađa njoallut

imartelijanjálgganjuokčamasti, njálggástal´li, gerjjodeaddji, (vulg.)bahtanjoal´lu

imeskellänjamadit

imettää(lasta) njamahit

imettää(panna imemään) njamahit

imevänjam´mi

imeytyä (kiinni) njammasit

imeänjammat

immenkalvoluondducuozza

immuniteettiimmuniteahtta ~ immunitehta

imperatiivi(kiel.) imperatiiva

imperfekti(kiel.) imperfeakta

impieadneviđá nisu

implisiittinenimplisihtalaš

impressionismiimpressionisma

impressionistiimpressionista

impulssiimpulsa, cavggástat, báhcahat

imunjamman

imujuurinjammanruohtas

imukärsänjammangearsi

imunestelymfa

imupaperinjam´mibábir

imupillijuhkanbohcci

imurauhanen(anat.) lymfaráksá

imusolmukelymfačuolbma

imusuonilymfasuotna

inahtaa(lehmästä) inádit, inihit

inarilainen(Inarin kunnan, Inarin kirkonkylän asukas) anárlaš

inarinsaameanárašgiella

inarinsaamelainen anáraš

inarinsaamenkielinenanárašgielat

indefiniittipronomini(kiel.) indefinihttapronomen

indeksiindeaksa

indeksitarkistusindeaksadárkkisteapmi

indikatiivi(kiel.) indikatiivi

individualismiindividualisma

individualistiindividualista

inessiivi(kiel.) inessiiva

infinitiivi(kiel.) infinitiiva

inflaatioinflašuvdna

informaatioinformašuvdna

informoidainformeret

infrastruktuuriinfrastruktuvra

inhimillinen olmmošlaš

inhimillisyys olmmošvuohta

inhotafasttášit, ilgadin atnit; inhoan häntämus lea garra vuostemiella sutnje

inhottavaeartnjehas, ilga/t (-dis), fast/i (-tes), stukkis (-is)

inistä(piipittää) njivkit; (lyhyesti)njivkkádit, njivkkihit

inkivääriingefeara

innoissaanmovtta, mihus, váimmobáhkasnaga; oli niin innoissaan, kun hänet valittiin saamelaisparlamenttiinlei nu movtta, go su válljejedje Sámediggái

innoittaainspireret, movttiidahttit

innoitusinspirašuvdna

innokasmovtte/t (-gis), áŋgir (-is), jiellis

innokkuusmokta, áŋgirvuohta, movttetvuohta

innostaamovttiidahttit, motiveret

innostuamovttiidit, movttaiduvvat, movttiiduvvat, movttáskit

innostusmokta; häneltä lopahti innostussus ravggai bunci

innostuvajieris

innotonloik/kas (-a), goid/das (-a); innottomastiloikasit, goidasit

innovaatio(uudistus) innovašuvdna

insestiinseasta

insinööriinšenevra

inspiraatioinspirašuvdna

inspiroidainspireret

installaatio(tilateos) installašuvdna

instanssiinstánsa

institutionaalistuainstitušuvdnaluvvat

instituutioinstitušuvdna

instituuttiinstituhtta

instrumenttiinstrumeanta, apparáhtta; čuojanas

insuliiniinsuliidna

integroidaintegreret

integroitua(+ ill.) šaddat oassin (mas nu), vuogáiduvvat (masa nu)

intellektuaalinenintellektuálalaš

intensiivinenintensiivvalaš

interjektio(kiel.) čuorvvassátni, interjekšuvdna; voi kuinka hauskaa!vuoi man somá!

internetti(tietok.) interneahtta, neahtta

interrogatiivipronomini(kiel.) interrogatiivapronomen

intertekstuaalinen (kiel.) intertekstuálalaš

intervalli(väliaika) intervál´la, boatka

intiaaniindiána

intiaaniheimoindiánačearda

intialainenindialaš

intomokta, indu; olla innoissaanleat movtta

intohimoáŋggaštus

intoillaáŋgiruššat

intonaatio(kiel.) intonašuvdna, nuohtta

intoutuamovttiidit, movttáskit, vilddáskit, viibmat

intransitiivinen(kiel.) intransitiiva

intressiberoštupmi, intreas´sa

inttää nágget

inua(lehmästä) itnut, rudnet

inuiittiinuihtta, inuhkka

invalidilámes olmmoš, invaliida

invalidisoitualápmašuvvat, roasmmohuvvat

invaliditeettiinvaliditeahtta ~ invaliditehta, lámisvuođadássi

inventaarioinventeren, gálvolohkan

inventoidainventeret

investoidainvesteret

investointiinvesteren

irlantiirlánddagiella, iirragiella

irlantilainenirlándalaš, iiralaš

ironiaironiija

ironinenironalaš

irrallaanbođuid, luovus

irrallinenbođu-, luovos-

irrationaalinenirrationála; irrationaalilukuirrationálalohku

irrotabeassat, luovvanit, bođđanit; (useasta esineestä)beasadit, (siteistä tms.)čoavdásit, (varresta, kiinnikkeestään)čalgat

irrota(esim. tuohesta) loggasit

irrotella(siteet, köydet) čoavdalit

irrottaaluv´vet, bođ´đet, gálgat; (esim. sukset jalasta)čalgadit, (pala)laiget

irrottautualuv´vet iežas

irstailijaroahcu, rohcošeaddji

irstaillaoaččástallat, oaččástit, rohcošit, nuskošit

irstasoaččástal´li, rohcc/ui (-os)

irstausroahcuvuohta

irtaantualuovvanit, bođđanit, beassat;(jatkuvasti)luovvanaddat, beasadit

irtaimistoluovos opmodat, bođuopmodat, luvvodat

irtiluovus, bođuid; sanoa irticealkit eret

irtisanomineneretcealkin

irtolainengolgolaš, golgoolmmoš

irtonainen luov/us (-os), bođu-

irtonaisuusluovusvuohta

irtonumero(sanomalehden) bođunummir

irvessä(pysyvästi)njeaccil; (hetkellisesti) njeazzut

irvistelijänjeccon

irvistellänjeazzut, njeazzát; (silloin tällöin)njeccodit

irvistysnjeaccanas

irvistäänjezzet

irvokasgroteaska

iskelmäšláger

iskeä(jollakin) časkit; (nopeasti)časkilit, (vähän)časkkestit, (vähin erin) časkkašit

iskeä(kirveellä) čuolastit

iskeä silmääčaskit čalmmi, (toisilleen)časkkašit čalmmi

iskostua cieggat

iskučaskkástat, huškkastat

iskunvaimenninčaskinváiddon

islamilainenislámalaš, islamihtalaš

islantiislánddagiella; islanniksiislánddagillii

islantilainenislándalaš

isostuor/is (-ra); pitää liian isonastuorášit

iso ja lihava(naisesta) sturc/cas (-e-)

iso rintalihasraddedeahkki

isoauringonkukkabeaiveruvsu

isohaarahaukkasuorrefál´li

isoinstuorámus ~ stuorimus

isoisä áddjá, váre (R); tulla isoisäksiáddjáluvvat

isojako(hist., S) stuorrajuohku

isokahvainennađ´đá/i (-s), nađ´đ/ii (-es)

isokaliberinen(aseesta) luođ´đá/i (-s), luđ´đ/ii (-es)

isokarpaloveattet

isokihustuorraskáiti

isokokoinen(tilaa vievä) goakŋi/t (-dis),goatnji/t (-dis)

isokorvainenbealljá/i (-s)

isokoskelogussagoalsi

isokourainenrábmá/i (-s)

isokuovistuorraguškkástat

isokämmeninenrábmá/i (-s)

isokäpylintubeahcebáhcatloddi

isolaukkusuoidneruhtarássi

isolepinkäinen skirri

isolokkistuorraskávli

isoluinendáktá/i (-s)

isompistuorát ~ stuorit

isonenäinennjun´ná/i (-s)

isontaastuoridit

isontuastuorrut

isoraajainen(eläimestä) ruovjá/i (-s)

isorintainen čižžá/i (-s)

isorokkoboahkkodávda

isosarvinenčoarvá/i (-s)

isosilmäinenstuorračalmmat; (verkosta)gal/lji (-jes)

isosimppuáhkabiddu

isosirririddoviroš

isosiskostuorraoabbá

isotaivot (pl.) stuorravuoigŋašat (pl.)

isotrappistuorratráhppi

isovanhemman isämáttaráddjá

isovanhemman äitimáttaráhkku

isovanhemmatáddjá ja áhkku

isovarvasjuolgebealgi

isovelistuorraviellja

isoviha(hist., S) stuorravašši

isoympyrä(geom.) stuorragierdu

isoäitiáhkku; tulla isoäidiksiáhkkuluvvat

istahtaa čohkánastit, čohkkedastit

istuačohkkát

istuallaančohkut

istuinteljo(veneen perässä) uhcadiljáš

istukkavuossamátta

istumapaikkačohkkánsadji

istumatyöčohkkánbargu

istuntočoahkkin, čoakkán, sešuvdna

istuntokausičohkkánbadji

istuntosaličoahkkinlatnja

istuskellačohkohallat, čohkkádit; (nojaillen)mievžžadit, mievžat

istuttaa (pitää istumassa) čohkkáhit; (kasvi)bidjat šaddat, gilvit

istutusmetsä gilvvavuovdi

istuutuačohkánit, čohkkedit

isyysáhččivuohta

isäáhčči

isällinenáhčálaš

isällisyysáhčálašvuohta

isänmaaáhčieana(n), vánheneana(n) (N)

isännyysisitvuohta

isännöidäisidastit, isiduššat, hovdet

isännöitsijähovdejeaddji

isänpäiväáhčiidbeaivi

isäntäisit; (talonisäntä)dálusit

isäpuoliáhččebealle

isätönáhčeh/eapme (-is)

isävainajaáhččerohkki

italiaitáliagiella; italialainenitálialaš

itarahán/is (-es); tulla itaraksihátnut

itaruushánisvuohta

itikkadivri, čuoika

itiöiđus

itiöemäiđuseadni

itiökasviiđusšaddu

itiölehtiiđuslasta

itiöpesäkeiđusgoahti

itkeskelläčierostuddat, snuđđut, snuđđat, hahkkit, hihkkit, haŋkit, hiŋkit, hiŋkkašit

itkeäčierrut, bárgut, holvut, veanzut, veanzát, veanzzistit, ružžut, ruččistit, ganjaldit, ganjaldallat

itkučierrun, čierrát (pl.); puhjeta itkuunčir´rot

itkunherkkäčirrolas, čir´r/ui (-os), eavas (-is), sieidá/i (-s), sieddas (-is), (pikkulapsista)bárgolaš, venzolaš

itkupilli(lapsista) čier´rá, čiron, sieidá, eavvabahta, eváseahkka

itseieš

itsehallintoiešstivrejupmi, iešhálddahus, autonomiija

itsehillintämáššu, viivu, viivvur

itseisarvo(mat.) iešárvu

itsekkyysiešluddan, egoisma; (itämurteissa myös)vuovdna, vuovnnalašvuohta, vuovdnáivuohta

itsekritiikkiieškritihkka

itsekseen iehčanassii, ihcalassii, ihcalis

itsekukiniešguhtege

itsekunnioitusiešgudnejahttin

itsekäsegoisttalaš; (itämurteissa myös) vuovdná/i (-s), vuovnnalaš, (käyttäytyä itsekkäästi) iešluddat, vuovnnastallat (itämurteissa)

itseluottamusiešluohttámuš

itsemurhaiešsorbmen, iešsoardin; tehdä itsemurhasorbmet ~ soardit iežas

itsemääräämisoikeusiešmearridanvuoigatvuohta, autonomiija

itsenäineniehčanas, iešlágálaš, iešmearrideaddji

itsenäistyäšaddat iehčanassan

itsenäisyysiehčanasvuohta

itsenäisyysjulistusiehčanasvuođajulggaštus

itsenäisyyspäiväiehčanasvuođabeaivi

itseoppinutiešoahppan

itsepalveluiešbálvaleapmi

itsepetosiežas beahttin, iešbeahtus

itsepintainenhoavrras, hoavrá/i (-s), nággár (-is), iešbeaivválaš

itsepäinenks. änkyrä

itsepäisyysceaggáivuohta, nággu, nággárvuohta

itsepölytys(biol.) iešgavjehus

itserakasiešráhkis

itserakkausiešráhkisvuohta, oamiráhkisvuohta

itsestääniešalddes

itsestäänselvädiehttelas ~ diehttalas

itsesääliiešsállu, iešsállošeapmi

itsetietoineniešdiđolaš

itsetuntoiešdovdu

itsetyydytysiešduhtadeapmi, onaniija

itsevarmaiešsihkkar (-is)

itu(oras) ihtu

itusilmuihtuurbi

itänuorta, nuorti, ovsta; idässänuortan, nuortin, ovstan, itäännuorttas, ovsttas, idästä päinnuorttal, nuorttil, ovsttal

itäinennuorta-, nuorti-, ovsta-; itäisempinuorttat, nuorttit, ovsttat (ks. idemmäksi, idempänä)

itäisinnuorttamus, nuorttimus, ovsttamus; itäisimpänänuorttamusas, nuorttimusas, ovsttamusas; itäisimmäksinuorttamussii, nuorttimussii, ovsttamussii

itämaanuortaeana(n)

itämaatnuortariikkat

itämainennuortaeatnanlaš

itämerensuomalainennuortamearasuopmelaš

itämerensuominuortamearasuopma

ItämeriNuortamearra

itämisaika(perunoiden) ihtináigi

itäpuolinuorttabealli, ovsttabealli; itäpuolellanuorttabealde, ovsttabealde, itäpuolellenuorttabeallai, ovsttabeallai, itäpuoltanuorttabeale, ovsttabeale

itäpäänuorttageahči, ovsttageahči; itäpäässänuorttageahčen, ovsttageahčen, itäpäähännuorttageahčai, ovsttageahčai, itäpään kauttanuorttageaže, ovsttageaže

itärajanuortarádji

itätuulinuorttadat, nuortebiegga, ovsttán; tuuli idästäbiekkai nuorttil ~ ovsttal

itävaltalainennuortariikalaš

itääihtit; hyvä itämään (perunasta) ihtalas

ivabilkideapmi, bilku

ivallinenbilkár (-is)

ivatamánnat, bilkidit

iäinenagálaš

iäkkyysvuorasvuohta

iäksiagibeaivái, agás, ahkásii, guođát

iäkäs(ihminen) eallilan olmmoš

J

jaakonpäiväjágát

jaakonviikkojágátvahkku

jaardijárda

jaaritella dálset, dáikit, huleštit, hoamssistit, vealsut

jaarittelijadálssár, dáikkán, máinnasseahkka, sáhkaseahkka

jae(Raamatun) vearsa

jaella juogadit

jaettava(mat.) juogihahtti

jahkailevabuibmalas, buibmá/i (-s)

jahkailijabuimman

jahkaillasealggahuddat

jahtibivdu, meahccebivdu, jákta (N, R)

jahti(pikkulaiva) jákta

jahtikoirabivdobeana, jáktabeana

jakaajuohkit; (keskenään)juogadit

jakaa(mat.) juohkit, divideret (N)

jakaantua juohkásit, juohkašuvvat, juohkádit

jakaja(mat.) juohkki

jakaminenjuohkin

jakauma (jakautuma) juohkáseapmi, juohkašupmi

jakaus(hiuksissa) vuoktajuohku

jakautuajuohkásit, juohkašuvvat; jakautua neljään osaannjealljánit

jakautumatonjuohkásmeahttun

jakelijajuogadeaddji

jakelujuogadeapmi

jakeluosoitejuohkinčujuhus

jakkarareŋko, beaŋka

jakojuohku; (keskinäinen)juogadeapmi

jakoavainmuddenčoavdda

jakokulma(mat.) juohkinsáhcu

jakolasku(mat.) juohkin, juohkinrehket, juohkinluoitu

jaksaaveadjit, nagodit ~ nagadit, nahkat; jaksaa nostaabihtit loktet, jaksaa kulkea perillegoastat, jaksaa kuljettaa kantaen perillegoastadit

jakso(jono, sarja)ráidu; (oppikirjan tms.)oassi; (ajan)boddu, áigodat

jalanjälki luodda; jättää jalanjälkiäluottastallat

jalankulkijavázzi, vázzinolmmoš

jalankulkuvázzin

jalansijajuolgesadji; (suksen)beađŋŋis, (pitävä) coakci; kuv.saada jalansijaacoavcci oažžut

jalantyvijuolgemátta

jalas(reen)jálás, mielggas; (moottorikelkan)sabet

jalavajálvi

jalkajuolgi; jalat yhdessäoktii julggiid, kuivin jaloingoikejulggiid, jalat haarallaanháhccut; jäädä jalkoihinduolbmašuvvat, joutua jonkun jalkoihinduolmmahallat soapmásii

jalka(pituusmitta)juolgi

jalka-aittajuolgeáiti

-jalkainen-juolggat

jalkaisinvácci

jalkaisinvácci, juolgásiid

jalkajarrujuolgegoazan

jalkajousijuolgedávgi

jalkakopelolla(jalalla tunnustellen) juolgesesiid, juolgesesiiguin

jalkakuntura(yhden poron koivet, joista nyljetään koipinahat) juolgottur

jalkakäytäväváccáhat, vázzingeainnus

jalkapallo(pelinä)spábbačiekčan; (pallo)čiekčanspábba

jalkapalloilijaspábbačiekči

jalkapallojoukkuespábbačiekčanjoavku

jalkapohjajuolgevuođđu

jalkapuolijuolgebealli

jalkapöydänluu(porolla) njiehcahas

jalkapöytäjuolgeramas

jalkateräjuolgeláhpi; (yläpuoli)juolgeramas

jalkavaimoliigeáhkká

jalkavammainenjuolgelámis

jalkaväki(mil.) juolgeveahka, infanteriija

jalkeillajulggiid alde, juolgásiid

jalkinejuolgeváhttu, juolgegárvu, gáma

jalkojenväliháhccegaska, juolgesuorri

jalkopää(vuoteessa) juolgeluš, julggiidgeahči

jalo(kallisarvoinen) divrras; jalo lehtipuudivrras lastamuorra, jalot ajatuksetdivrras jurdagat

jalohaukkafál´li

jalokivihearvageađgi, divrras geađgi, gás´segeađgi

jalometallidivrras metál´la

jalomielinenstuorramielat

jalopeura(leijona) jálobeavri, ledjon

jalostaa(tuotteita)ovddosdikšut, ovdduštit, ovddidit, raffineret; (eläimiä, kasveja)náláštuhttit, nállašuhttit

jalosteovddosdikšunbuvtta, ovdduštanbuvtta

jalostusovddosdikšun

jalustinjuolgefárfu

jamoa(liittää verkkoja peräkkäin) geatnit, geanašit

jamssijámsa

jana(mat.) sáhcobihttá, geažehas

jankuttaa dáguhit, dáhkut, bádjálastit

janogoiku

janottaagoikkahit; mikähän minua niin janottaa?miison mu nu goikkaha?

janottaaminua janottaamus lea goiku, mun jugastuvan

jaollinen(mat.) jugolaš, juogehahtti

jaostojuogus, ossodat

jaotellajuogadit

jaoton(mat.) juogoh/eapme (-is)

jaottelujuogadeapmi, juogustus

japanilainenjapánalaš

jarrugoazan, (reessä, ahkiossa)vávlu

jarrupoljingoazanduolmman

jarruttaagoahcat, goazahit, caggat; (vähän)cakkastit, (äkkiä)goazastit

jarruttaa(rekeä, ahkiota) vávlet, vávllustit

jarrutusgoahcan

jarruvalot(pl.) goazančuovggat (pl.)

jatkaa(jatkeella)joatkit; (pidemmäksi)guhkidit

jatkaajoatkit, joatkkašit

jatkajajoatki

jatke joatkka

jatkokertomusjoatkkamuitalus

jatkokoulutusjoatkkaoahppu, joatkkaskuvlen

jatkokäsittelyjoatkkagieđahallan

jatkosota(Suomen) joatkkasoahti

jatkoyhteysjoatkkaoktavuohta

jatkuajoatkašuvvat

jatkumatonjoatkkoh/eapme (-is)

jatkuvabis´sovaš, bistevaš, jotkkolaš

jatkuvasti jám´ma, čađat, ohpihii, ovttanassii, duojážassii, álo

jatkuvuusjotkkolašvuohta

jauhaa(kahvia tms.) mil´let, málet, ferdnet

jauhaantuajáf´fuluvvat

jauhebulvvar, bulvarat (pl.)

jauhelihabiergodáigi, ferdnejuv´von biergu

jauhojáf´fu; jauhot (pl.) jáffut (pl.)

jauhohiukkanenjáf´fočalbmi

jauhoinenjáf´fu/i (-os)

jauhosavikkaspiinnelasta

jauhossa(jauhojen tahrimana) jáffonaga

jauhosäkkijáf´foseahkka

jauhottaajáffohuhttit

jauhottua(likaantua jauhoihin) jáffohuvvat

jelpatahelpet

jesuiittajesuihtta

jiekiö(näskäin, kaavinrauta) jiehkku

jne.(ja niin edelleen) jna. (ja nu ain)

jojuo; joko olet käynyt siellä?juogo leat fitnan doppe?

jodijode

joenniska oaivvuš, lusmi ~ luspi

joenpohjajogabodni

joenrantajohkagáddi ~ johgáddi

joensuu(jokisuu) joganjálbmi

jogurttijogurta

johdantoláidehus, álggahus

johdattaa(johonkin asiaan) láidet, láidestit

johdejođas; (lohipadon johde)čuollu; (patoverkon johde)vuojahat

johdeaita(porokaarteessa) vuopman, vuoma(n)

johdin(kiel.) suorggis

johdinaita(kaarteen)sivlá ~ sivli, seaibbuš, soadji ~ soadjá

johdonmukainenlogalaš, konsekveanta

johdonmukaisuuslogalašvuohta, konsekveansa

johdos(kiel.) suorggus, suorggádus

johdostageažil, dihte

johonmasa

johonkin, jonnekin juosat, gosa nu

johtaa(kiel.) suorggidit, surggiidahttit

johtaa(sähköä) jođihit, sirdit

johtaa (toimintaa) jođihit, hovdet

johtajajođiheaddji, hoavda, direktevra, njunušolmmoš, njunuš

johtava lääkärihoavdadoavttir

johto(kunnan, valtion tms.) njunnošat; valtionjohto on tästä asiasta näin päättänyt stáhtanjunnošat leat dán áššis ná mearridan

johto(sähköjohto tms.) jođas

johtoasemanjunušsadji

johtoelinstivrenorgána

johtohenkilöt(pl.) njunnošat (pl.)

johtokuntastivra; johtokunnan kokousstivrračoahkkin

johtolause(kiel.) gáldocealkka

johtopäätösjurddaboađus, konklušuvdna; tehdä johtopäätösárvvoštallat, konkluderet (N)

johtosolukkojođasseallat (pl.)

johtua(jostakin) boahtit (+ lok.), čuovvut (+ lok.), johttut (+ lok.) (R)

johtua(lämmöstä, sähköstä) johtit, sirdásit

joikaavainenjuoigalas

joikaillajuoiggadit, livddadit, livdet

joikatajuoigat; (vähän)juoiggastit, (vaivattomasti)rohttet, rohttestit, juoiggadit, geasašit; ruveta joikaamaanjuoigagoahtit, juoiggastit

joikauttaa(panna joikumaan) juoiggahit

joiku(joikuminen)juoigan, (tietyn ihmisen, paikan jne.)luohti, livda, (tietty melodia sanoineen)juoiggus

jokamii; (ihmisestä) gii

joka (jokainen) juohke

jokainen(joka ikinen) juohkehaš, juohkeokta; juohke (attr.)

jokamiehenoikeusjuohkeolbmovuoigatvuohta, buohkaidriekti

jokapäiväinenbeaivválaš

jokijohka; (pienehkö)jogaš, (suuri tai seudun suurin)eatnu, deatnu

jokilaaksoleahki, roggi

jokilaakso(metsäinen) vuopmi, vuomádat, vuomuš; muuttua metsäiseksi jokilaaksoksivuomáiduvvat, ruveta muistuttamaan metsäistä jokilaaksoavuomástahttit

jokilatvajohkagiera ~ johgiera

jokinjuoga, muhtun ~ muhtin

jokirantajohkagáddi ~johgáddi

jokiuomajohkaroggi

jokseenkinoalle, viehka, joksege (R)

joksikin, jonakinjuonin, manin nu

jokumuhtun ~ muhtin, soam/is (-es)

jokunen(ei kovin monta) soames; oli vain muutama porolei dušše soames boazu

jolkuttaa(esim. sudesta) ruohttat, gaŋgguhit, njaŋgguhit, njaŋggardit, šoalvvuhit, guohcat (R)

jollajol´la, jolá

jollainenmakkár, makkáraš

jollakullasoapmásis, geas nu

jollekullesoapmásii, geasa nu

jolloin goas, go

jomottaavárkat, vearkat

jompikumpijuobbágoabbá, goabbá nu

jonakin, joksikinjuonin, manin nu

jonkinlainen(jonkunlainen) juogalágan

jonnekin, johonkinjuosat, gosa nu

jono gurgadas, ráidu, ruvgadas, goallus

jonossa(poroista) ruvgalassii ~ ruvgolassii; lähteä laukkomaan jonossaruvgalit

jopajuoba ~ juobe

jorinašurra, šoambbisteapmi, šluppardeapmi

joristašurrat, šoambbistit, šluppardit

josjos ~jus ~ juos

joskinjos juo gal

joskusmuhtumin ~ muhtimin, goas nu, oktii, gearddi; (toisinaan)gaskkohagaid, gaskkaid, duollet dálle, duolluid dálluid, duo dá

jospavare, beare, vare dal juo; jospa olisin nyt siellä!vare livččen dál doppe!

jossamas

jossakin, jostakinjuostá, gos nu

jossitellajoshallat; sinä olet taas siinä jossittelemassadon leat vuot das joshallamin

jotakinjuoidá, maid nu

jotakutasoapmása, gean nu

jotenkinjuogaláhkai, juoga ládje, mo nu

jotkutmuhtumat ~ muhtimat, soapmásat

jott/en,-et, -ei(jne.) ama/n, -t, s- (jna.)

jottavai, ahte

jouduttaa(nopeuttaa) jođálmahttit; (hoputtaa)hoahpuhit, gáhčahit

jouhijuovka

jouhileväbirralávži

jouhimatojuovkamáhtu

jouhisarajuovkalukti

jouhisorsavuojaš

jouhivitačáresvihti

joukkojoavku

joukkoharhajoavkogáddu

joukkokuolema(eläinten) jápmu

joukkoliikennejoavkojohtolat

joukkoon, sekaan, mukaanjovkui, searvái, seahkái

joukko-osasto(mil.) joavkoossodat

joukkotiedotusvälinejoavkodieđihangaskaoapmi

joukkoviestinjoavkomedia

joukkuejoavku, lága

joukoittaindohkiid dohkiid

joukolla (porukalla, yhdessä) álbmogassii, searválagaid

joukollaks. yhteistuumin

joukossa (seassa, mukana) joavkkus, searvvis, seagis

joulu juovllat (pl.), joulu-juovla-

jouluaamujuovlaiđit

jouluaattojuovlaruohtta

jouluiltajuovlaeahket

joulujuhlajuovlafeasta

joulukirkkojuovlabgirku

joulukuujuovlamánnu

joulukuusijuovlaguossa

joululahjajuovlaskeaŋka

joululaulujuovlalávlla

joululomajuovlaluopmu

joulumäntyjuovlabeahci

joulunaluspäivät(pl.) ruohttabeaivvit (pl.)

joulunpyhät (pl.) juovllat (pl.), juovlabasit (pl.)

joulupukkijuovlastállu, juovlaáddjá, juovlagállis, juovlabuhkke (S), juovlanigá (N)

joulupuujuovlamuorra

joulupuurojuovlasuohkat, juovlabuvru

joulupäiväjuovlabeaivi

joulupöytäjuovlabeavdi

jouluruokajuovlaborramuš

joulutähtijuovlanásti

jouluvirsijuovlasálbma

jouluyöjuovlaidja

journalistijournalista, aviisaolmmoš

jousidávgi

jousi(hist.) juoksa

jousipyssydávgebis´su

jousisoitindávgečuojanas

joustaadávggastit, mieđihit, sodjat

joustamatongágga/t (-dis), dávggasmeahttun

joustava dávggas (-is), soddjil (-is); tulla joustavaksidávggasmuvvat

joutaa(olla aikaa tehdä jotakin) astat; joudatko käymään luonani?asttatgo fitnat mu luhtte?

joutaa(vähät välittää toisen tekemisistä) juollut, joavdit; hän kyllä joutaa odottaason gal juollu ~ joavdá vuordit

joutava joavdelas

joutavuus(tyhjänpäiväisyys) joavdelasvuohta

joutilaisuusjoavdelasvuohta

joutilasjoavdelas; olla joutilaanajoavdelastit

joutoaikaastu, astoáigi, joavdu

joutomaajoavdelas eana(n)

joutsennjukča

Joutsenen tähtikuvioRuos´sanásttit (pl.)

joutua(johonkin)šaddat (gosa nu), gártat (gosa nu); (tekemään jotakin)šaddat ~ gártat ~ suhččot ~ gáržžohallat ~ gáržot ~ bággehallat (dahkat juoidá)

joutuisa(työnteossa) joavdil (-is), doabmil (-is), geargil (-is) gearga/t (-dis), gergeš (-is), ábas

jugoslaavijugossláva

jugoslavialainenjugoslavialaš

juhannusmihcamárat (pl), jonssot; juhannus-mihcamar-, jonssot-

juhannuskokkomihcamardolla, jonssotdolla, mihcamarsuovvasat (pl.)

juhannusviikkomihcamarvahkku

juhlaávvudeapmi, riemut (pl.), heajat (pl.), meassut (pl.), feasta; juhla-ávvudan-, riepmo-, headja-, feasta-

juhla-ateriaávvudanmállásat (pl.), riepmomállásat (pl.)

juhlahuoneistoriepmolanjat (pl.)

juhlakirjariepmočála

juhlakokousávvudančoahkkin

juhlakulkueprosešuvdna

juhlallinenallaáiggálaš

juhlamenot(pl.) ávvudanmeanut (pl.)

juhlapyhäallabassi

juhlapäiväillubeaivi, riepmobeaivi

juhlasalifeastasále, riepmosále

juhlavaallaáiggálaš

juhlavuosiávvudanjahki

juhliaávvudit, messostallat, heajastallat; (juopotellen)festet

juhtageasán

jukko(vetohihnan päässä oleva silmukka) juhkku

jukkohihna juhkkolávži

jukkoreikä(ahkiossa) juhkkoráigi

julistaaalmmuhit, gulahit, julggaštit, cealkit

julisteplakáhtta, afiš´ša

julistusjulggaštus, almmuhus, celkojupmi, gulahus

juljeta jolggadit, jolget

julkaisijaolggosaddi

julkaista almmustuhttit, olggosaddit, ilbmadit

julkaisupublikašuvdna, preanttus

julkaisutoimintaolggosaddindoaibma

julkea jolg/at (-es), sniel/is (-es), heabuh/eapme (-is);tulla julkeammaksisnielásmuvvat

julkeastijolga

julkialbmosii; tuoda julkialmmustuhttit

julkilausuma(ponsi) resolušuvdna, loahppaárvalus

julkinen almmolaš, almmus, jolggalaš

julkisestialbmosit, albmosii, jolga

julkisivufasáda, julggabealli

julkistaaalmmustuhttit, almmuhit

julkisuusalmmusvuohta, almmolašvuohta

julmajul/bmi (-mmes), goav/vi (-es)

julmuusjulbmivuohta, goavvivuohta

jumalaipmil; rakas JumalaniIpmilažžan; vastaus hyvän päivän toivotukseenipmelatti

jumalaapelkääväinen ipmilbalolaš

jumalainenipmillaš

jumalankieltäjäipmilbiehttaleaddji

jumalanpalvelusipmilbálvalus

jumalanpelkoipmilballu

jumalanpilkkaipmilbilkádus

jumalansanaipmilsátni

jumalatonipmilmeahttun

jumalinenipmilbalolaš

jumaloidabálvalit, bálvvuštit

jumaluusipmilvuohta

jumaluusoppiteologiija

jumaluusoppinutteologa

jumittua (esim. sahasta) háhkásit, gáskásit, cikcasit; (tämän tästä)háhkásaddat, gáskásaddat, cikcasaddat

jumputusboŋkkas

junatoga, gárga, juná (S)

juntata(paalu) juntet

juodajuhkat, šlaggat, reavžut, cuhpat, šluhpat, ruhpat, struhpat; (nopeasti) jugistit, hahppalit, čuonádit, cubistit, šlubistit, rubistit, strubistit

juoda alkoholia ks. juopotella

juoheva njuovžil (-is)

juohevastinjuovžilit, liktásit

juoksennellaviegadit, čuskkodit, attildit, (reippaasti) viehkaladdat

juoksennella(eläimestä) ruohtadit

juoksetin(viilin valmistukseen) lohppehat, lohppehus

juoksettualohppet

juoksevainenviehkalas

juoksijaviehkki

juoksuhauta(mil.) viehkanhávdi, viehkaroggi

juoksujalkaaviega, viehkanlávkái

juoksupoikagohčostat

juoksurataviehkangeainnus

juoksuttaaviegahit; lähteä juoksuttamaan viegaldahttit

juoksutusmahadoggi

juolahtaa mieleengovddiidit millii

juolavehnävilgesruohtas

juolukkaehtemas, juogut ~ juolut, heasttasarrit

juoma juhkamuš, jugus

juomakelpoinenjugahahtti; olla juomakelpoinenjugahit; tämän järven vesi on juomakelpoistadán jávrri čáhci jugaha

juomalasijuhkanlássa ~ juhkanláse

juomarijuhkki

juomavesijuhkančáhci

juominenjuhkan

juomingit(pl.) jugalmasat (pl.)

juomus (jääverkko) juoŋas

juomustella (pyytää jääverkoilla) juoŋastit, juoŋastallat

juonijuotna; (kertomuksen)juotna

juoniajuonastit, jutnosit, juotnidit, gávváluššat, viehkástallat

juonikasjuonalaš, bahájuonalaš, juodná/i (-s), judn/ii (-es); gávvil (-is), viehk/is (-es), šluohk/is (-es)

juonitellajuonastit, jutnošit, intrigeret

juonittelujutnoseapmi, intrigeren

juopotellajugástallat, jugadit, máisttašit, válddašit, válddástallat, váldáladdat, njam´medit, drám´mestallat, viinnastallat; kova juopottelemaanjuhkalas

juopottelu(juominen) juhkan; pitkällinen juopotteluguhkálaš juhkan

juoppo juhkki, alkoholista

juoppo(viinaanmenevä) jugeš (-is)

juoppousjugešvuohta

juopuajuhkaluvvat, gárihuvvat, oaivvahuvvat, oaiváduvvat, viinnahuvvat, šaddat gárremiidda

juopumusjuhkanvuohta, oaivvesvuohta, gárrendilli

juorušláttar, solža, golgosáhka, mátkesáhka, juorru, beakkohus, šurra, šurru

juoruileva juorrudeaddji, šláttardahkes,hállalas

juorutašláttardit, solžat, juorrudit, šurrat, šlárvet

juoruämmäšláttaris áhkku, šlárvaáhkku

juostaviehkat, čuoskut, njaccuhit, njaldit, gazzut, boalddihit, attihit, attildit, guoikkuhit; (lähteä juoksemaan)viehkalit, čusket, binddastit, bindulit, njalddestit, boalddáldahttit, deattáldahttit, njuolastit, njivžulit, vuoidalit

juosta(esim. sudesta) ks. jolkuttaa

juotava(juomakelpoinen) jugahahtti; olla juotavaajugahit; tämän järven vesi on juotavaa dán jávrri čáhci jugaha

juotikasnjaman

juotos(metallin) jugahus

juottaa(jotakuta)jugahit; (metallia)jugahit

juottokauhaskoret

juottovasikkanjuoratgálbi

juova stáhpi, čarggis, sárggis, njuolas

juovuksiingárremiidda, juhkamassii

juovuksissajuhkan, juhkanoaivvis, gárremiin, gárrenoaivvis, oaivvis

jupakkariidu, moivi, gižžu

juridiikkajuridihkka, láhkaoahppa

juridinenjuridihkalaš

juristijurista

jurohálah/eapme (-is), humuh/eapme (-is),

juroa(johonkin) náđđut

jurottaanáđ´đát

jurruttaa(ajaa) jurahit

justeeri(tukkisaha) vearvasahá

justiinjusta ~ juste ~ jur

jutaa(kulkea porojen kanssa) johtit; lähteä jutaamaanjohttát

jutajajohtti

jutamaanlähtöjohttán

jutamareittigeinnodat

jutamatiejohtolat

jutaminenjohtin

jutavajohtti

jutellaháleštit, háladit, humadit, sártnodit, práhtet

juttu(tarina) máinnas, cukca, cuvccas

juttukaveriháleštanskihpár

jututtaa(jotakuta) hálahit (soapmása), ságaškuššat (soapmásiin)

juurakkoruotku, ruotkkuš

juuresruohtasšaddu

juuretonruohtaskeahtes (attr.), ruohttasiid haga

juuri(adv.) justa ~ juste ~ jur ~ jura; aivve, aiddo; báljo (ei juuri kukaanii báljo oktage)

juuri(mat.) ruohtas

juuri(puun) ruohtas, ruohcas (R); (juurisäie)veaddi

juurikaanolus, báljo, jur; ei juurikaan lisäännyii olus lassán, ii báljo lassán, ii jur lassán

juurinystyräruohtasbullji

juurisävelruohtasnuohtta

juuriversoruohtasvesá

juurruttaaruohtastuhttit

juurtuaruohtasmuvvat; cieggat (kuv.)

juustovuostá; valmistaa juustoavustet

juustohöylävuostáheavval, vuostániibi

juustokahvivuostákáffe

juustolavustehat

juustomuottivuostálohkki

juutalainenjuvddálaš

juutalaisuusjuvddálašvuohta

juuttua(tarttua)darvánit, roahkkasit, giddanit; (johonkin kiinni)gáskásit, háhkásit, cikcasit; (puristuksiin)bahkašuvvat

jykevä(esineistä) šumppas (-)

jykevä esinešumpu

jylhä(kalliosta, vuoresta tms.) rámš/šas (-o-), rámš/ui (-os)

jylinä julla, jupma

jylistä jullat, jallat, jupmat, julaidit, jalaidit, jumaidit

jylyjulla, jupma

jyminä jupma, boŋkkas

jymistä jupmat, boŋkit, gupmat, julkit, joahcat

jymistääjulkkuhit, boŋkkuhit

jymy gupma, jupma, joahca

jymähtääjumihit, boŋkkihit

jymäyttääjulkalit, boŋkalit

jyrinäjurra, gupma, japma; (ukkosen) čeargun

jyristäjurrat, gupmat, japmat; (ukkosesta)čeargut

jyrketäceagganit, ceakkagit

jyrkkäceakkus, ceakko-, gomu-, ráđ/us (-os)

jyrkkä vaaraheaŋggovárri

jyrkänneheaŋggu, ceakkobákti, ceakkus, gomu

jyrsijä(esim. hiiri) cieban, jurssán

jyrsiä jursit ~ jursat, jahlidit; innokas jyrsimäänjursálas

jyrsiä(esim. hiirestä) ciehpat

jyrähtääjurihit, gumihit; (ukkosesta)čerget

jyrätä(tasaiseksi) dilvet, dulbet

jyskeboŋkkas, julkkas

jyskyttää (intr.) boŋkit, julkit; (trans.) boŋkkuhit, julkkuhit, juskkuhit

jyskytysboŋkkas, julkkas

jyskyäboŋkit, julkit, juskit

jystääjustit, jaggit, jahtat, jukkildit

jysähtääjuskkihit

jysäyttää boŋkalit, julkalit, juskalit, juđgalit; (ampuen)joavvalit, joahcalit, jalbmalit

jytinäjuhca, boŋkkas

jytistäjuhcat, boŋkit

jyvägordnečalbmi; päästä jyvällegeahčái beassat

jyvänenčalbmi, čalmmáš

jähmettyästirdut

jähmeäsahpi/t (-dis), stird/dus (-o-)

jäidenlähtöjiekŋajohtin, jiekŋadoadjin, jiekŋavuolgin

jäinenjiegŋá/i (-s), jigŋ/ii (-es)

jäinenjiekŋagal/mmas (-bma)

jäkäläjeagil; nostaa jäkälääjeagildit, jeahkáliid bardit ~ bordit

jäkäläinen(runsasjäkälinen) jeageleaddjá/i (-s), jeahkáleaddjá/i (-s)

jäkälälimppujeagellimpu

jäkäläluovajeagelluovvi

jäkälätönjeagelh/eapme (-is), jeahkálahtes (attr.); tulla jäkälättömäksijeagelhuvvat

jäkälöityäjeagelduvvat ~jeagilduvvat

jäljennyttäämielddustahttit

jäljennös kopiija, mielddus

jäljentääkopijastit, mielddustit, mielddustahttit

jäljessä maŋis, maŋábealde; jäljestä päinmaŋil

jäljetäguorrat luottaid

jäljetönluottah/eapme (-is); kadota jäljettömiinluottahuvvat

jäljiltäviđá ~ viđi; teurastamisen jäljiltänjuovvanviđá

jäljitellä plagieret

jäljitelmäplagiáhtta

jäljittelyplagieren

jäljittää(seurata jälkiä)guorrat, alkaa jäljittääguorastit; hyvä jäljittämäänvuohttil (-is)

jälkeenmaŋŋá, maŋŋil ~ maŋŋel; (perään)maŋŋái

jälkeenjäänyt(erit. henkisesti) bázahallan

jälkeenpäin maŋálgihtii, maŋŋel ~ maŋŋil

jälkeiset(pl.) vuosat (pl.), maŋibut (pl.)

jälkeläinenmaŋisboahtti; jälkeläiset (pl.)maŋisboahttit (pl.), nálli

jälki (jalanjälki) luodda; jäljet(pl.) luottat (pl.), sudenjäljet(pl.) gumppeluottat (pl.)

jälkihoitomaŋŋedikšu

jälkijoukko (esim. porotokassa) maŋuš

jälkikasvumaŋisboahttit (pl.)

jälkikirjoitusmaŋŋečálus

jälkikoiraguorranbeana

jälkikäteenmaŋálgihtii

jälkimmäinenmaŋit

jälkipainosmaŋŋepreanttus

jälkipuolimaŋábealli; jälkipuolellamaŋábealde, jälkipuolellemaŋábeallai, jälkipuolelta, jälkipuoltamaŋábeale

jälkipäämaŋágeahči; jälkipäässämaŋágeahčen, jälkipäähänmaŋágeahčai, jälkipään kauttamaŋágeaže

jälkiruokamaŋŋeborramuš, deattáldat, bajálaš

jälkitavu(kiel.) maŋŋestávval

jälkivaatimusmaŋŋegáibádus

jälkiäguorrat luottaid

jälleenvuot, fas, dás

jälleennäkeminenoaidnaleapmi; jälleennäkemisiin, näkemiinoaidnaleapmai

jälleenrakentaminenođđasishuksen; heti sodan päätyttyä alkoi jälleenrakentamisen aikadalá maŋŋá soađi álggii ođđasishuksema áigi

jälsi álus

jämerästarg/gas (-a), stáđis

jämäkkästarg/gas (-a), stáđis

jämäkästistarga

jämäköittäästarggasmahttit

jämäköityästarggasmuvvat

jäniksenpoikanjoammelčivga

jänisnjoammil

jänishousunjoammelhiitta

jänisruttonjoammelrohttu, njoammeldávda

jänkäjeaggi; (kapea, vetinen)vuohčču, (jänkää muistuttava) jeakkádat

jänkäkurppauhcameahkástat, jeaggemeahkástat

jänkäsirrisuotnjoviroš

jännedeahkkesuotna, suotna; (lihassa oleva)njárčá

jänne(jousessa) suotna

jänne(mat.) dávgesuonjar

jännesahasuotnasahá

jännetulehdusvietnan

jännite (elekt.) gealdda, gealdu

jännitin(viritin) gealddáhat

jännittyägealdašuvvat, šaddat gealdagassii ~ gealdagii; jännittynytgealdagasas, gealdagis

jännittävägelddolaš, geld/ui (-os), čearggus

jännittää(jousi, pyssy) gealdit

jännittää(psyk.) jierástuddat, gealdagasas leat; häntä jännittison jierástuttai, son lei gealdagasas

jännitysgealdagas

jännityskirja(jännäri) gealddagirji

jännitystilagealdagasdilli

jännägelddolaš

jäntevädávggas (-is)

jänö(jänöjussi) njoammelaš, njoammelčivga

järistysdoarggástus

järistädoarggistit; alkaa järistädorggiidit

järjellinenjierpmálaš

järjestelläordnet, ordnestallat

järjestelmävuogádat, systema

järjestelmällinenvuogádatlaš, systemáhtalaš

järjestelyordnedeapmi, organiseren, ortnet

järjestys ortnet; (esim. huoneessa) skihkka; (kuri)stivra

järjestyslukuortnetlohku

järjestysmiesortnetdoal´li; (ovella) uksafákta

järjestyssääntöortnetnjuolggadus

järjestyä ordnašuvvat, ortniidit

järjestäjä (tapahtuman) lágideaddji, ordnejeaddji

järjestäytyäortniiduvvat, organiseret iežas

järjestää(tapahtuma) lágidit, ordnet

järjestöorganisašuvdna

järjettömyysjierpmehisvuohta

järjettömästijierpmeheamet

järjetönjierpmeh/eapme (-is)

järkeilläjierpmástallat, resonneret, filosoferet

järkeistäärationaliseret

järkevyysjierbmivuohta

järkeväjierbmá/i (-s), jearggalaš; (ikäisekseen) jierpmaskas

järkijierbmi, jearga; täysissä järjissäänolles jirpmiid alde; olla järjiltäänbieđđat, mielahuddat

järkiintyäjierbmat; saada järkiintymäänjierbmadit

järkiperäinenrationálalaš, jierpmálaš

järkyttäväsuorggatlaš, guoskkaheaddji

järkyttääguoskkahit ~ lihkastahttit sakka

järkytyshirbma, šohkka

järkähtääsparggihit ~ sparggehit

järkälebákti

järripeippovintán

järvenrantajávregáddi

järvetönjávrreh/eapme (-is)

järvijávri; järvinen jávrá/i (-s)

järviheinäšleancasuoidni

järvikaislajávrerávra

järvikalajávreguolli

järvikortečáhcehoaš´ša

järviruoko ruoš´ši

järvisätkinráiski

järvitaimenguovžur

jäsen(raaja) lahttu

jäsen(seuran tms.) lahttu, miellahttu (N)

jäsenmaksulahttomáksu, miellahttomáksu (N)

jäsenmäärälahttolohku, mielláhttolohku (N)

jäsennelläanalyseret

jäsentelyanalyseren

jäsenyyslahttuvuohta, miellahttuvuohta (N)

jätebázahus, ruska

jätehuoltobázahusfuolahus

jätelläguođđalit

jätevesibázahusčáhci, luoittačáhci

jätkäjeatká; hyvä jätkägarra bojá, oalle lunta, kova jätkäruovdi; (korteissa)kneakta, soalddát

jättiläinenjiehtanas

jättiläishaišuorja

jättäjäguođ´đi

jättäytyägeassádit; (syrjään) geassádit olggobeallai

jättääguođđit; (vähin erin)guođildit

jättöguođđin

jättöpaikkaguođđinsadji

jättöpäiväguođđinbeaivi, doaimmahanbeaivi

jätättääguođihit; (kellosta)maŋidit

jäykentyästarggasmuvvat, stiivut

jäykentäästarggasmahttit

jäykistyä stirdut, doaŋgut, gáŋggeštuvvat; starggasmuvvat, garrat

jäykistäästirdudit, doaŋgudit; stargadit, starggasmahttit, garradit

jäykkästird/dus (-o-); (jäsenistä)doaŋggas (-is), gágga/t (-dis)

jäykkäkouristusdoaŋgegeasáhat, tetánus

jäykkänatagarrasinut

jäykästistarga, doaŋgasit, doŋgget

jäytääborrat, ciehpat

jääjiekŋa

jäädykegalbmádat

jäädyttämögalmmáhat

jäädyttäägalbmit, galmmihit; (jääksi tai jäiseksi)jiekŋudit; (joki, rannasta rantaan)čatnat

jäädäbáhcit

jäähallijiekŋahál´la

jäähdytinčoaskudanbierggas; (autossa)radiáhtor

jäähdyttääčoaskudit

jäähtyäčoaskut; (kylmäksi) galbmot

jäähyväiset(pl.) earrodearvvuođat (pl.)

jääkaappijiekŋaskáhppe

jääkairajiekŋanábár

jääkarhujiekŋaguovža

jääkausijiekŋaáigi

jääkerrosjiekŋageardi

jääkiekkojiekŋaskear´ru, hockey; jääkiekkoillajiekŋaskearrostallat

jääkuikkaáhpedovtta

jääkuorijiekŋagarra, bulži ~ spulži; saada jääkuoribulžut~spulžut,muodostaa jääkuoribulžudit~spulžudit

jääkylmärá/ttas (-dda), jiekŋagal/mmas (-bma)

jääkyyhkyhálkagonagas

jääkärijeagár ~ jágár

jäälauttabaldu

jääleinikkinoarsa

jäälokkiábirievssat

jäämistöbáhcán opmodat, báhcu; (kuolinpesä)jápminbeassi, árbebeassi

jäänmurtajajiekŋadoajár

jäänne bázahus

jäännösreasta

jääpaakku(karvoituksessa) skilži; paakkuuntua (karvoitus)skilžut, paakkuiseksi jäätynyt (karvoituksesta)skilž/žas (-a)

jääpalajiekŋabihttá

jääpallojiekŋaspábba

jääpeitejiekŋagovččas

jääpuikkojiekŋabuiku

jääräpäinenceaggá/i (-s), oaivá/i (-s)

jääsadečođđu

jääsohjojiekŋasoavli ~ jiekŋašoavli; (merijäällä)surpá

jäätelölákcajiekŋa, iisa (N)

jäätiejieŋas, jiekŋageaidnu

jäätiedotusjiekŋadieđáhus

jäätikköjiehkki; jäätikköinenjiehkká/i (-s)

jäätiköityäjiehkkiluvvat

jäätuuragáldosáiti

jäätyminenjiekŋun

jäätymispistejiekŋunčuokkis

jäätyä jiekŋut, galbmot

jäätää galbmit, galmmašit; (esim. joki rannasta rantaan)čatnat

jääverkko(juomus) juoŋasfierbmi, juoŋas; pyytää jääverkoillajuoŋastit, juoŋastallat

jäävesijiekŋačáhci

jäävieasttalaš, inhabiila

jäävuorijiekŋavárri

jököttääceaggát, ceakkildit, stoalpát, soabbát, stáipát, stávrát, doardnát; näkyi siellä kauempana jököttävänoidnui doppe dobbelis stoalpámin

jöröhumuh/eapme (-is), hálah/eapme (-is)

K

kaadattaa(esim. kahvia kuppeihin) leaikkuhit, njoarahit

kaadattaa(puita) njeaiddihit, čuohpahit

kaadella(esim. kahvia kuppeihin) leaikut, leikkodit, njoaradit

kaadella(esim. puita) njeaidalit, čuohpadit

kaadella(jotakin astiasta) šávgut, šávgguhit

kaadella(kumoon) gomohallat ~ gomáhallat

kaahata girddihit, luoittihit, šávahit, šuvgguhit

kaakaokakáo

kaakattaagahkkat ~ gahkkit, haŋkit; (riekosta)beavkit, beavkut, skeaikit

kaakelikáhkal

kaakeliuunikáhkaluvdna

kaakeloidakáhkalastit

kaakkonuortalulli; kaakkoonnuorttaslulás, kaakossanuortanlullin

kaakkoistuulinuortaluládat

kaakkurigáhkkor

kaaligálla

kaalikäärylegállagiesaldat

kaaliperhonengállabeaiveloddi

kaalivalvattigállajeađjá

kaameagáppus, issoras; tulla kaameaksigápposmit

kaamosskábma; tulla kaamosskábmaluvvat, joutua kaamoksen yllättämäksiskábmaluvvat

kaaoskáos, moivi

kaapataváldit, riv´vet; (mukaansa)faskkastit, rábádit

kaapelikábel

kaapiafaskut

kaappiskáhppe ~ skábe ~skáhppa

kaapugákti

kaara(puinen kaukalo) gárri

kaarella(adv.) geavllil, geavrril, gával

kaareutuasodjat, gávvat, geavllagit

kaarevagávvar (-is), geavl/las (-e-)

kaarigeavli; (veneen)rággu, (ahkion)fierra

kaari(mat.) dávgi

kaarikäytävä(korvassa) geavleoarri

kaaripuu (veneen) rággu; kaaripuun aines rákkus

kaarisahadávgesahá

kaaristaa(sitoa ahkion, reen kuorma) gárrat, gáradit, gárastit; kaaristettunagárragis, gárrasis, gárragasas, kaaristetuksigárragii, gárrasii, gárragassii

kaariste(kuormaside) gárastat ~gárostat

kaarisulkudávgeruohtu, dávgi

kaarlenvaltikkagonagasčoalči

kaarnabárku

kaarnikkačáhppesmuorji

kaarre(porojen erotteluun tarkoitettu aitaus) gárdi, áidi, jorri

kaarre, loiva mutka (esim. joessa)gávva

kaarrella(joesta, polusta tms.) mohkohallat, molkkohallat, mohkkasaddat, moalkkardallat

kaarrella(lentävästä linnusta) geavlut, skirvehallat, skav´vehit, skav´vehallat

kaartaa(esim. juostessa) gevlet, mohkastit

kaartilainengardista

kaartua(esim. joesta, tiestä)gávvat, gávvasit, giessat, sodjat, sodjasit, mohkkasit, moalkasit

kaasugássa

kaasuasegássavearju

kaasukehägássageardi

kaasumainengásalágan

kaasupoljingássaduolmman

kaasurauhanen(anat.) gássaráksá

kaasutingássár

kaataa(astia kumolleen) gomihit; (vahingossa)heavahit

kaataa(esim. hallitus) gomihit

kaataa(esim. kahvia) njoarrat, leiket; (nopeasti)njor´ret, njor´restit, leiket, leikestit

kaataa(jotakin astiasta, kerran) šávgalit; (jotakin astiasta, kerran, runsaasti)šávget

kaataa(puita) njeaidit, čuohppat; (nopeasti)njeaidilit, čuohpastit

kaataa roiskauttaadišket, diškkastit, diškalit

kaatopaikkaruskabáiki, doapparbáiki, duvdnebáiki

kaatosaderáššoarvi

kaatua(astiasta, autosta tms.) gopmánit; (astian sisällöstä)heavvanit

kaatuaravgat; (yllättäen)ravggihit; (suulleen, vatsalleen)gopmulit; (nenälleen, rähmälleen)snuittet, snuhkormastit; (kompastuen)guossat, ruossat (ks. kompastua)

kaatua(sodassa)gahččat

kaatuillaravggadit

kaatumatautijámálgaddanváddu, gahčadanváddu, epilepsiija; olla kaatumatautinen jámálgaddat

kaatumatautinenjámálgaddi, epileptihkkár

kaavaminsttar, skovvi, lávva

kaava(kaavoituksessa) lávva (S), plána (N)

kaava(mat.) čoavdda

kaavakeskovvi

kaavamainenskemáhtalaš, stereotiippalaš

kaavinfaskkon, faskkan; (nahan)jiehkku

kaavioskovvi, skovádat, lávadat, minsttar

kaavoittaalávvaplánet

kaavoituslávvaplánen

kadehdittavagáđaštan veara

kadehtiagáđaštit

kadetti(mil.) kadeahtta

kadettikoulukadeahttaskuvla

kadoksiinláhppasii, láhppagassii

kadoksissaláhppasis, láhppagasas

kadonnut poroláhpas; kadonneet porot (hukkaporot)láhppasat

kadota láhppot; (yksi toisensa jälkeen) láhppodit, (jäljettömiin)luottahuvvat

kadota(häipyä) jávkat; (nopeasti)jávkkihit

kadottaaláhppit; (näkyvistään)láhpehit; (toinen toisensa tai yhteys toisiinsa)láhpáhallat, láhpadit; (usea esine tai usein)láhpadit; (taipuvainen kadottamaan esineitään)láhppálas

kadotus(rel.) gáđohus

kadunkulmagáhttačiehka

kaduttaahäntä kaduttison gađai

kahahtaagoasihit

kahakkastuibmi, gižži, gižžu

kahdeksangávcci; kahdeksan ihmistä, kahdeksan joukkogávccis; kahdeksan kertaagákcii

kahdeksankymmentägávccilogi ~gákcilogi

kahdeksanneksi(lueteltaessa) gávccádassii

kahdeksannesgávccádas

kahdeksantoistagávccenuppelohkái

kahdeksasgávccát

kahdeksasosagávccádas

kahdeksastoistagávccenuppelogát

kahdeksattakymmentägávccátlohkái; kahdeksatta kymmentä käyvä henkilögávccátlohjahkásaš olmmoš

kahdeksikko gávcceš

kahden guovttá; kahden keskenguovttá gaskan

kahdenkeskinenguovttágaskasaš

kahdenlainenguovttelágan

kahdentuaduppalduvvat

kahdestaanguovttá

kahdesti guktii, guovtte geardde, guovtte háve

kahdestoistaguoktenuppelogát

kaheli ks.typerys

kahinaskoahpa, skoahča, goassa

kahistaskoahpat, skoahčat, goassat

kahisuttaaskoahpalahttit

kahlaajalintugálašeaddjiloddi, gálán

kahlaamo(joen ylityspaikka) gála, suohpa, gáláhat (R)

kahlaillagálašit

kahlatagállit; (erit. lumessa)muovlat; kuljettaa kahlaamallagálihit

kahlausjälkigáláhat

kahleet(pl.) ruovddit (pl.), láhkkit (pl.)

kahlehtiabidjat láhkkiide, gehtegiidda, ruvddiide

kahluukeligáládat

kahmaista govádit, čogádit, rábádit, rábastit, goapmirastit

kahnausstuibmi

kahtaalla, kahtaaltaguovttil, guoktil

kahtiaguovdat, beallái; jakaa kahtiajuohkit guovdat ~ beallái

kahtiajakoguoktejuohku ~ guovttejuohku

kahvageavja; varustaa kahvallageavjadit; kahvoitettunanađđagasas, kahvoitetuksinađđagassii

kahvatonnađah/eapme (-is)

kahvi(juotava)káffe, (papuina, jauhettuna)káfet; (kahvissa, kahvin tahrimana)káffenaga

kahvikáffe ~ gáffe

kahvikuppikáffegohppa ~ káffegohppu

kahvilakafea, káffestohpu

kahvinporot(pl.) rukkat (pl.), rugat (pl.), botnit (pl.), sumpu

kahvipannu káffegievdni

kahvipussikáffeseahkka

kahvipöytäkáffebeavdi

kahvistellakáfestallat

kahvitaukokáffeboddu

kahvitellakáfestallat

kai almma ~ amma ~ ama; (kyllä kai)várra, vis´sa

kaide (portaiden) doarjjamuorra, dorjjohat

kaihdinsuojus, šearbma

kaihismáiti; saada kaihismáitut

kaihtaagarvit, garvvašit, viggat vealtat

kaikenlainenbuotlágan, juohkelágan

kaiketiammal

kaikinpuolinenbuotbeallásaš

kaikkein(+ superl.) buot (+ superl.); kaikkein parasbuot buoremus, kaikkein huonoimminbuot fuonimusat

kaikkeusbuotvuohta

kaikkibuot, visot; kaikki ihmisetbuohkat; kaikki yhdessäálbmogassii

kaikki(kokonaan) buot, visot, visožit, jalga; kaikki tyynnidivdna, gait, gaitdivnnat, gaitdin, visovisot, buotrat

kaikkiaanbuohkanassii, oktiibuot; kaiken kaikkiaanbuot buohkanassii

kaikkiallajuohke sajis, miehtá

kaikkinainenjuohkelágan

kaikkiruokainenbuotbor´ri

kaikkitietäväbuotdiehtti

kaikkivaltiasbuotveagalaš

kaikotagáidat

kaikuskádja, gádja, skáiggas

kaikuaskádjat, gádjat, skáigit

kaikuluotainskádjaseasan, gádjaseasan

kaikuvaskáddjil (-is), gáddjil (-is), skáigil (-is)

kailottaagáššat, šeapmat

kailottajagášan, šeaman

kailotusgášša, šeapma

kaimagáibmi; kutsua (jotakuta) kaimakseengáimmástallat (soapmásiin)

kaimakset(keskenään) gáimmežat; olemme kaimaksialetne gáimmežat

kainalogieđavuolli; kainalossagieđavuolde, kainaloongieđavuollai

kainalosauvagieđavuolsoabbi

kainou/dju (-jus), ui/dni (-nnes), njáiggas (-is), njáig/u (-gos); tulla kainommaksi uidnut

kainostellaujostallat, udjosaddat, njáiggostallat, jieppadit ~ jiebbadit

kainousudjuvuohta, uidnivuohta

kaipaalmma, ama, ammal

kaipaus(kaipuu) ohcaleapmi, váillaheapmi, áibbašeapmi, háliidus

kaira(jokihaarojen välinen maa) skáidi

kairaks. pora

kaisa(lumihuippuinen korkea tunturi) gáisá~gáisi

kaislarávra

kaista(ajoradan) gurggástat

kaistalestielas

kaitapalpakkoseakkahávggarássi

kaitasarvi(porosta) rožoaivi

kaitavirnaseakkasáhpal

kaitsea (poroja)guođohit, geahččat; (lapsia)geahččat, oaidnit

kaitselmus(rel.) sál´lemuš

kaiutin, kovaääninenskájanas, skájan

kaivaagoaivut, roggat; (kerran, nopeasti)goaivvastit, rokkastit; tulla kaivetuksi roggašuvvat

kaivannainen(miner.) rokkanas

kaivanto goivvohat, rokkahat

kaivata áibbašit, ohcalit, váillahit, huovidit

kaivellagoivvodit, rokkadit

kaiverrusgraveren, gobadeapmi

kaivertaagraveret, gobadit (niibegežiin)

kaivingoaivvan

kaivinkonerogganmašiidna

kaivogáivo ~ gáivvo

kaivonvinttivinte ~ vinta

kaivosruvke, kruv´vá ~ gruv´vá

kaivos(josta poro voi kaivaa jäkälää) goaivvis

kaivurigoivvon

kaivuukuoppa(poron lumessa) suovdnji

kajahdellaskájaidit, gájaidit

kajahtaaskájihit, gájihit

kajastaa(valosta) skuotnjat, šlietnjut, guojihit, vuollasit

kajavagádjit

kajoskuotnja, šlietnjun; čuvggodeapmi, vuosttas čuovga

kajota (johonkin) duohtadit (+ akk.)

kajuuttagájot

kakaistagovlládit; (erit. pikkulapsesta)čol´let, (useamman kerran)čollut

kakaračivga, dihkki, divri, buoska

kakatabaikit; (pikkulapsesta)buhkkat

kakkabaika; (pikkulapsen)buhkka

kakkonenguvtteš, guovttáš, guovttetál´la (N)

kakkosnelonen(sahatavarasta) guovttegearnjelješ

kakkugáhkku

kaksiguokte

kaksihaarainen guovttesuorat

kaksihuoneinenguovttelanjat

kaksijalkainenguovttejuolggat

kaksikerroksinenguovttegearddáš

kaksikielinenguovttegielat

kaksikielisyysguovttegielatvuohta

kaksikko(kaksi ihmistä) guovttis, guovttos

kaksikko(kiel.) guvttiidlohku, duála

kaksikymmentäguoktelogi

kaksin guovttá

kaksinen(kaseva, hääppönen) fávdná/t (-dis), ráhpat; ei ollut kovin kaksinenii lean nu ráhpat ~ áktánas, hän ei voi kovin kaksisestison ii veaje nu ráhpadit

kaksineuvoinen(kasveista) guovttenevvot

kaksinkertainenguovttegeardán, guovttegeardásaš, duppal-; kaksinkertaistaadahkat guovttegeardásažžan, duppalastit; kaksinkertaistuašaddat guovttegeardásažžan, duppalduvvat

kaksioguovttelanjat visti

kaksiraiteinenguovtteluottat

kaksiselitteinenguovttečilggolaš

kaksisirkkainen(kasveista) guovtteiđot

kaksisuuntainenguovtteguvllot

kaksitahtinen(moottori) guovttetávttat

kaksitavuinenguovttestávval-

kaksiteräinenguovtteávjjot

kaksitoistaguoktenuppelohkái

kaksittain(ihmisistä)guoktásiid guoktásiid; (esineistä)guvttiid guvttiid

kaksitulkintainenduppaldulkohahtti

kaksiulotteinenguovtteolat

kaksoiskantalihasváhkkádeahkki

kaksoiskappaleduppalstuhkka, dubleahtta

kaksoisolentohápma, veaiga

kaksoispassiduppalpás´sa

kaksoispisteduppalčuokkis

kaksoistutkintoduppaldutkkus

kaksonenjumeš, jumešbealli; kaksosetjumežat, curregat, currežat, kaksos-jumeš-, čurreš-

kalaguolli; kalaisaguol´lá/i (-s), tulla kalaisaksiguoláiduvvat

kalahdellaskálaidit

kalahtaa skoalkkehit, goalkkehit, skoalihit

kalakatos(kuivatun kalan säilyttämistä varten) guolleluokti

kalakeittoguollemálli

kalakoukkuroahkan; koukata kalakoukullaroahkastit

kalalokkibáiski

kalamies(hyvä saamaan kalaa) guollegoddi, fiskár; hän on aikamoinen kalamiesson lea oalle fiskár

kalankasvattamoguollebiepmahat

kalankuivaustelinejiel´li

kalanliemiguoleliepma

kalanlihacuohppa

kalanlimanjuovvu ~ njuovu;tahrautua kalanlimaannjuovohuvvat ~ njuovuhuvvat; kalanlimassanjuovunaga

kalanmaksaöljyguolevuodja

kalannahkačuopma, guolenáhkki

kalanpoikanenveajet

kalanpyyntiguollebivdu

kalansaalisguollesálaš

kalanviljelyguollešaddadeapmi

kalapaikka(josta yleensä saa kalaa) guollesadji

kalaparvioaivádat, spier´ru

kalapatobuođđu

kalapullaguolleguhppár

kalaseitaguolleipmil

kalastaaguolástit, bivdit guoli, fisket; (soutamalla)suhkat, (ajoverkolla)golgadit, (verkolla)fierpmástallat, fierbmut, sáimmastallat, (nuotalla)nuohttut, (merralla)mearddástallat, (pitkälläsiimalla)liinnastallat

kalastajaguollebivdi, guolásteaddji, fiskár

kalastellaguolástallat, guoli bivddašit

kalastusguollebivdu, guolástus, guolásteapmi, fisku

kalastuskorttiguolástangoarta

kalastuskuntaguolástangoddi

kalastuslakiguolástanláhka

kalastuslupaguolástanlohpi, bivdolohpi

kalastuspiiriguolástanbire

kalasääski čiekčá, guollegoaskin

kalatalousguolledoallu

kalatehdasguollefabrihkka

kalatiiraguollečearret

kalaton guoleh/eapme (-is); tulla kalattomaksiguolehuvvat

kalauttaaspáigalit

kalaviipalečaskkis

kalenterikaleanddar

kalenterivuosikaleanddarjahki

kalikkamuorrabihttá

kalina, kolinaskálla, skoalkkas, goalkkas, ráhta, šloaŋkkas

kalista(hampaista) cielkkistit, skielkkistit, snoalkkistit

kalista, kolista skállat, skoalkit, goalkit, ráhtat

kalistaa, kolistaaskálahit, skoalahit, šloaŋkkuhit, ráđahit

kalistin, rämistin, räikkä skoaran

kalja ruovttuvuolla ~ ruovttuvuola

kaljama gálja, lavki, njuohppi, vuožži; tulla kaljamallegálljut, tehdä kaljamagálljudit

kaljubálj/is (-es)

kaljupäinen henkilöbáljesoaivi

kalkitagálket

kalkkeutuagálkaluvvat; (ihmisestä)soarviluvvat

kalkkigálka

kalkkikivigálkageađgi

kalkkunagálkon

kallellaanál´lut; (sivullepäin)gárgŋut, (eteenpäin)njahkut, (taaksepäin)njakčut

kallellaan(maaston kohdasta) smilččil

kallio bákti, gál´li, (sileä)lásis

kallioimarre báktegáiskkit

kallioinenbáktá/i (-s)

kalliojyrkänne heaŋggobákti

kallioperä báktevuođđu

kallioseinämä bákti, stiika

kallis divrras; kalliilla, kalliiseen hintaandivrasii

kallisarvoinenmávssolaš, divrras

kallistaaál´let; (nopeasti)ál´lestit

kallistaahintaadivrudit

kallistaa korvaansa bealji bivdit

kallistellaállohallat, ál´lestallat

kallistua ál´lanit; (eteenpäin) njahkat

kallistua(hinnaltaan) divrut

kallo oaivedákti, oaiveskálžu

kallokas(poron kallonahasta ommeltu kenkä) gállot

kallonahka(porolla) gállu

kallonpohjaoaivemátta

kalmanhajugálbmahádja, g áldnahádja

kalottikalohtta

kalottiuutiset(pl.) kalohttaođđasat (pl.)

kalpeašo/avkat (-vkes)

kalpeanaamašoavkkut

kaltainenláhkásaš, -lágan, -lágaš

kaltaisuusláhkásašvuohta, sulla

kaltevaálu-

kalteva (maaston kohdasta) smilč/čas (-e-); muuttua kaltevaksismilčut

kalteva paikka(maastossa) smilči

kalubierggas, gálvu, ráđđi, oapmi

kalustestohpogálvu, viessogálvu

kaluta(lihanjäämät luusta, ihmisestä) sohpat

kalvakkašovkesvarat, goavššas (-is), go/akšat (-kšes); käydä kalvakkaaksi goavššastuvvat, govššodit

kalvetašovkkodit, govššodit, goavššastuvvat, (kuolonkalpeaksi)liikkastuvvat

kalvo cuozza

kalvosinmanšeahtta

kamalaissoras, soaiggus

kamaramaan kamaraeatnangiera, maan kamarallaeatnama alde

kamari gámmir

kamari(parlamentin) viessu; yksikamarinen parlamenttiovttavisot parlameanta, kaksikamarinen parlamenttiguovttevisot parlameanta; Englannissa on kaksikamarinen parlamentti, on sekä alahuone että ylähuoneEngláddas leat guovttevisot parlameanta, leat sihke vuolleviessu ja badjeviessu

kamarioppinutgámmeroahppavaš

kamelikamela

kameragov´venapparáhtta, kamera

kamiinakamiidna

kammatačohkut

kammigám´me, buvri, lavdnjebuvri

kammio (sydämen) gámmir

kammo hirbma

kammoksuasoaigit

kammottavagáppus, issoras

kamomillasauniokamomil´lá

kampačohkun, čogu, gálgan

kampaajavuoktačuohppi, vuoktadikšu

kampaamovuoktasaloŋ´ŋa, vuoktadivššohat

kampasimpukkaheasttaskálžu

kampata(tehdä kamppi) guossalahttit, guosahit, ruosahit

kampausvuoktačogus, vuoktamál´le

kampedoappar, šlámbbar, (š)lámbor

kampelafinddar; (Tenoon nouseva)guorpmat

kampeutuagággasit, boltasit, boahnárastit

kamppailladáistalit, dorodit, gámpádallat, gámput, fággádallat

kamppailudáistaleapmi, doarru, gámpádallan

kamppiguosaheapmi, ruosaheapmi

kampurainenroaŋk/kkas (-e-)

kampurajalkaroaŋkejuolgi, šlubbojuolgi

kanavuonccis

kanahaukkagoahppilfál´li, vuoncáfál´li, vuonccesfál´li

kanalavuoncáidvisti, vuoncáidviessu

kanalintueanaloddi, vuonccesloddi

kananmunavuoncámanni ~ vuoncámonni

kananpoikavuoncáčivga

kanarialintukanarialoddi

kanavakanála

kanavoidakanaliseret

kandidaattikandidáhtta

kanelikánel; (käytettävä aines, jauhot)kánelat (pl.)

kanerva livdnju, guolbbadaŋas

kanervakasvit(pl.) daŋasšattut (pl.)

kangasgákkis, liidni, diŋga, bivttasdiŋga, stof´fa (N), töija (N)

kangas (kuolpuna)guolbba ~ guolban

kangaskiurumeahcceleivvoš

kangaskorteguolbbagorddet

kangasmaitikkaguolbbamielkerássi

kangasmetsäguolbbavuovdi

kangaspajuordesieđga

kangaspuut(pl.) gákkesmuorat (pl.), gákkesstuolut (pl.)

kangassieniruksesguoppar

kangassirriguolbbaviroš

kangastukki(kangaspuissa) uhcabummeš, unnabummeš

kangastusáibmospeadjalastin, áittar

kangasvuokkoguolbbanarti

kangeta gággat

kangistaastirdudit

kangistua stirdut, doaŋgut, gáŋggeštuvvat; (kylmästä)gantteštuvvat; (lihaksista) boatkuluvvat ~ boatkuduvvat

kaniinikaniidna

kankea doaŋggas (-is), doaŋg/i (-ges) gágga/t (-dis)

kankeapuheinensáneh/eapme (-is)

kankigákkan, gágga, gáŋga (S)

kankurigákkesgođ´đi

kannalta dáfus, beales

kannanottocealkamuš, oaidnu, beali váldin

kannanvaihtelunálirievddadeapmi

kannasguotkku ~ guotku, (vesistöjen välillä)muotki

kannattaa(jäästä, hangesta, rakenteesta)guoddit; (jotakuta)guottihit, guottehit, doarjut, doarjalit; (olla kannattavaa)gánnáhit ~ gánnehit ~ gánnihit; (antaa kantaa, pitää kantamassa) guottihit

kannattajajäsendoarjjalahttu

kannattavagánnáhahtti ~ gánnehahtti ~ gánnihahtti

kannattavuusgánnáheapmi, gánnáhanvuohta, gánnáhahttivuohta

kannatus(jonkin, jonkun) guottáhus, guotteheapmi, doarjja, doarjun

kannatusyhdistysdoarjjasearvi

kanneváidda

kannellaguoddalit, váidalit

kannettavaguoddin-; kannettava laiteguoddinbierggas

kanniskellaguottašit, guottildit

kannulihtti, gán´no

kannu(vanha vetomitta, kaksi litraa) gádnu; kannun (kaksi litraa) vetävägádnosaš

kannus(koiralla) siekkis

kannusruohočur´rorássi

kannustaa arvvosmahttit, roahkasmahttit, movttiidahttit, motiveret, oaivadit, oldet

kannustusarvvosmahttin, roahkasmahttin, movtiidahttin, motiveren, oaivadus, oldehat

kanoottikanohtta

kansa álbmot, gánsá (R)

kansainvaellusálbmogiidvádjolus

kansainvälinen álbmogiidgaskasaš, riikkaidgaskasaš, gaskariikkalaš (N)

kansakoulu álbmotskuvla

kansakuntanašuvdna

kansalainenálbmotlahttu, stáhtalahttu, riikkavuloš (S), stáhtaborgár (N)

kansalaisjärjestöálbmotorganisašuvdna

kansalaisoikeussiviilavuoigatvuohta

kansalaisopistorávesolbmuidskuvla (S), oahppolihttu (N)

kansalaispalkkaborgárbálká (N)

kansalaisuusálbmotlahttuvuohta, riikkavulošvuohta (S), stáhtaborgárvuohta (N), borgárvuohta (N)

kansallinenčearddalaš, álbmotlaš, našuvnnalaš

kansalliskieliriikkagiella

kansallislaulunationálalávlla, našunálalávlla

kansallismielinennationalisttalaš

kansallismielinen(subst.) nationalista

kansallismielisyysnationalisma

kansallispuistoálbmotmeahcci

kansallispukučeardabivttas, bunáda (N)

kansallispäiväálbmotbeaivi

kansallistaanationaliseret

kansallisuusčearddalašvuohta

kansallisuustodistusčearddalašvuođadovddastus

kansallisuustunnus riikadovddaldat

kansallisvaltioálbmotstáhta

kansanedustajariikkabeaiáirras (S), stuorradiggeolmmái (N)

kansaneläkeálbmotealáhat

kansaneläkelaitosálbmotealáhatlágádus

kansanheimo čearda, álbmotčearda

kansanjoukko olmmošálbmot

kansanjuhlaálbmotfeasta

kansankieliálbmotgiella

kansankulttuuriálbmotkultuvra

kansankäräjätstuorradiggi (N)

kansanlauluálbmotlávlla

kansanliikeálbmotlihkadus

kansanmurhaálbmotgoddin

kansanmusiikkiálbmotmusihkka

kansanomainenpopulára

kansanopisto nuoraidskuvla, álbmotallaskuvla (S)

kansanpuolueálbmotbellodat

kansanrunoálbmotdikta

kansanrunousálbmotdikten

kansanryhmäolmmoščearda

kansansatuálbmotmáinnas

kansansivistysálbmotčuvgehus

kansantajuinenpopulára

kansantajuistaa(esim. tieteellinen teos) populariseret, vulgariseret

kansantaloudellinenálbmotekonomalaš

kansantalousálbmotekonomiija

kansantanssiálbmotdánsa

kansantarinaálbmotmuitalus

kansantasavaltaálbmotrepublihkka

kansanterveysálbmotdearvvasvuohta ~álbmotdearvvašvuohta

kansantuloálbmotboahtu

kansantuoteálbmotbuvttadus

kansanvaltademokratiija, álbmotváldi

kansanvaltainendemokráhtalaš, álbmotválddálaš

kansanäänestysálbmotjienasteapmi

kansilohkki; varustaa astia kannellalohkkádit

kansi(kirjan) bearbma, olggoš

kansi(laivan) deahkka ~ teahkka

kansi(taivaan) almmigoavdi

kansikuvaolggošgovva

kansiobearbma

kanslerikánsler

kansliakansliija

kanslistikanslista

kansoittaaveahkadit, veaguhit

kanssaMatin kanssaMáhtiin, minun kanssanimuinna, muiden kanssaearáiguin

kanssaihminennubbi, nubbi olmmoš, lagamuš

kanta(eläinkanta) nálli, máddodat, populašuvdna

kanta(kengän) šušmi; kantakappalejocca

kanta(kolmion) vuođđu

kanta(näkemys) oaidnu, oaivil

kantaa (käsivarsillaan)guoddit, (selässään, olkapäällään)gurput

kantaa retuuttaašuibmat

kanta-asiakasfásta guos´si

kanta-asukaseamiás´si

kantaisämáddu

kantaja(jur.) guoddaleaddji

kantajännešušmesuotna

kantakappale(kengän) jocca

kantakielivuođđogiella

kantaluku(mat.) ruohtaslohku

kantaluušušmi, šušmedákti

kantamuoto(eläinlajin) máddu

kantamus gurpi, gurppas, noađđi; ilman kantamustaguorosnaga

kantapääšušmi

kantasanaruohtassátni

kantasolueamiseal´la

kantatiemáttageaidnu

kantava(jäästä, hangesta) nan/us (-a) ~nan/us (-u)

kantava(lehmästä, vaatimesta) čoavje-; kantavanačoavjjis, kantava lehmäčoavjegussa, kantava vaadinčoavjjet, tulla kantavaksičoavjut

kantava(veneestä, aluksesta) suvdil (-is), suvdi (-s)

kantavuus(veneen, aluksen) suvdilvuohta

kantaväestöálgoveahkadat

kantele gándil

kantelu(jur.) váidda, guoddaleapmi

kantoguottu, jalŋŋis

kantokykyguoddinnávccat (pl.)

kantolupa(esim. aseen) guoddinlohpi

kantoporonoađđeheargi

kantosatulaspagat (pl.) ~ spagát (pl.)

kanttiinikantiidna

kanttorikántor, girkolávlu

kanuuna kanovdna

kapakalagoikeguolli; suikaleina kuivatturákkoguolli

kapakkaviidnestohpu

kapakoitsijaviidnestobueaiggát

kapaloidagiesadit; (komsioon) gietkat

kapalot(pl.) giesaldagat (pl.)

kapasiikaroatnet

kapasiteettikapasiteahtta ~ kapasitehta

kapea(kadusta, kujasta tms.)bask/i (-kes), (nauhasta tms.)sea/ggi (-kka), gea/zzi (-cces); pitää jotakin liian kapeanabaskkášit, seakkášit

kapeaharteinenhárdoh/eapme (-is)

kapeahelmainenhealmmeh/eapme (-is)

kapearaiteinen(radasta) seakkaluottat

kapeikko(maastossa) rohči, ruovddáš

kapellimestarikapeal´lameašttir

kapeusbaskivuohta, seaggivuohta

kapi(hilsetystauti karvoituksessa) gáittát (pl.); saada kapigáitáluvvat, gáitut

kapinastuibmi

kapinallinenstuibmideaddji, stuimmálaš

kapinoidastuibmidit; alkaa kapinoidastuimmáskit

kapitalismikapitalisma

kapitalistikapitalista

kapitalistinenkapitalisttalaš

kappa (puhtaan valkoinen poro) gabba, hillagabba

kappalainenkapellána, gáhppil

kappalestuhkka, bihttá, gáhppálat

kappaletavarastuhkkagálvu

kappelikapeal´la

kapselikápsel

kapteeni(laivuri) kapteaidna, heavsmán´ni

kapteeni(mil.) kapteaidna

kapulasoabbi, čoska, gáhpol

kapustarintabižus

karahtaaskoarihit; vene karahti rantaanfanas skoarihii gáddái

karahvikaráf´fa

karaistabuoššudit

karaistuaruovddástuvvat, buoššut

karamelli njálggis, njálggus, karamel´la

karatagárgidit, gárgát, lovpet

karauttaašuvgalit, hurgalit, girddihit

karavaanikaravána, ráidu

kardemummakardemum´ma

kardinaalikardinála

karhearoav/is (-a), roa/kkas (-gga)

karheanurmikkaroavasuoidni

karheapillikebiipogárremas

karhentaa, karkeuttaaroavvudit

karhihárát

karhuguovža, bierdna (R), bien´na (R), libba (R); (peitenimiä)meahciáddjá, meahcigonagas, muoddááddjá, (naaraasta)muorjegálgu

karhuleikkiguovžžastallan

karhunnahkaguovžžanáhkki

karhunpesäguovžžabiedju

karhunputkistáloboska, guovžžaboska

karhunruohoguovžžaleagga

karhunsammaldiehppedarfi

karhunvatukkačáhppesváđot

kari (vedessä)gárggu ~ gárgu, boađđu, njuorra

karikemieskkahasat (pl.)

karikko(rannalla) gárggu ~gárgu

karikukkogeađgejorgu

karimetsovuoktaskárfa

karista botkkistit, gávggistit; unet karisivat silmistänimus nahkárat ravge

karistaabotkalit, gávgalit; karistaa (joku) kannoiltaanguođđit (soapmása) maŋábeallai

karitsa láppis

kariutuacohkkot

karja (poroista)eallu; (erit. lehmistä)oamit (pl.), šibihat (pl.), gárji

karjaista čerget,rogádit, rágádit, giljádit

karjakkošibitidikšu

karjalainengárjillaš

karjanhoitajašibitdoal´li

karjanhoitošibitdoallu

karjapaimenoapmegeahčči; (lehmipaimen)gussageahčči

karjatalousšibitdoallu

karjatilašibitdállu, oapmedállu

karjuva(r)rispiidni

karjua čeargut, rohkut, ráhkut; (karhusta) gilljut

karkaaminengárgideapmi, gárgádus, lovpen

karkausvuosigárgádusjahki

karkearoav/is (-a), roaffa/t (-dis), ruoht/is (-es)

karkeusroavisvuohta

karkottaavuodjelit, ádjit, kevret, jáget

karkurigárgolaš, lovppár

karkuunbáhtui, báhtarussii; päästä karkuun báhtarit, päästää karkuunbáhtarahttit

karmigárbma

karpalogiegajokŋa, báddemuorji, jeaggemuorji

karrieerikarriera

karsastaa(silmistä) skielgát

karsastava(adj.) skielg/gas (-a)

karsastava(subst.) skielgá

karsianjáskat, gársat

karsia(jotakin varten) rátkit; karsinnat (pl.), karsintakilpailut (pl.)rátkimat (pl.)

karsina(navetassa) hiŋggal

karsintaottelut(jalkapallossa) rátkkačiekčamat

karskigarralunddot, čoaskačoalat, baluh/eapme (-is)

karstaskárta, ruohtti; poistaa karstaaskártet

karsta(lampunsydämessä) soaggi

karstainenskárt/tas (-a)

karstata(villaa) káret

karstoittuaskártut, ruohttut

kartano gárdin

kartastokártagirji

kartio(geom.) geailu

kartiomainen esinebuici

kartoittaakártet ~ gártet

karttakárta ~ gárta

karttaagarvit, garvvašit, beasadit (+ lok.); ruveta karttamaan (jotakin)báltut (+ lok.), spárkat (+ lok.)

karttapallokártaspábba, globus

kartturoadda

karttuagártat, čoggot

kartuttaagártadit, lasihit, stuorrudit, čoaggit

karuguorb/bas (-a), šattoh/eapme (-is); pitää jotakin liian karunaguorbbašit

karva(karvapeite) guolga; myötäkarvaanmiehtegulgii, vastakarvaanvuostegulgii

karva(yksittäinen) guolgačalbmi

karvainenguolgá/i (-s), gulg/ii (-es)

karvakenkä ks.nutukas

karvakuluguorb/bas (-a), snuord/das (-o-), snurdon; tulla karvakuluksisnuordut, kuluttaa karvakuluksisnuordudit, pitää jotakin liian karvakuluna guorbbašit, kulkea karvakuluissa vaatteissasnuorddildit, olla jossakin karvakuluissavaatteissasnuordát

karvakulu(esim. peskistä) skoa/rras (-r´re-); kulua karvakuluksiskoarragit

karvakulu peski skoar´remuoddá, snuordomuoddá

karvalakkiguolgagahpir, nábot

karvamerkki(poron karvoituksessa) guolgamearka; merkitä poro karvamerkilläguolgamerket

karvanluonti (poron) borgi

karvapeiteguolgageardi, guolga

karvapuoli(taljassa) guolggabealle

karvarouskuriesaraski

karvasrihča

karvatonguolggah/eapme (-is); kulua karvattomaksiguolggahuvvat

karvayökönlehtideaggavuodjalasta

karviainenroamšejierit, rihčamuorji

karvoittaa(liata karvoilla) guolggidit

karvoittua(peittyä karvoihin) guolggahuvvat

kasalátna, leadji, guhpa

kasaantuačoggot, čopmaluvvat, guhpanit

kasatalánet, láhtut, guhppet, guhpádit, čobmet, bardit ~ bordit

kasettikaseahtta

kasevafávdná/i (-s), fávdná/t (-dis)

kaskasgáskkis

kaskelottišlubboaifális

kaskimeahcceboaldin

kaskimaaboldojuv´von čuohpahat

kaskuvitsa

kassakás´sa

kassakaappikás´saskáhppe

kassiseahkka

kastaa(lapsi) gásttašit, risttašit

kastajaisetgásttašeapmi, gástadilálašvuohta, risttašeapmi

kastattaa(lapsi) gásttašahttit, risttašahttit, risttahit

kaste(lapsen) gásta

kaste(luonnossa) laksi, suoldni

kasteinensuoldná/i (-s); tulla kasteiseksi suoldnut, tehdä kasteiseksisuoldnudit

kastellanjuoskadit, láktadit, gástadit, čáhcudit; (läpimäräksi) arvohit, laskadit, lasket, laskaluhttit, spalcadit, spalccidit, njartadit; (kukkia)njuoskadit, čáhccet; (jossakin)buotnjut, bunjodit

kastella(vahingossa) njuoskadahttit; (sateessa)arvohit

kastelunjuoskadeapmi, čáhccen

kastelukannučáhccengievdni

kastemaljagástalihtti

kastematolaksemáhtu

kastepisarasuoldnečalbmi

kastepäiväristabeaivi

kastetodistusgásttašanduođaštus

kastetoimitusgástameanut (pl.)

kasti(Intiassa) kásta

kastijakokástajuohku

kastikebuonjus

kastikkaoalgasuoidni

kastitonkásttaheapme; kastittomat ovat alkaneet vaatia itselleen kuuluvia oikeuksiagásttaheamet leat gáibidišgoahtán alcceseaset gul´levaš vuoigatvuođaid

kastuanjuoskat, láktat, gástat, čáhcut; (läpimäräksi sateessa)arvot, laskat, laskaluvvat, spalcat, njartat, njartot, njarvat, njarvvagit; helposti kastuva njuoskil (-is)

kastua(vähin erin) njuoskkadit

kasvaašaddat; (pituutta) guhkkut, (suuremmaksi)stuorrut, (varttua)bajásšaddat, (aikuiseksi)rávásmuvvat

kasvaa(nopeasti, lapsesta) šaddalit; tuo poika on parissa vuodessa kovasti kasvanutdiet bártnáš lea moatte jagis sakka šaddalan

kasvain(med.) šattalmas ~ šattolmas, guorti

kasvannainenliigi

kasvattaa(kasveja ) šaddadit

kasvattaa(lasta) bajásgeassit; ottaa kasvatettavakseenbibmui váldit

kasvattaja(lapsen) bajásgeas´si

kasvattaminen(kasvien) šaddadeapmi

kasvattilapsi biebmománná

kasvattipoika biebmobárdni

kasvattitytär biebmonieida

kasvatus(kasvien) šaddadeapmi

kasvatus(kettujen, allaskalojen tms.) gárdun

kasvatus(lapsen) bajásgeassin

kasvatusisäbiebmoáhčči

kasvatuslaitosbajásgeassinásahus

kasvatusopillinenpedagogalaš

kasvatusoppipedagogihkka

kasvatustapabajásgeassinvuohki

kasvatusvanhemmatbiebmovánhemat ~ biebmováhnemat

kasvatusäitibiebmoeadni

kasvavašaddi; kasvava kuu, yläkuušaddi mánnu

kasvišaddu

kasvihuonešaddovisti, šaddoviessu, šaddadanviessu; kasvihuoneilmiöšaddevisteiđa, kasvihuonekaasušaddovistegássa

kasvillisuusšattolašvuohta, vegetašuvdna

kasvillisuusvyöhykešattolašvuođaavádat

kasvimaašaddoeana(n)

kasvinsuojeluainešaddosuodjalanávnnas

kasvisšattus, ruonas

kasvisrasvašaddovuodja

kasvisruokašaddoborramuš

kasvissyöjäšaddobor´ri

kasvistošaddočoakkáldat

kasvitarhašaddogárdi

kasvitiedešaddodieđa, botanihkka

kasvitieteellinenšaddodieđalaš, botanihkalaš

kasvitieteilijäbotanihkkár

kasviöljyšaddool´ju

kasvokkain(kasvotusten) muođus muhtui, oktii čalmmiid, njunnálagaid

kasvopyyhečalbmesihkaldat

kasvot(pl.) muođut (pl.), ámadadju, ansikta

kasvušaddan, šaddu

-kasvuinen -šattot

kasvukausišaddanáigodat, šaddanbadji

kasvunvarašaddanmunni

kasvupaikkašaddansadji, šaddanbáiki

kasvupistešaddančuokkis

kasvusolukkošaddanseallat (pl)

kasvustošattodat, vegetašuvdna

kasvuviiru(suomussa) šaddansárggis

katajareatká, gaskkas; savuttaa katajasavulla retket, kattaa katajanoksillaretket

katajapensasreatkamiestta

katajavesireatkačáhci; katajavesihaudereatkahávdda

katalašluohk/is (-es), vearálaš,; tulla katalammaksišluohkásmuvvat, pitää katalanašluohkášit

katastrofikatastrofa, roassu

kateellinengáđaš, riidálas

kateenkorvathymusráksá

kateettikateahtta ~ katehta

katekeetta(kiertokoulunopettaja) katekeahtta ~ katekehta

katekismuskátkkesmus

kateusgáđašvuohta

katinkultariebangol´li, riebansilba

katinliekoidni, dihkkerássi, beatnatgieldá

katiskaguollehehkke

katkaisinbotkkon

katkaista(leikkaamalla)botket, (taittamalla)doadjit; (nopeasti)botkestit, doadjilit

katkarapureahkka

katkeillaboatkanaddat

katkelmafragmeanta

katkera (mausta)bahča; tulla katkeraksibahččut, maistua katkeraltabahčiidit

katkeroittaabahčagahttit

katkeroituabahčagit

katkerokasvit(pl.) civzzašattut (pl.)

katkeruusbahčamiella, bahčavuohta

katketa boatkanit; (taittumisen seurauksena)doddjot

katkoaboatkut; (taittamalla)doadjalit

katkonainen boatkkalaš, botkkoduv´von

katkosboatka, gaska

katkosarvi(poro, jolta sarven päähaarat ovat poikki) norki; tulla katkosarveksinorkkagit, norkut

katkoviivaboatkasáhcu, boatkasárggis

katkucivnnahádja

katoamatonjávkameahttun, agálaš

katoavainen nohkavaš, nohkkivaš

katoavaisuusnohkavašvuohta; elämän katoavaisuuseallima nohkavašvuohta

katolinenkatolalaš, katolihkalaš

katosgoavdi, gáhtus, luokti

katovuosi(poronhoidossa)goavvejahki, jápmojahki; (maanviljelyssä)šattohis jahki

katsahtaageahčastit (ks. vilkaista)

katsastaa(auto tms.) geahččat, váksot; katsastamatongeahčatkeahtes (attr.)

katsastus(auton tms.) geahčaheapmi, geahčahus, vákšon, kontrol´la

katsastuttaa(auto tms.) geahčahit, vákšohit

katsausoppalašgeahčastat

katsegeahčastat

katselijageahčči

katsellageahčadit (ks. vilkuilla)

katselmusdárkkisteapmi

katsoa(joksikin)geahččat (+ ess.), oaidnit (+ ess.); katsoa lapsiamánáid oaidnit, katsoa hyväksi ~ pahaksi oaidnit buorrin ~ bahán, hyväksi ~ pahaksi katsottubuorrin ~ bahán oidnojuvvon, katsoa peräänbadjelii ~ bearrái geahččat

katsoageahččat (ks. kurkkia, vilkuilla, tuijottaa, mulkoilla, tarkkailla, tähyillä)

katsojageahčči

katsomogeahčahat, ge(a)hččiidbáikkit (pl.)

katsomusoaidnu

kattaa (peittää jollakin)gokčat, gákčat; (kota louteella, turpeilla)loavdit, (kodan tms. lattia varvuilla) durget; kattaa pöytälágidit borramuša beavdái, beavddi stel´let

kattava(abstr.) gokčevaš, gokči, vuđolaš; kattava selvittelytyögokčevas čielggadanbargu

katteeton(esim. lupauksesta) vuođuh/eapme (-is), duš´ši

kattilagievdni ~gieđbmi, kástarul´la, skállu

kattogáhttu, dáhkki; sisäkattorohpi

kattohaikaravilgesháigir, stohpoháigir

kattoruode(kodassa) gáhttomuorra

katugáhtta

katuagáhtat, sáŋardit; dahkat gáhtamuša (rel.)

katumatongáhtameahttun

katumusgáhtamuš, gáhtu

katuvainengáhtavaš

katuvalogeaidnočuovga

kauanguhká; melko kauanguhkáláhkai, viehka guhká; kauan sittenáigá, dolin, don dolin

kauasguhkás; menddo, guhkiide, gáidosii, gáidagassii; (melko kauas)mealgadii, mealgadažžii

kauemmaksi guhkkelii, guhkkelebbui, guhkibui; (vähän)guhkkelažžii, guhkibužžii

kauemmaksi(tuonnemmaksi) dobbelii, dobbelebbui; (vähän)dobbelažžii

kauemminguhkit; vähän kauemminguhkebuš

kauempanaguhkkelis, guhkkeleappos, guhkibus; (vähän)guhkkelaččas, guhkibuččas

kauempana(tuonnempana) dobbelis, dobbeleappos; (vähän) dobbelaččas

kauha guksi; gáibbeš, váskkir

kauhaistagoivet, goistet

kauhallinenguvssi dievva; joi kauhallisen vettäjugai guvssi dievva čázi

kauheagáfat, issoras; kauhean isogáfat stuoris

kauheastigáfadit, issorasat, hirbmadit

kauhistuasoasihit, gáfestuvvat

kauhistusgáfestus, hirbma

kauhistuttaagáfestuhttit

kauhistuttavagáfatlaš

kauhoa(nestettä) goaivut, álbmut

kauhtuaguvggodit, gilggodit; kauhtunutgu/ovgat (-vges)

kauhugarra ballu, hirbma

kauhuelokuvahirbmafilbma

kauhuntunnehirbma

kauimmainenguhkimus; kauimpanaguhkimusas, kauimmaksiguhkimussii

kauimminguhkimusat

kaukaa guhkkin

kaukainengáiddus

kaukalo gárri, gávgil

kaukanaguhkkin, menddo, guhkiin, gáidosis, gáidagasas; melko kaukanamealgadis, mealgadaččas

kaukana(toisistaan) guhkkálagaid

kaukolämpögáiddusliekkas

kaukoputkiteleskohppa ~ teleskohpa; kaukoputkella katsellä tähtiäteleskohpain geahčadit násttiid

kaulačeabet ~ čeabi

kaula pitkänä(adv.) faŋkut ~ vaŋkut

kaula-aukkoohca

kaulakkainbirračeahpálagaid

kaulakoručeabetčikŋa

kaulalaskimočeabetmorčesuotna

kaulaliinačeabetliidni; šearfa, guššát, gáhtonliidni

kaulanikamajor´ridákti

kaulanikamat(pl.) čeabetdávttit (pl.)

kaularasva(porolla) válká ~ válkábuoidi

kaulavaltimočeabetváibmosuotna

kaulinnjuozzun, gealva

kaulitanjuozzut ~ njuozzit, gelvet

kauluriohcabivus

kaulusčeabet ~ čeabi

kaulushaikarahoaš´šaháigir

kaunavašši; kantaa kaunaavaši guoddit

kauneusčábbodat, čáppisvuohta; (ihmisestä)fávruvuohta

kaunis (ihmisestä) čápp/is (-a) ~ čápp/at (-a), fávr/u (-ros), suopma/t (-dis), neagus, negolaš; hámálaš, fárddalaš, ebm/ui (-os)

kaunistaačábbudit

kaunistuačábbut; (ulkomuodoltaan)hámáiduvvat

kaunokainenčáppat, čáppon, fávru, geallu

kaunokirjallinenčáppagirjjálaš

kaunokirjallisuusčáppagirjjálašvuohta

kaunokirjoitusčáppačállin

kaupallinengávppálaš

kaupattavuusjohtilvuohta

kaupitellagávpalit, gávppašit, gávppildit, gávppuhit

kauppa (kaupankäynti)gávpi; käydä kaupaksijohtit, saada kaupaksijođihit, kaupaksi käyväjohtil (-is), kaupaksi käymätönjođuh/eapme (-is), tehdä kauppaahánddaldit, kaupan päällisiksigávppi ala

kauppa(kauppaliike) gávpi, buvda, hánddal, rámbuvri, krambuvda; pitää kauppaliikettä doallat ~ jorahit gávppi

kauppa-apulainengávpeveahkki, gávpebálvá, unddar; gávpereaŋga, gávpebiigá

kauppahintagávpehaddi

kauppakamarigávpegámmir

kauppakirjagávpegirji

kauppakorkeakoulugávpeallaskuvla

kauppakoulugávpeskuvla

kauppala(hist.) gávpegielda

kauppalaivagávpeskiipa

kauppaopistogávpeoahpahat

kauppaoppilaitosgávpeoahppolágádus

kauppapaikkagávpebáiki

kauppatorigávpetoarga, gávpešillju

kauppiasgávpealmmái ~ gávpeolmmái, gávpejas, gávppálaš, giehmán´ni, boalvár

kaupunginjohtajagávpothoavda

kaupunginosagávpotoassi

kaupungintalogávpotdállu

kaupunginteatterigávpotteáhter

kaupunginvaltuustogávpotstivra

kaupunkigávpot

kaupunkilainengávpotolmmoš

kaupunkiympäristögávpotbiras

kaupustellagávpalit

kaurahávvar

kaurahiutalelastarievdni

kaurapuurolastarievdnesuohkat

kaurasuurimohávvarsurbmi

kauravellilastarievdnemálli

kaurisruoigu

kausi áigodat, badji

kauto (kengässä) alddas

kauttabokte, -ráigge, -rái, čađa; sitä kauttadakko, tuota kauttaduokko, tätä kauttadákko, jotakin kauttagokko nu, mitä kautta?gokko? kertoi, kuka mitäkin kautta tulimuitalii, gii gokko bođii

kauttaaltaanmiehtá, visot

kauttakulkučađajohtin

kauttakulkulupačađajohtinlohpi

kauttakulkuoikeusčađajohtinvuoigatvuohta

kauttaviivanjagusáhcu

kavahtaaváruhit, garvit

kavala gávvil (-is), guoktilaš, bahájuonalaš, juonalaš, viehkis

kavallusgávildeapmi

kavaltaa(rahaa) gávildit (ruđa)

kavaltajagávildeaddji

kavaluusgávvilvuohta, guoktilašvuohta

kaveerata(+ kom.) verddestallat, skihpáruššat, guoibmádallat, olbmástallat

kaventaa seakkidit, baskkidit, geaccidit

kaventuaseaggut, baskut, geazzut

kaveriskihpár ~ skibir, verdde, olmmái, rádná (R), ustit, guoibmi; tulla kaveriksiverddeluvvat

kaveruksetskihpáraččat, verddežat, olbmážat, lávežat, ustibaččat

kavioguobir

kavioeläinguobereal´li

kavutaks. kiivetä

kehdatajolggadit, jolget, geaktidit

kehikkoriggi

kehitelläovddidit

kehittelyovddideapmi

kehittynyt(lapsesta) čálg/gas (-a), veađar (-is)

kehittynyt maaovdánanriika

kehittyägárggiidit; (edistyä)ovdánit, ahtanuššat; (fyysisesti)čálgat; (tulla, kehkeytyä)šaddat, bohciidit; kehittyi pitkä keskustelušattai guhkes ságastallan

kehittäägárggiidahttit, gárget, gárgehit, gárgedit; (edistää)ovddidit; (filmi tms.)iđihit

kehitysgárggiideapmi; (edistys)ovdánupmi, ovdáneapmi; (filmin)iđiheapmi

kehitysalueovddidanguovlu

kehitysapuovddidanveahkki

kehitysmaaovdáneaddjiriika, ovddidanriika

kehitysrahastoovddidanfoanda

kehitystasoovdánandássi

kehitysvaiheovdánanmuddu, gárggiidanmuddu

kehitysvammainendoaibmaváillat

kehiä(suopunkia) njámmat

kehkeytyäšaddat, bohciidit; kehkeytyi pitkä keskustelušattai guhkes ságastallan

kehnoheitto/t (-gis), hea/dju (-jos), fuo/tni (-nes); pitää kehnonahejošit, fuonášit

kehnostihejot ~ heajut, funet ~ fuonit, heittogit

kehnousheadjuvuohta, hedjodat, heittotvuohta

kehorumaš, gorut

kehottaa ávžžuhit

kehotus ávžžuhus

kehruuttaabanihit ~ bonihit

kehrätäbatnit ~ botnit; (hiljalleen)banašit ~ bonašit; soveltua kehrättäväksibanihit ~ bonihit

kehrätä(kissasta) batnit ~ botnit, már´ret

kehrääjä(lintu) idjaskeaiki

kehtogeahttu

kehurápmi, máidnu; oma kehu haisee iežas rápmi hakso

kehua rábmot, rámpot, rámidit, máidnut, giitalit

kehuskellarámohallat, rámádaddat

kehysrápma, rám´ma

kehyskertomusrápmamuitalus

kehystyttäärábmehit, rám´mehit, bijahit rámaid

kehystäärápmadit, rábmet, rám´met, bidjat rámaid

kehäbiras; (rakennuksen)gehá; (nauhapirran)čielgi, (kuun, auringon ympärillä)geavli, riekkis; (ympyrän)gierdosáhcu

kehäkukkagierdolieđđi, riekkesrássi

kehäkulma(mat.) gierdočiehka

keidasoása, sáttomeahcceguovda

keihässáiti

keihäsmäinensáittilágan

keihästellä(käyttää keihästä) sáittástallat

keihäänheittosáitesuhppen

keijuháldáš

keijustoplankton, oahtta ~ oahttu, sagit (pl.)

keikarigeamppastal´li, snobba

keikaroidageamppastallat, snobbet

keikkua(pöydästä tms.)juovzut, juvzzodit; (veneestä)juorbut, jurbbodit

keikutella(pöytää tms.)juovzzuhit; (venettä)juorbbuhit

keilageailu

keila(turskakala) loahkka

keilaajageilejeaddji

keilailugeilen

keilamainengeaillulágan

keilata geilet

keimailla (keikistellä) gieibmasaddat, šlivgasaddat, heallat, healaidit, hearcasaddat, himpasaddat, himppistit

keinahdellaheillodit, sugadit

keinomunuainendahku/manimuš ~-monimuš

keinonahkadahkunáhkki

keinosilkkidahkusilki

keinotekoinendahku-, dahkkojuv´von

keinotellaspekuleret, jobbet

keinottelijaspekulánta, jobbár

keinotteluspekuleren, jobben

keinusuhkan, sukká

keinuaheailut, sugadit; (keinussa)suhkat, sukkát; (aalloilla)suoilut, suilut

keinuttaasugahit

keinutuolisuhkanstuollu, sugadanstuollu, sukkástuollu

keisarigeaisár

keisarikuntageaisárriika

keisarileikkausgeaisárčuohpahus

keisarillinengeaisárlaš

keitinvuoššanas, vuoššan

keitinselkä(nuotiolla) goaŋku, geiddestággu; keitinselän tukipuugoaŋkocaggi

keitosvuoššus

keittiögievkkan ~ kievkkan

keittiöapulainengievkkanveahkki

keittomálli, mális

keittoainekset(pl.) málesráđit (pl.)

keittokirjamálestangirji, vuoššangirji

keittokomerovuoššanskurbmu

keittokoukku(kodassa) vuoššanfaggi

keittotilavuoš´šansadji

keittäjävuoš´ši; koahkka ~ goahkka

keittäävuoš´šat; (kiehuttaa) duolddahit,(kiehauttaa)duldehit; keittää ruokaamálestit

kekoguhpa; (polttopuita)soahttu

kekseliäisyyshutkáivuohta

kekseliäs hutkalas, hutká/i (-s), hutkkálaš

keksi(syötävä) keaksa, čeaksa (N, R)

keksi(uittosalko) čuolggu

keksijähutki

keksintöhutkkus

keksiähutkat, gekset (S)

kekäleráddi

kela(onkiessa)rul´la; (nuotanvedossa)gealli

kelata(nuottaa) geallit

kelata(siimaa) rul´let, duohpat

kelisiivu, šakŋa; (hyvä keli)jođádat, guottádat, govddáhat, linádat; (huono keli)jearga, jođuhisvuohta, dimádat, njáhcu, sievlladat, dobádat, durddádat, losádat, sabádat, girrat, moarádat, čuohpahat, rodda, ruokŋasiivu, seakkádat, skoarádat, skoabádat

keliaakikkokeliakihkkár

keliakiakeliakiija

kelirikkosiivvuhisvuohta, maŋešsiivvut (pl.)

keljuárvvoh/eapme (-is), suohpáh/eapme (-is), birolaš

keljuillaárvvohuššat, suohpáhuddat, guohccut, guohcistit, birostit, cihppošit

kelkkagielká; kelkkaa vetäengielkágeasi

kelkkaillagielkkástallat; kelkkailijagielkkástal´li

kellahtaaravggihit

kellarigeallir ~ keallir

kellarinluukku(lattiassa) geallerlohkki

kellastuafiskkodit

kellastuttaafiskkodahttit

kellertäväfiskeslágan

kellertääfiskát

kellistyä(esim. porosta) gaidnat

kellistää(esim. poro) gaidnadit, golezastit, virradit

kellodiibmu ~ tiibmu; (soiva)biel´lu, divga, čuojan, gilka, skilka, skiŋgá, gilkkan, gihlar, golka, roahpi, roŋge

kellokas(porosta) biellohas

kellonaikadiibmoáigi, diibmomearri

kelloseppädiibmočeahppi, urmáhkár (N, R)

kelluagovdut

kelluskellagovddodit

kelluslehti čázeoailasta

kelmeäšo/avkat (-vkes), go/akšat (-kšes), goavššas (-is)

kelmiskealbma; kelmeillä, kälmeilläskelbmošit

kelmucuozza

kelosoarvi

keloa(sarvia) čallat

kelohongatonsoarvveh/eapme (-is)

kelohonkasoarvi; kelohonkainen (metsästä, jossa on runsaasti honkia)soarvá/i (-s)

kelosarvi(porosta) čalačoarvi

keloutua(hongasta) soarvut, soarviluvvat

kelpoalbma

kelpoisuusgelbbolašvuohta, gealbu

kelpuuttaadohkkehit

keltainen(adj.) fisk/at (-es); näkyä keltaisenafiskát

keltainen(subst.) fiskat

keltaliekofiskesgieldá

keltamaksaruohobulljelasta

keltamatarafiskesmáđir

keltanarsissifiskesnarsis´sa

keltanoádjáfivllit

keltaperhonensuoidnebeaiveloddi

keltasarasuoidnelukti

keltasinappifiskessennet

keltasirkkufiskescihci

keltatautifiskesdávda

keltatikkafiskesčáihni

keltavuokkofiskesnásti

keltavästäräkkifiskesbeštor

keltuainen(kananmunan) fiskadas

kelvatadohkket, gealbidit (R)

kelvata(pidettäväksi) anihit

kelvollinengelbbolaš, dohkálaš

kelvollisuusgelbbolašvuohta, dohkálašvuohta

kelvotongealbboh/eapme (-is), guttah/eapme (-is), gávnneh/eapme (-is), dohkkemeahttun; tulla kelvottomaksigealbbohuvvat, guttahuvvat, gávnnehuvvat

kelvottomuusgealbbohisvuohta, guttahisvuohta, gávnnehišvuohta

kemiakemiija

kemiallinenkemiijalaš

kemikaalikemikála

kemistikemista

kenelläkään geastige ~ geastege ~ geasge

kengittäägámahit; (hevosta)skuv´vet, gámahit

kengänkantajocca

kengännauhagámabáddi

kengänpaulavuotta

kengänpohjagámavuođđu

kenkkuárvvoh/eapme (-is), suohpáh/eapme (-is), birolaš

kenkkuillaárvvohuššat, suohpáhuddat, guohccut, guohcistit, birostit, cihppošit

kenkägáma; pikkukenkäskuovva, (iso, ruma kenkä)šlohtor (karvakenkä ks. nutukas)

kenkäheinägámasuoidni

kenkäheinäkeräsuoidnefierra

kenkäheinäkimppubonjaldat

kenkälusikkagámabaste

kennoseal´la

kenosarvi(porosta, sarvet takakenossa) njavččoaivi, njáide

kenottaa(taaksepäin)njakčát; (eteenpäin)njahkkát

kenottava(taaksepäin)njakče-, (eteenpäin)njagas, njagu-

kenoviivanjakčesáhcu

kenraali(mil.) generála; kenraalimajurigenerálamájor, kenraaliluutnanttigenerálalutnánta

kenraalikuvernöörigenerálaguvernevra

kentiesvárra, kánske, ammal, giidiehtá; kenties tuleesoaitá ~ sáhttá ~ dáidá boahtit

kenttä gieddi, giettádat, šillju, jalga

kenttäkerros(biol.) gieddegeardi

kenttäturvegieddelavdnji

kenttätyögieddebargu

kepakkomuorra, soabbi

kepeägeahp/as (-pa), ge/ahppat (-hppes)

kepeästigeahppasit

keppisoabbi; kulkea kepin avullasoabbut

kepponenhilbošeapmi, vilpa

kerakavereiden keraskihpáriiguin, voin keravuojain

kerake(kiel.) konsonánta

kerhoriekkis, searvi

keripukkiskurbbet, caggi

keritsimet(pl.) skár´rit (pl.), skierat (pl.)

keritä(tehdä jotakin)geargat, háhppehit, eannehit, munahit, spáitet, noddet; (jostakin)geargat, gearggehit

keritäbeaskidit

keriä(kerälle tai ympärille)giessat, (vyyhdelle)vikšadit, (vetää)duohpat

kerjuugearjideapmi, gearjádus, ánuheapmi

kerjäläinengearjideaddji, gearjahaš, ánuheaddji, vuorjjildeaddji, vuorji

kerjätägearjidit, ánuhit, vuorjat (ks. ruinata)

kerkeägearga/t (-dis), fargat

kermalákca; pintakermagahpa

kermainenlákcá/i (-s), lákc/ii (-es); gahppá/i (-s), gahpp/ii (-es)

kermatonlávccah/eapme (-is)

kermavaahtolákcasokta

kermaviililoahppelákca

kermikkä (poro vuoden vanhasta seuraavaan syksyyn) čearpmat

kermoittualákcut, gahput

kernaastimillosit, mielas

kerralla hávil, hávális, háválassii

kerralla(saman tien, oitis) ovttatmano; tekaisi sen kerralla valmiiksigergestii dan ovttatmano

kerrallaanhávil, hávális, háválassii

kerranoktii; kerran minulle sattui sitenoktii munnje geavai nie

kerran(koska kerran) gearddi ~ geardde

kerrassaannjulgestaga, beanta

kerrata geardduhit, gearddahit

kerroin(mat.) gerddon, koeffisienta

kerroksellinengearddalaš

kerrontamuitaleapmi

kerrosgeardi; (rakennuksessa)geardi, etáša

kerrossammalgeardesámil

kerrostalogeardedállu

kerrostumageardi, gearddádat

kerrottavasáhka, muitaleamoš

kerrottava(mat.) geardudahtti

kersantti(mil.) seršánta

kerskaillarámohallat, rámádallat, rámppastallat, čevllohallat

kerskakulutusskievttardangolahus

kerskatavaljástallat

kerskuarábmot, rámohallat, rámádallat, rámpot

kerskurirámpa, rámohal´li

kertageardi, hávvi; monta kertaaollu gerddiid, máŋgga geardde, máŋgga háve, máŋgii, pari kertaa moatte geardde, moatte háve, moddii, toisen kerrannuppe geardde, nuppe háve, nuppádis, nuppes, tällä kertaadán háve, dán geardde, kerta kaikkiaanoppalohkái

kertaillageardut, gerddodit

kertaluonteinengeardelunddot

kertausgeardduheapmi, geardda, gearddahus

kertoamuitalit, máinnastit;(ohimennen)muitalastit; kova kertomaanmáinnasseahkka; jäädä ilman kerrottavaaságahuvvat, nohkkot ságainis

kertoa(mat.) geardut

kertoilla muitaladdat, máinnastallat

kertojamuitaleaddji

kertoja(mat.) geardudeaddji

kertokykygierdannávccat (pl.)

kertolasku(mat.) geardun, geardunrehket, geardunluoitu

kertomakirjallisuusmuitalangirjjálašvuohta, prosá

kertomusmuitalus

kertotaulugearduntabeal´la

kerttunen, kerttuvizar

kertyä čoggot, gártat, duksanit

keruučoaggin

keränođđu, oaivvahat; kerällänođđosis, kerällenođđosii

keräilijäčoaggi

keräkaalinođđogálla

keräkurmitsaláfol

kerätäčoaggit, čoakkildit, čoakkašit, doahput, boaibmut

keräysčoaggin

kerääntyä čoahkkanit, čohkiidit, čoagganit; (kertyä)čoggot, gártat

kesakko čáđbmi, čáihni, čáihmi

kesantopelto on kesantonabealdu lea gilvvekeahttá

kesemmäksigeasibui, geasselii, geasselebbui

kesempänägeasibus, geasselis, geasseleappos

kesiassi

keskeinenguovddášlaš, guovddáš-

keskelleguovdu, (puoleenväliin)gasku; keskelle järveäguovdu jávrri, keskelle venettägasku fatnasa

keskelläguovdu, (puolessavälissä)gasku; keskellä järveä guovdu jávrri,keskellä venettä gasku fatnasa

keskemmäksiguovdelii, guovdelebbui, guovdolii, guovdolebbui; vähän keskemmäksiguovdeleppožii, guovdoleppožii

keskempänäguovdelis, guovdeleappos, guovdolis, guovdoleappos; vähän kesempänäguovdeloppožis, guovdoleppožis

keskengaskan; kesken työngaskan barggu, kesken syönningaskan bora, työ jäi keskenbargu bázii gaskan, kahden keskenguovttá gaskan

keskenkasvuinenkeskenkasvuisenagaskanšatta, beallešattus

keskenmeno(eläimistä) saada keskenmenoreitot

keskenmeno(naisesta) saada keskenmenocuovkanit

keskentekoinenkeskentekoisenagaskandaga, bealledagus

keskeyttäägaskkalduhttit, gaskaluhttit, guođđit gaskan

keskeytysgaskkaldupmi, gaskaluhttin; keskeytyksettägaskkalduvakeahttá

keskeytyägaskkalduvvat, gaskaluvvat, báhcit gaskan

keski-gaska-

keskiaikagaskaáigi

keskiaikainengaskaáigásaš

keskiaivot (pl.) guovdavuoigŋašat (pl.)

keskiarvogaskaárvu

keski-ikägaskaahki

keski-ikäinengaskaahkásaš

keskikaari(veneessä) gaskarággu

keskikaupunkiguovdagávpot

keskikenttä(jalkapallossa) gaskašillju

keskikesägaskageassi; keskellä kesäägeasseguovdil, guovdalas geasi

keskikokoinengaskamahtosaš

keskikoulugaskaskuvla

keskilaita(veneessä) ropmu

keskiluokkagaskaluohkká

keskilämpögaskaliekkas

keskimmäinengaskkamus ~ gaskkamuš, gaskaleamos

keskimääringaskamearálaččat

keskimääräinengaskamearálaš

keskinkertainengaskageardán

keskinopeusgaskaleaktu

keskinormaali(mat.) guovdanormála

keskiolutgaskavuolla ~ gaskavuola

keskipakoisvoima(fys.) guovdabáhtofápmu, sentrifugálafápmu

keskipisteguovddáš, guovdačuokkis

keskipäivägaskabeaivi; keskipäivän aikaangaskabeaiáigge, suunnilleen keskipäivän aikaangaskabeaisulaid, keskellä päivääbeaiveguovdil

keskisormigaskasuorbma

keskitalvigaskadálvi; keskellä talveadálveguovdil, guovdalas dálvvi

keskitasogaskadássi

keskitiegaskageaidnu

keskittyäguovduluvvat, čoahkkanit

keskittyä(johonkin asiaan) vuojulduvvat, vuodjut

keskittääčohkket, sentraliseret, guovdilastit, guovdduštit

keskitysleiričohkkenleaira

keskivaihegaskkamuddu; keskivaiheillagaskkamuttus

keskiviikkogaskavahkku; keskiviikkonagaskavahku ~gaskavahko

keskiviivaguovdasárggis

keskivälissägasku

keskiyögaskaidja; keskiyöllägaskaijaáigge, keskellä yötä idjaguovdil

keskiyönmakaus(porolla) gaskijalivat (pl.)

keskonenovdaláiggiriegádan mánná

keskoskaappidikšoskáhppe

keskusguovddáš

keskushallintoguovddášhálddahus

keskushermostoguovddášnearvavuogádat

keskushyökkääjä(jalkapallossa) guovddášnjunuščiekči

keskusjärjestöguovddášorganisašuvdna, riikkasearvi

keskuskonsonantti(kiel.) guovddáškonsonanta

keskuskulma(mat.) guovddáščiehka

keskusliittoguovddášlihttu

keskuslämmitysguovddášliggen

keskusmuisti(tietok.) guovddášmuitu

keskusrikospoliisiguovddáškriminálaboles

keskussairaalaguovddášbuohcceviessu

keskussuoritin(tietok.) guovddášdoaimmár

keskusta guovddáš

keskustapuolueguovddášbellodat

keskustellaságastallat, sártnodit, árvaladdat, háleštit, háladit, humadit, hoaladit

keskusteluságastallan, sárdnun, sárnodeapmi, háladeapmi, árvaladdan; keskustelussa keskenään sáhkalagaid

keskustelufoorumidigaštallanlávdi

keskustelunaiheságastallanfáddá

keskustuki(jalkapallossa) luovosčiekči

keskuudessaihmisten keskuudessa; olbmuid gaskkas ~ siste ~ páras ~ seagis (R)

keskuuteenihmisten keskuuteen;olbmuid gaskii ~ sisa ~ párrii

kestikievarigeastegiivvár

kestit(pl.) guos´semállásat (pl.)

kestitsijäguossoheaddji

kestitysguossoheapmi

kestitä guossohit; olla kestitettävänäguos´sut

kestoaikabistináigi

kestokykygierdannávccat (pl.); luonnon kestokykyluonddu gierdannávccat

kestomuisti(tietok.) bistomuitu

kestävyys(esineen) gierdilvuohta, nanusvuohta

kestävyys(ihmisen) gil´lilvuohta, gierdilvuohta, veaddjilvuohta, sávrivuohta, sávrodat

kestävä(esineestä) gierdil (-is), bistevaš, nan/us (-a) ~nan/us (-u); kestävä kehitysbistevaš ~ gierdilis ~ suvdilis ovdáneapmi

kestävä(ihmisestä) gil´lil (-is), gil´leš (-is), gierdil (-is), sávr/i (-res), sitk/at (-es), váibameahttun, veaddjil (-is), veaddji (-s), veješ (-is)

kestää(riittää)bistit; (sietää)gierdat, gil´lát; (kuumaa)dárjat

kesylo/dji (-jes); pitää jotakin liian kesynälojášit

kesy(linnuista) vuonjas (-is)

kesykyyhkygiehtaduv´vá

kesyttää(tehdä kesymmäksi)lodjudit; (kouluttaa, taamoa)dápmat

kesytönlodjumeahttun

kesyyntyälodjut

kesyyntyä(kouliintua) dápmašuvvat

kesyyntyä(linnuista) vuonjasmuvvat

kesyyslodjivuohta, lodjodat

kesägeassi; tulla kesägeassut, tänä kesänädán gease ~ dán geasi, ensi kesänäboahtte gease ~ boahtte geasi

kesäaamugeasseiđit

kesäaikageasseáigi

kesähellegeassebáhkka; kesähelteellägeassebáhkkan

kesähuvilageassestohpu

kesäiltageasseeahket; kesäiltanageasseeahkeda, kesäiltoinageasseeahkediid

kesäinengeasselágan, geas´sá/i (-s), geasas (-)

kesäinen sää(keväällä, syksyllä) geasádat

kesäkausigeassebadji, geassebodda; oli poissa kesäkaudenjávkkai geassebotta

kesäkurpitsageassegurbbet

kesäkuugeassemánnu

kesälaidungeasseguohtun

kesäleirigeasseleaira

kesällägeassit ~ geasset

kesälomageasseluopmu

kesämaa(sula maa)geasseeana(n); (ei lunta)bievla

kesämökkigeassestohpu, geassebarta

kesäpaikkageassesadji, geassebáiki; (perinteisessä poronhoidossa)geasseorohat

kesäpuku(linnulla, eläimellä) geassefárda

kesäpäivägeassebeaivi

kesäpäivänseisausgeassejorggáldat

kesärengasgeasseriekkis (S), geassedeahkka (N)

kesätyögeassebargu

kesävihantageasseruonas

kesäyliopistogeasseuniversiteahtta ~ geasseuniversitehta

kesäyögeasseidja; kesäyönägeasseija, kesäöinägeasseijaid

kesääntyä(hapantua, kalasta) geassáduvvat

ketjunrengas viđječalbmi

ketjut(pl.) gehtegat (pl.), láhkkit (pl.), viđjjit (pl.)

keto rássegieddi

ketohanhikkigieddesuorbmarássi

keto-orvokkigieddeviola

ketopiippovuolahasrássi

ketosilmäruohoceakkočalmmon

ketteryysfallivuohta, fallodat, lášmatvuohta

ketterä(adj.) fal/li (-es), lášm/at (-es), lášmil (-is), háhppil (-is), geavká/i (-s), gehpeš (-is), snáhpis, geabbil (-is), veali/t (-his); tulla ketterämmäksifallut

ketterä (subst.) falan, falahas, lášmmut dolahas, snáhput

kettinkiláhkki, gehtet

ketturieban (ks. repo, repolainen)

ketunleipägieganjuovčča

ketunmyrkkysulimat (pl.)

ketunraudat(pl.) riebanruovddit (pl.)

ketunsyöttiriebanseakti

keuhko geahpis; keuhkot (pl.)geahppát (pl.)

keuhkokuumegeahpesboalddáhat

keuhkolaskimogeahpesmorčesuotna

keuhkopussigeahpesseahkka

keuhkoputkigeahpesbohcci

keuhkorakkulageahpesbullji

keuhkosyöpägeahpesboras

keuhkotautigeahpesdávda, geahpesvihki, raddedávda, tuberkulosa, teret, tearen

keuhkotautinenraddelám/is (-es)

keuhkovaltimogeahpesváibmosuotna

keula(ahkion, veneen) njunni

keulakaari(ahkion) njunnefierra

keulakuorma(ahkiossa) njunnádas ~ njunnádat

keulamies(perinteiseen tapaan sauvoessa) ovdageašolmmoš

keulapaino(veneessä) ovdadeaddu, njunis; keulapainossaovdadeattus, njunásii, keulapainoonovdadeddui, njunásii

keulapuu (veneessä) stávdni

kevennysgeahpádus

keventyägeahpput, geahpasmuvvat, geahppánit; (äkkiä)geahpehit ~ geahpihit

keventäägeahppudit

kevyehkögehppeslágan

kevyestigeahppasit, geahppadit

kevytgeahp/as (-pa), ge/ahppat (-hppes); kevyempigeahppaset, kevyingeahppaseamos

kevytkenkäinen(naisesta) hállj/ui (-os), hál/jas (-ljo-), háil/ui (-os), háil/las (-o-); käyttäytyä kevytkenkäisestihálljasaddat, hálljudit, háljistit, háilasaddat, háiludit

kevytkenkäinen(subst.) hállju, háilu, háipi, šlivgá

kevytkenkäisyyshálljuivuohta

kevytkulkuinen(veneestä) šuvgil (-is)

kevytmaitogehppesmielki

kevytmielinengehppesmielalaš, ge/ahppat (-hppes), bea/ssas (-s´se-), dáje/t (-gis), dádjolas, vild/das (-a), vi/llas (-l´la); käyttäytyä kevytmielisestigeahppasaddat, beas´sasaddat, bieggasaddat, bieggaluddat, bierfasaddat, vil´laluddat, vildudit

kevytmielinen(subst.) geahppadiŋga, beas´sebahta, dájon

kevytmielisyysgehppesmielalašvuohta

keväinengiđalágan, giđđa-; tulla keväisemmäksigiđđaluvvat

keväisingiđaid, giđđat

kevätgiđđa; tänä keväänädán giđa, tulla kevätgiđaiduvvat, tulla keväisemmäksigiđđaluvvat

kevätaikagiđaáigi

kevätesikkogiđđačalbmi

kevätkesägiđđageassi, giđasgeassi; kevätkesällägiđđagease, giđasgease

kevätpuoligiđabealle; kevätpuolellagiđabeallai

kevätpäiväntasausgiđđajorggáldat

kevättalvigiđđadálvi, giđasdálvi; kevättalvellagiđđadálvve, giđasdálvve

kevätversogiđđaođju

keväällägiđđat; keväämpänägiđđalis, giđđaleappos, keväämmäksigiđđalii, giđđalebbui

kidekristál´la

kidesokerifariinnat (pl.)

kidukset(pl.) suovdi

kiduskaariákkil, veaksedákti

kiduskansisuovdelohkki

kiduslehtisuovdelasta

kiduttaabiinnidit

kidutusbiinnideapmi; biidnašupmi, biidnašuvvan

kiehahtaaduldet

kiehauttaaduldehit, duldestahttit; (kahvit)dor´rehit

kiehkurakielobotnjedivgarássi

kiehuaduoldat, duolddadit; kiehua yligovdat, ábbut

kiehumispiste duldenčuokkis

kiehuttaaduolddahit

kiehuvaduoldi

kiekaistabiškkádit

kiekertää(poroista) čiegardit

kiekerö (porojen talvikaivospaikka) čiegar

kiekkoskear´ru

kiekonheittoskear´robálkesteapmi

kiekuabiškut

kiela(suopungissa) čoarvegiella

kieleke goapma, goarvi, guovla, guovlla; tulla kielekkeiseksigoamagit, goapmaluvvat

kielellinengielalaš

kielenhuoltogiellagáhtten, gielladikšun

kielenkärkinjuovččageahči

kielenkäyttögiellageavaheapmi

kielenkääntäjäjorgaleaddji

kielenlapanjuovččaláhpi

kielenopetusgiellaoahppu

kielenselkänjuovččačielgi

kielentuntemusgielladovdamuš

kielentutkijagielladutki

kielentutkimusgielladutkan

kielentyvinjuovččamátta

kielenvaihtogiellamolsun

kieli(kielisoittimessa)suotna, sreaŋga; (puhaltimessa) njuovčča

kieligiella; millä kielelläman gillii, mainna gielain

kieli(suussa) njuovčča

kieli(vyössä) máiddon

kieliasiantuntijagiellačeahppi

kielikeskusgiellaguovddáš

kielikorvagielladovdu

kielikuntagiellabearaš

kielikuvagiellagovva, metafora

kieliluunjuovččadákti

-kielinen-gielat, -gielalaš, -giel (attr.)

kieliopillinengiellaoahpalaš, grammatihkalaš

kielioppigiellaoahppa, grammatihkka

kielisoitinsuotnačuojanas

kielitaidotongielah/eapme (-is)

kielitaidottomuusgielahisvuohta

kielitaitogiellamáhttu; menettää kielitaitonsagielahuvvat

kielitaitoinengiellamáhtolaš, gielalaš, giel´lá/i (-s)

kielitiedegielladieđa, lingvistihkka

kielitieteellinengielladieđalaš, lingvistihkalaš

kiellellägielddašit, gieldduhit, miettaštallat; (tekemästä jotakin)hitnardit

kielogiđđadivgarássi, gieganjuolla

kielteinengieldi, gilddolaš, biehtadahkes, negatiiva

kielteinen taivutus(kiel.) gieldinsojahus

kieltogielddus, gieldu, gieldda

kieltolakigielddusláhka

kieltosanagieldinsátni, biehttalansátni

kieltäymysbiehtadeapmi, biehttaleapmi

kieltäytyäbiehtadit; (jyrkästi)biehttalit, inta bidjat

kieltäägieldit, biehttalit, biehtadit; tulla kielletyksigielddahallat

kiemurainen, koukeroinenroancá/i (-s), roanc/cas (-e-); tulla kiemuraiseksi, koukeroiseksiroanccagit, olla jossakin kiemuraisena, koukeroisenaroancát

kiemurassa, koukerossa(hetkellisesti)roancut; (pysyvästi) roanccil

kiemurrella gišvvardit, moalkkardit, gavrasaddat, fiškkardit

kiepitä(suopunkia) njámmat

kieppi(eläinten yöpymiskuoppa lumessa) čiehpa ~ čiehppa ~ čiehpas; kiepissäčiehppagasas, kieppiinčiehppagassii

kieppi(poron kaivuukuoppa lumessa) suovdnji

kieriskellä(nukkuva henkilö, sairas)fieradit, jorrat, jorggáhallat, bálkestahttalit, mállaguššat, máladit, sepmošit, spierggadit

kieriäfierrat

kiero(esineestä) geavrá/i (-s), geavr/ras (-e-), bonji/t (-his), bonju-

kiero(ihmisestä) guoktilaš

kieroilla guoktiluššat

kierousguoktilašvuohta

kierre(esim. ruuvissa) botnji, jeaŋ´ŋa

kierrellämohkohallat, molkkohallat, garvvašit, gálbbardit

kierreportaat(pl.) botnjeráidalas

kierrosjorus

kierrättää(tavaroita) atnit ođđasit

kierrätys(tavaroiden) ođđasitatnu, máhcahanatnu

kierteelläbotnjut, bonjil, birrabonjil

kierteinenbonju-, kierteisenäbonjil

kiertoaikabirrajohtináigi

kiertoajelubirravuodjin

kiertoilmaisueufemisma, dihto ášši ovdanbuktin vuohkkaseappot garvvasániiguin

kiertokirjejohttičálus

kiertokoulujohttiskuvla, gierdoskuvla (S), katekeahttaskuvla (S) ~ katekehtaskuvla (S)

kiertokulkubirrajohtin

kiertolintu johttiloddi

kiertomatka riekkesmátki

kiertopalkintojohttibálkkašupmi

kiertoratajorggistangeainnus

kiertotiegarvingeaidnu

kiertotähtijohttinásti, planeahtta ~ planehta

kiertuegierdomátki, turnea

kiertyä(jonkin ympäri)giessasit; (kieroksi)bonjagit

kiertävä(opettajasta tms.) johtti; kiertävä sairaanhoitajajohtti buohccedivššár

kiertää(jonkin ympäri) johtit birra; kiersi Afrikanjođii Afrihká birra

kiertää(jotakin kautta) mohkastit (man nu bokte)

kiertää(kerälle) giessat

kiertää(korkkia, ruuvia tms.) botnjat

kiertää(tahkoa) jorahit

kiertää karhubirastahttit guovžža

kierukkaspirála

kierähtääfierralit; (pyörähtää)jorihit

kietoagiessat; peitteeseengákčat; (nyytiksi)gurpet

kietoutuagiessasit

kiharasmarvi ~ smarfi

kiharainensmarvá/i (-s) ~ smarfá/i (-s), smarv/vas (-e-) ~ smarf/fas (-e-); kiharaiset hiukset smarvevuovttat

kiharalla(adv.) smarvvil ~ smarffil

kihartaasmarvet ~ smarfet

kihartuasmarvvagit ~ smarffagit

kihelmöidähilaštit

kihinäšuđđa; (esim. toukkien)guđđa

kihistäšuđđat; (esim. toukista)guđđat

kihlajaiset(pl.) gihlájaččat; (perinteiset)soagŋut (pl.), viettää perinteisiä kihlajaisiasogŋostallat

kihlakumppanilohpádallanguoibmi

kihlakunnanoikeus(jur.) gihligotteriekti

kihlakunnantuomari(jur.) gihligotteduopmár, sundi (N)

kihlakuntagihligoddi

kihlasormusgollen

kihlat(pl.) gihlit (pl.)

kihlatagihládit

kihlausgihládus, gihládeapmi

kihlautua(keskenään)lohpádallat; (jonkun kanssa)lohpádallat (soapmásiin)

kihnuttaa(itseään, ihoaan) skubbet, snađ´đet

kihokkičurolasta

kihtijiekta, dákteluttohat, dákteleasmi

kihuskáiti, háskil

kiidättäägirddihit

kiihdyttääjođálmahttit

kiihkeä(raju)ara/t (-his), (innokas)áŋgir (-is), (kiivas)giivvis, fanatihkalaš

kiihkogiivvisvuohta, áŋgirvuohta, fanatisma

kiihkoilijagiivvástal´li, fanatihkkár

kiihkoillagiivvástallat

kiihokegealddáhat, giktalus

kiihottaagiktalit, agiteret

kiihottajagiktaleaddji, agitáhtor

kiihottuagiktašuvvat

kiikarigiikkár, giikan, giikar (R)

kiikaroidagiiket, giikkárastit, giikanastit, giikkardit (R), giikkardallat (R)

kiikkerästohččá/i (-s), sto/žas (-hča); tehdä jostakin kiikkerästohččet, kiikkerä esinestohči

kiikkerä(tuolista, pöydästä) jurbolas, juorbbas (-is)

kiikkusuhkan, sukká

kiilalohti; varustaa kiilallalohttet, lohtádit

kiilautuabahkašuvvat

kiillotegeallanávnnas, gealas

kiillotellagealadit

kiillotingealan, gealaldat

kiillottaageallat, šelget; kiillotettunageallagasas, kiillotetuksigeallagassii

kiiltošealgun, gildin

kiiltokuvadeadjogovva

kiiltokärpänengol´lebahta

kiiltomatočuovgimáhtu

kiiltopajuruksessieđga

kiiltosaračuovgilukti

kiiltäväše/algat (-lges), ge/arrat (-r´res), šo/avvat (-v´ves)

kiiltäväkarvainennjavg/at (-es), še/algat (-lges)

kiiltääšealgut, šlietnjat, šlietnjut, gildit, šealgát, gear´rát, šoavvut

kiiluašlietnjat, šlietnjut

kiima (esim. koiralla, kissalla)gieibmi; (lehmällä)gimis, gipmi; (porolla, hirvellä)ragat

kiimainen(porohirvaasta, sonnista) rahkki (-s), rageš (-is)

kiimainen porohirvasrahkki

kiimiä(eri eläimistä) gieibmat, gipmat, rahkat

kiinalainenkiinnálaš

kiinnekohtacoakci

kiinni gitta; silmät kiinnigittačalmmiid

kiinnikkäingittalagaid

kiinnittyädarvánit

kiinnittäminengidden

kiinnittäägiddet, darvvihit

kiinnittää hakasellaroahkuhit

kiinnittää neulalla(yhdestä kohdasta)sákkastit, (useista kohdista) sággat, sákkadit

kiinnitysgiddehus

kiinnityshihnaruopma

kiinnostaase kiinnostaa minuadat geasuha mu, olen siitä kiinnostunutberoštan das

kiinnostava beroštahtti, miellagiddevaš, geasuheaddji

kiinnostuaberoštišgoahtit, beroštuvvat

kiinnostusberoštupmi

kiinteistögiddodat, gittaopmodat

kiinteistönomistajagiddodateaiggát

kiinteä gidd/at (-es), čavg/at (-es)

kiintiödihtoearri, dihtomearri, kvohta

kiintoisaberoštahtti, miellagiddevaš, geasuheaddji

kiintojäänanajiekŋa

kiintolevy (tietok.) garradiska

kiintopyörähdysgittajoriheapmi

kiintotähtior´runásti, giddesnásti

kiintymysgierisvuohta

kiintyä(johonkuhun) ges´sot ~ goasuiduvvat ~ miellasuvvat ~ liikostit ~ suostut (soapmásii)

kiipeillägorkŋodit, gavccodit, givccodit

kiipeämispaikkagorkŋohat

kiipimäjuuri(bot.) gakcunruohtas

kiirastorstaiskileduorastat ~ skilleduorastat

kiirastuliskirasdolla

kiirehoahppu, doapma, gáhčču; kiireen vilkkaadoama doama, hoahpohoahpus

kiireellinenhohpolaš, hoahpos (attr.)

kiireemmin hoahpubut

kiireesti hoahpus

kiireetönhoahpuh/eapme (-is), dilálaš

kiirehtiä(intr.) doapmat, rassat, rasildit, barggadit, áŋgiruššat, gimbbaldit

kiirehtiä (jotakuta) ks.hoputtaa

kiireinenasttuh/eapme (-is), dilih/eapme (-is), hohpp/ui (-os), ovttaskas

kiireisyysasttuhisvuohta, dilihisvuohta

kiiruhtaa (johonkin)doapmat, gáhččat, gáhčadit, rabbat, riendit ~ riendut, rugáhit (R)

kiirunagiron

kiirunankellogironbiel´lorássi

kiisa(vakka) giisá

kiisselikompohtta

kiistanággu, diggi, gižži, gižžu, mozzi, váldaleapmi

kiistanalainenriidduvuloš

kiistatonšiitemeahttun; kiistaton tosiasiašiitemeahttun duohtaáš´ši

kiistattašiittekeahttá, gielddekeahttá

kiistellänákkáhallat, digaštallat

kiistämätönšiitemeahttun; kiistämätön tosiasiašiitemeahttun duohtaáš´ši

kiistää(jotakin)šiitit; (tehneensä jotakin)biehtadit (iežas dahkan juoidá), (jyrkästi)biehttalit (iežas dahkan juoidá)

kiitellägiitalit, máidnut, máinnodit

kiitettävägiittehahtti; kiitettävät arvosanatgiittehahtti árvosánit

kiitollinengiitevaš, giittolaš

kiitollisuusgiitevašvuohta, giittolašvuohta

kiitoratagirdigeainnus, vuolggageainnus

kiitosgiittus; paljon kiitoksiagiittos eatnat, ollu giitu, kiitos!giitu!, táhkka!

kiitos(rel.) giitalus

kiitosrukousgiittosrohkos

kiitosvirsigiittossálbma

kiittäminengiitámuš; ei ole kiittämistäii leat giitámuš

kiittämättömyysgiitemeahttunvuohta, giittohisvuohta, gutnehisvuohta

kiittämätöngiitemeahttun, giittoh/eapme (-is), gutneh/eapme (-is); kiittämätön lurjus gutnehis gukčá; tuo kiittämätön lurjus ei virkannut sanaakaan, vain otti ja lähtidiet gutnehis gukčá ii jienádan ii sánige, eambbo válddii ja vulggii

kiittäägiitit

kiitäjäinen(kovakuoriainen) háhcešeatni, háhtešeatni

kiitääleandit, njuolastit

kiivasgiivvis

kiivetägoargŋut, goarbmut, gakcut, gikcut, gizzut; (nopeasti)gorgŋet, gorgŋestit, goargŋulit, gorbmet, goarbmulit, gavccádit, givccádit

kiivi(hedelmä) kiive

kikattaaskužistit, skuhčat

kikkelicis´sanálku, nálku, nálkor, náhpol, cijá, cis´sá, cis´sanábbá, dir´ri, gurbmá

kilahdusskilkkanas

kilahduttaaskillalahttit

kilahtaaskilihit, cilihit

kildininsaamegielddasápmi, gielddasámegiella

kiligihcci, gáiccačivga

kilinäskilla, cilla

kilistinskilanas, skilan

kilistäskillat, skilaidit, gilkat, cillat

kilistääskilahit, gilkkahit, cilahit

kiljaistagiljádit, biškkádit

kiljuváso

kiljuagilljut, biškut, šlupmat

kiljuhanhi giljobaš, gilljá, gilljon

kiljuntagiljas, biškkas, šlupma

kilkahdellaskilkkáhallat

kilkahduttaaskilkalit

kilkahtaaskilkkihit

kilkattaaskilkit

kilkeskilkkas

kilkura(nimilappu) gilkor; varustaa kilkurillagilkorastit

kilkutinskilkkanas

kilkuttaaskilkkuhit

kilkutusskilkkas

killinkiskillet

killisilmäskielgá; tulla killisilmäiseksiskielggagit

killissä(silmistä) skielgut

kilokilo

kilogrammakilográm´ma

kilohailišealggoreavas

kilometrikilomehter

kilometrirahakilomehterruhta

kilovattikilováhtta

kilovolttikilovolta

kilpagilvu, ridnu; kilvangilvvu, ritnus kilpaagilvvu

kilpa-ajogilvovuodjin

kilpahiihtogilvočuoigan

kilpailijagilvvohal´li, gilvaleaddji

kilpaillagilvvohallat, gilvalit; (keskenään) ritnohallat

kilpailu gilvvohallan, gilvaleapmi, gilvu

kilpailukykyinengilvonávccalaš

kilpailuttaagilvalahttit; kilpailuttaa tarjouksiagilvalahttit fálaldagaid

kilpajuoksugilvoviehkan

kilpasilla(keskenään) gilvolagaid

kilpigalba; varustaa kilvellägalbet

kilpikonnagalbarihcci

kilpimäinengalbbalágan

kilpirauhanen(anat.) galbaráksá, guoggomasráksá

kilpirauhassyöpägalbaráksáboras, guoggomasráksáboras

kilpirustoguoggomasnjuorggis

kilpisarvi(porolla) galba

kiltti šiega, siiv/ui (-os)

kilvoitellagilvvohallat, gilvalit

kilvoittelugilvvohallan

kimakka(äänestä)čo/gas (-hka), biška/t (-dis), spi/njas (-tnja)

kimalainenuvlu ~ uvhlu

kimallellašealgut, šleađgut, gear´rát, (kuten kulta)golluhit, (kuten silkki)šoavvut

kimaltaa deadjut, šealgát

kimaltelevačuovgil (-is), še/algat (-lges)

kimeä(äänestä) čo/gas (-hka), biška/t (-dis), spi/njas (-tnja)

kimittää spitnjut, bitnjut, njihkut

kimmahdellagalkkadit

kimmeltäädeadjut, šealgát

kimmoisadávggas (-is), soddjil (-is)

kimmoisuusdávggasvuohta, soddjilvuohta

kimmokeimpulsa, báhcahat

kimmotagalkat

kimpaantuamoarahuvvat, neavrut

kimpalegáhppálat, bihttá, stuhkka

kimpassaks. yhteistuumin

kimppugihppu, gimpu

kimputtaagihppet, gimpet, gurpat, gurpet, giemardit

-kin -ge, -nai; hänkin oli sielläsonge lei doppe, sonnai lei doppe, son maid lei doppe

kinanággu, diggi, riidu, gižži, gižžu

kinastellanákkáhallat, digaštallat, stivát, nárrohallat, sátnádallat

kinkata čiŋkut; (kerran)čiŋkkádit

kinkerit(pl.) giŋgirat (pl.), girjelohkamat (pl.)

kinkkučoarbbealli

kinnas gistta, rahpot

kinner (esim. porolla) čeavži ~ čeavžá

kinoksinenskálvá/i (-s), skálv/vas (-e-)

kinosskálvi, čearga ~ čeargga ~ čeargan, časttas, fáskka, joavggahat

kinostaaskálvat, čeargat, fáskat, joavgat

kinttu, koipiruoida, gaŋgi

kioskikioska, čoska (N)

kipaista viehkalit, čusket

kipakka (naisesta) buoš/ši (-es)

kiperä(esim. tilanteesta) skárp/pis (-a)

kipeytyä bávččagit; (hartioista, jaloista tms.)raššut, (lihaksista)boatkuduvvat, boatkuluvvat

kipeäbávččas, gihpp/ui (-os)

kipin kapindoama doama, hárvelávkkiid

kipinäčuotnan ~ čuonan

kipinöidäčuotnamastit

kipittäänjaccuhit

kippisskool

kippo bol´lu

kippuragavvar (-is)

kippuranokka (ihmisestä) cirki

kippuranokka(nenästä) cirkenjunni

kippuranokkainencirk/kas (-e-)

kipsigipsa

kipubávččas, gihpu, váŋka, várka, vearka, searggahat; (erilaisia kipuja)boalddáhat, bonjahat, rožohat, čárvvohat, luttohat, borahat, rehttehat, vuoissahat, návhllahat, cirggohat; tuntea kipujagihpudit

kipunoidagaskat ~gaskit, gaskkistit

kirahviširáf´fa ~giráf´fa

kireysčavgatvuohta, rákkisvuohta

kireä čavg/at (-es), rákk/is (-es); pitää jotakin kovin kireänärákkášit

kireä, kova(pakkasesta) ruosti (attr.); kireä pakkanen ruosti buolaš

kireällä čavga

kireälypsyinen(lehmästä) rávdd/is (-es); tulla kireälypsyiseksirávddásmuvvat

kiristelläčavgut; kiristeli niitä pulttejačavggui daid boalttuid

kiristyttääčavggahit

kiristyäčavgut

kiristää(jotakuta) vuortnohit

kiristää(mutteria, ruuvia) čavget

kirjagirji

kirjaamoregistrerenkantuvra

kirjahyllygirjehildu

kirjailijagirječál´li

kirjailla(kirjoa) girjjuhit, girjjohallat

kirjaimistoalfabehta

kirjainbustávva

kirjakauppagirjegávpi

kirjakieligirjegiella

kirjakäärögirjegearru

kirjallinenčálalaš, girjjálaš

kirjallisesti čálalaččat, girjjálaččat

kirjallisuusgirjjálašvuohta

kirjaltajatypográfa

kirjanengirjjáš, gihpa

kirjankustantamo girjegoasttideaddji, girjegoasttádus

kirjanoppinut(Raamatun) čálaoahppavaš

kirjanpito ruhtadoallu, rehketdoallu

kirjansitojagirječadni

kirjansitomogirječanahat

kirjapainoprentehat

kirjastogirjerádju (S), girjerájus (N), biblioteahkka ~bibliotehka

kirjastonhoitajagirjerádjodikšu, bibliotehkkár

kirjatagirjet, registreret

kirjautua(tietok.) (sisään)logget sisa; (ulos)logget eret

kirjavagirjjat; tulla kirjavaksigirjjjodit, tehdä kirjavaksigirjjodahttit

kirjavakarvainengirjeguolggat

kirjavuus(värikkyys) girjáivuohta

kirjereive, girji (S), breava (N); kirjeitsereivve bokte, reivviin

kirjeenvaihtajareivelonohal´li

kirjeenvaihtoreivelonohallan, reivvestallan

kirjekuorikonfaluhtta, reivedoavdnji

kirjelmävirggálaš čálus

kirjoa hervet, girjjuhit, girjjohallat, girjjogárjjohallat

kirjoa(lankavyötä) láhppit

kirjohyljegeađgenjuorjju ~geađgenjuorju, geađgán, ákču

kirjoitellačálašit

kirjoitettavačállámuš; on ollut paljon kirjoitettavaalea leamaš ollu čállámuš

kirjoitin(tietok.) čálán

kirjoittaačállit; čálistit, čállilit

kirjoittaja čál´li

kirjoittamatončálekeahtes (attr.); kirjoittamattomat laitčálekeahtes lágat

kirjoittaminenčállin, čállámuš

kirjoittautuačálihit iežas

kirjoitusčálus, čála, čállu

kirjoituskonečállinmašiidna

kirjoituspöytäčállinbeavdi

kirjoitustaidotončállinmáhtuh/eapme (-is); kirjoitustaidoton henkilöčállinmáhtuhis olmmoš

kirjoitustaitočállinmáhttu

kirjoitustaitoinenčállinmáhtolaš

kirjoitustapačállinvuohki

kirjoitusvirhečállinmeattáhus, čállinfeaila

kirjoituttaačálihit

kirjokerttufál´levizar

kirjokortegirjegorddet

kirjolohigirjeluossa

kirjonokka(porosta) girjenjunni

kirjontaherven

kirjopää(porosta) girjeoaivi

kirjosieppogirjelivkkár

kirjovantushearvafáhcca, čikŋafáhcca

kirjuričál´li

kirkaistabiškkádit, biškkihit, riežádit, riežihit

kirkaisubiškkanas, biškkádeapmi

kirkasše/arrat (-r´res) ~ šearra/t (-dis), še/algat (-lges), ču/ovgat (-vges), čuovgil (-is), girkkis, girk/at (-es), báitil (-is), ge/arrat (-r´res), šo/avvat (-v´ves)

kirkas(äänestä, järjestä tms.) šearus (-is); lasten kirkkaat äänetmánáid šearusis jienat, kirkas ajatuksenkulkušearusis jurddajohtin

kirkastaašearásmahttit, šelggodahttit, šelget, šer´ret; (rel.)hearvásin dahkat, hearvásmahttit

kirkastua(säästä) šearádahttit; (kuuron jälkeen)oktet

kirkastua(valosta, väristä) čuvggodit, šearasmuvvat, šelggodit

kirkastus(rel.) hearvásmahttojupmi

kirkiruohomoarserássi

kirkkaanpunainenšer´resru/oksat (-kses); kirkkaanpunainen värišer´resruoksat

kirkkausčuovgatvuohta, šearratvuohta; (rel.) čuovgadas, šearratvuohta

kirkkogirku ~ kirku

kirkkohallitusgirkoráđ´đehus

kirkkoherragirkohear´rá (S), suohkanbáhppa (N), gielddabáhppa (N)

kirkkohistoriagirkohistorjá

kirkkolakigirkoláhka

kirkkomaagirkoeana(n), girkogárdi

kirkkoneuvostogirkostivra

kirkkopyhägirkobassi

kirkkovaltuustogirkoráđđi

kirkkoviinigirkoviidni

kirkollinengirkolaš

kirkolliskokousgirkolaščoahkkin (S), girkočoahkkin

kirkonkellogirkobiel´lu

kirkonkirjagirkogirji

kirkonkylämárkan, márkanbáiki, girkosiida

kirkonmenotgirkomeanut

kirkontornigirkodoardna

kirkossakävijägirkostal´li, girkusman´ni

kirkossakäyntigirkostallan

kirkostellagirkostallat

kirkuabiškut, riehčut

kirkunabiškkas, riehčun

kirkuvarihčolas

kirnugirdnu, girtno

kirnunmäntägirdnomeandi

kirnupiimägirdnomielki, girdnobipmi

kirnutagirdnet, girdnut

kiro(kansantarustossa; noidan asettamat pahathenget jonkun päälle) bijagat (pl.); panna pahoja henkiä jonkun päällebidjat bijagiid soapmása ala

kiroileva(kova kiroilemaan) gar´r/ui (-os)

kiroilevuusgar´ruivuohta

kiroillagarrudit, sáddehit, sáttodit, sáttohallat, sáttuhit, sivnnádaddat, sivnnáhallat, leháhit, luoittašit, vuoladit, riehtudit

kiroilu(äänekäs) garrulárbma

kirosanagarrusátni, garru; (kirosanoja, karkeita)biro, beargalat, helvet, sáhtán, (lievähköjä, lieviä)neavri, riehtis, truol´la, vánherke, fánen, fánten, gavri, sáhkel, ságel, birgelat, hálvvát, hiida, boaisán, bánnahaš, čáhppadas, dammalaš, doantá, geahččalus, leappu, leppo, oinnolaš, suddu, sevdnjadas, váivván, váisen, skárba, bahákas, bahálaš, bihálaš, behálaš, bahánihkkán, neavgalat, neavki, neavsku, baška, luhča, gumpe, gurbmá

kirota(jotakuta, jotakin) garuhit

kirousgarrudus

kirpeärihča; (säästä)sávr/i (-res)

kirppulahpis

kirpputorivuovddálmasat (pl.), adnojuv´von gálvvuid vuovdin, healbbahasgávpi, lahpestoarga

kirsiduollu, girse

kirsikkačirsa

kirskuašnjirgut

kirskuntašnjirggas

kirstubumbá; (ruumisarkku)gistu

kirurgikirurga, čuohpadandoavttir

kirvašaddošir´rá

kirveenteräákšoávju; ákšodearri

kirvellä hilaštit, gáskit, spiiddistit, spiidet

kirvesákšu

kirveshamaraákšošimir

kirveskalsumeres

kirvesmiessnihkkár, ákšoalmmái; tehdä kirvesmiehen töitä snihkkáruššat, snihkket

kirvesvarsiákšonađđa

kisagilvvohallan, gilvu

kisa stoahka

kiskaistaks. vetäistä

kiskoreaila

kiskoa (irti)gaikut, ravgut, rahkut, nivkut, nivkkuhit, njahppit; gavvit, navvit, navildit, gaskit (dolggiid lottis)

kiskoa (perässään) gaikut, geassit, rundit, feastit, veašidit

kiskoa(tuohta, turvetta tms.) loggut; (vähän) lokkastit, (vähin erin)lokkodit

kiskontagaikun

kiskuriruhtagaiku

kissabus´sá, gáhttu, busegáhttu, gis´si (R)

kissankelloalitbiel´lorássi, garjjábiel´lu, jámešbiel´lu

kissankäpäläbusságeahpil

kissanpoikanenbussáčivga

kisura(raihnainen poro) gisor

kisällijohttiduojár

kita(erit. koiran, suden) soalvi; isokitainen soalvá/i (-s)

kita(ihmisen) njálbmeráigi, geaktaráigi

kitakielekespatni

kitalakiguopmi

kitapurjeguopmeborjjas

kitaragitárra

kitarisaguopmeráksá, čottaráksá

kitatačihttet ~ gihttet

kiteinenkristál´la-, kristállalaš

kiteyttää(jokin aine) kristalliseret

kiteyttää(jokin asia) konkretiseret

kitinägihča

kitistägihčat

kitkagoahca ~ goahcu

kitkerärihča, gárkkis (-is), gárkka; maistua kitkerältärihčiidit, bahčiidit

kitkeä (rikkaruohoja) hilsket

kitkuttaa poikki(esim. tylsällä puukolla) snadjat

kitsas(adj.) hán/is (-es), coa/zzi (-cces), gáhc/ci (-es), divas (-is), gidda/t (-dis), cuhcálas, gea/zzi (-cces), ga/hci (-zes), sniiggár (-is), snoakkis (-is), visu (-s), knáhpis (-is); pitää jotakuta liian kitsaanahánášit soapmása, tulla kitsaaksihátnut

kitsas(subst.) ks. kitupiikki

kitsastella hánástallat, hánohallat, coaccástallat, cuhcit, divastallat, sniiggáruššat, giinnahit

kitsaushánisvuohta, hátnodat

kittičihtta ~ gihtta

kituabiidnašuvvat

kitulias (porosta) rávža

kitupiikkihánesdiŋga, hánár, guohpagazza, roaŋkegazza, cuzan, cuozza, sniiggár

kiuasgivggis ~ givgás

kiukkusuhttu, duski, moarri

kiukkuillasuhtadit, duskidit

kiukkuinensuhteš (-is), suhttes (-is), moar´rá/i (-s), giivvis

kiukustuahárbmat, eardut, eaddut, neavrrahuvvat

kiukutellanárrohallat, suhtadit

kiulugivlo

kiuruleivvoš

kiusa giksi, givssádus, váivi

kiusaajagivssideaddji

kiusaaminengivssideapmi

kiusaantuagiksašuvvat, váivašuvvat

kiusallinen(asiasta) givssálaš, váibadahtti, dolkadahtti, suivvastuhtti

kiusankappale (ihmisestä) háhtádus, rásehus, vuorjjan, vuorjjat

kiusatagivssidit, bieguhit, bilkidit, stoaluhit, doaruhit, mobbet (N) (vrt. härnätä)

kiusausgeahččalus, geahččaleapmi, givssádus

kiusoitellahárddildit, háhttet, čavggahit, nár´ret, nárridit, nálssuhit, nálset (soapmásiin)

kivahávsk/i (-kes), somá (-s), suohtas

kivennäinenminerála

kivennäisaineminerálaávnnas

kivennäisvesiminerálačáhci

kiverägavvar (-is)

kivesbál´lu; kivekset (pl.)bállut (pl.), vuolleváimmut (pl.)

kives(verkossa) gikta, buddu, deaddu, lieksa

kivespussibál´lobursa

kivettyägeađgiluvvat, geađgut

kivetä(esim. katua) geđget

kiveysgeđgehat

kivigeađgi, (suuri)bákti

kiviainesgeađgeávnnas

kiviaitageađgeáidi

kivihiiligeađgekoalla

kivijalkageađgejuolgi

kivikasageađgelátna

kivikausigeađgeáigi

kivikehä(maaperän) geađgegeardi

kivikkojuovva

kivikkoalvejuurijuovvagáiski

kivikkoinenjuov´vá/i (-s), juv´v/ii (-es)

kivilajigeađgešládja

kivinengeađgá/i (-s), geađge-

kivinäätägeađgeneahti

kivipyykki(tehty kiviladelma vaaran laella) urra

kivirikkonarti

kiviseinägeađgeseaidni

kivistääbávččastit, vearkat

kivitalogeađgedállu

kivitaskugeađgerásttis

kivittää geđget; (rangaistukseksi)geađgádit

kivuliasgihpp/ui (-os), bávččas

kivutaks. kiivetä

kivutongibuh/eapme (-is)

kiväärigivvir; pienoiskiväärisálon, konekiväärimášengivvir, suustaladattavagobbagivvir, gobbabis´su

klassikkoklassihkkár

klassinenklassihkalaš

kliininenklinihkalaš

klinikkaklinihkka

klitorisbun´nu

kloonataklonet

klovnikloavdna

klusiili(kiel.) klusiila

-ko,-kö-go, oletko kuullut?leatgo gullan?, kävikö täällä?finaigo dáppe?

kodanemäntägoađeeamit

kodanhaltija(uskomuksissa) goađeháldi

kodanisäntägoađeisit

kodansuugoahtenjálbmi

kodatongoađeh/eapme (-is)

kodikasguoibmá/i (-s), geasuheaddji

kodinhoitajaruovttudivššár

kodinhoitoruovttudikšun

koditonruovttuh/eapme (-is)

koeiskkadeapmi, geahččaleapmi, seassu; (koulussa)iskkus

koeaikageahččalanáigi

koeputkiiskkusbohcci, čájánasbohcci

koetella geahččaladdat

koettaageahččalit, iskat; (kädellä)iskalastit

koettelemus geahččalus

koetulosiskkusboađus

koevedosiskangeavus

koevuosiiskkadanjahki

kohahtaašávihit

kohauttaaloktestit

kohdakkain buohtalagaid

kohdalla buohta

kohdata(akk.) deaivat, deaividit

kohdejuvssus, čuozáhat, objeakta

kohdekielijuvssusgiella

kohdellagieđahallat (+ akk.), láhttet (+ kom.), meannudit (+ kom.)

kohderyhmäjuvssusjoavku

kohdinbuohta, tässä kohdindákko buohta, jossakin kohdingokko nu, missä kohdin?gokko?

kohdistaa(johonkin) čuozihit (masa nu)

kohdistua(johonkin) čuohcit (masa nu)

kohdunkaulagoaŧŧočeabet; kohdunkaulasyöpägoaŧŧočeabetboras

kohdunsuugoaŧŧočotta

kohennella(tulta) gáđ´đedaddat, skuđđut

kohentaadivodit, ordnet, ordnestallat

kohentaa(tulta) gáđ´đet, skuđ´đet; (lyhyesti) gáđ´đestit, skuđ´đestit, skuđustit

kohinašávva, šávvan

kohistašávvat, sávaidit

kohmeinenčoaŋk/kas (-e-)

kohmelogomát (pl.), gohmelus

kohmettuačoaŋkut

kohogovddohat

kohoillaallánaddat

kohokohtaalimus, suohttaseamos boddu

kohokuvabuncagovva

kohollaanloktosis ~ loktasis

koholleenloktosii ~ loktasii

kohopuulovttosmuorra

kohotaallánit; (vähän)allánastit, (hinnasta)loktanit, divrut; (ilmaan)loktanit

kohota(taikinasta) badjánit, geavvat, vázzit

kohotellaloktut

kohottaa bajidit, loktet; (hintaa)loktet, divrudit

kohottautualoktanit, badjánit

kohta(adv.) fargga ~ farga, farggabáliid; (melkein)measta, masá, goasii, uhtesii

kohta(subst.) báiki, sadji, (asiakirjassa tms.)čuokkis, báiki

kohtaaminendeaivideapmi

kohtaanguovdu; oli ystävällinen minua kohtaan lei ustitlaš mu guovdu

kohtalainenoalle, viehka, govttolaš

kohtalogalgamuš, vuorbi

kohtalokasvuorbá/i (-s), vuorbbálaš

kohtaus(taudin) dohppehallan

kohteliaisuusbuorremenolašvuohta, smáđáhkisvuohta, deasttalašvuohta, vuollisvuohta

kohteliasbuorremenolaš, smáđáhk/is (-es), deasttalaš, vuollis (-is)

kohtelugieđahallan, meannudeapmi (+ kom.), láhtten (+ kom.)

kohtiguvlui; suoraan kohtinjeaigga ~ njeaiga

kohtisuoraviŋkilnju/olgat (-lges)

kohtisuorassa, kohtisuoraanbeanta

kohtugoaŧŧu, goahtu, mánágoahti, heagga, eatniheagga

kohtu(poron, kotieläimen) vuossa

kohtuullinengovttolaš, mearálaš, muttolaš, skunálaš

kohtuullisuus govttolašvuohta, mearálašvuohta, mearri, skutni

kohtuuton mearih/eapme (-is), govttoh/eapme (-is), seaibbeh/eapme (-is); olla kohtuutonmearihuddat, tulla kohtuuttomaksimearihuvvat; tuo on sinulta kohtuuton vaatimusdiet lea dus seaibbehis gáibádus

kohtuuttomasti meariheamet, govttoheamet, skuniheamet

kohtuuttomuusmearihisvuohta, govttohisvuohta, skunihisvuohta

kohušlápma

koi(hyönteinen) muohcu

koikkelehtia(pitkillä koivillaan) stávrruhit, stávrádit, stáippuhit, stáiput, stávžut

koillinennuortadavvi, novrrán (N); koilliseennuorttasdavás; koillisessanuortandavvin

koillistuulinuortadavádat, novrrán (N), novrrabiegga (N)

kointähtiguovssonásti, Venus

koipigaŋgi

koipienväliháhcci

koipinahka(nyljettynä) gámas

koipisukkagálssot

koirabeana; perinteisiä koiran nimiä karvan mukaanČáhppe, Muste, Guvge, Jievja, Rán´ne, Čuoris, Čierggis, Česke, Českko

koiranheinäbeatnatrávda

koiranheisibeatnatmiestta

koiranpentuvielppis

koiranputkibeatnatboska, truollaboska

koiranröllibeatnatávji

koiranvehnäbeatnatguoita

koirarotubeanarássa

koirasvarris ~ varis

koittaa(aamusta) čuvggodit

koittoiđitguovssu, čuvggodeapmi

koivikkosoahkevuovdi; (nuorta koivua kasvava)lanjas

koivusoahki; tunturikoivulageš, hieskoivusieivasoahki, rauduskoivulodnjesoahki, sotnjesoahki, vaivaiskoivuskier´ri, nuori koivulátnjá, laho koivustohkki

koivuhiirisoahkesáhpán

koivuinen(maastosta) soahkká/i (-s)

koivunvesasoahkevesá

koivuvaaramaras, marastat

kojamo(kookas koiraslohi)goadjin

kojeapparáhtta, instrumeanta

kokata kohkket ~ gohkket

kokeavásihit, muosáhit

kokea(pyydyksiä) oahppat, oahpadit

kokeilla geahččalit, geahččaladdat, iskkadit

kokeilugeahččaleapmi, iskkadallan

kokeilutoimintaiskkadandoaibma

kokelaskandidáhtta, oahpahal´li

kokematonhárjánmeahttun, oahppameahttun

kokemusvásáhus ~ vásihus, muosáhus, fearán

kokenutoahppan, hárjánan

kokkaillakohkkestallat

kokkare ks. paakku

kokkikoahkka ~ goahkka

kokkostuorra dolla; juhannuskokkomihcamárdolla, jonssotdolla

koko sturrodat

koko(+ subst.) oppa, oba, olles, geažos, heailla

kokoelmačoakkáldat

kokoilla čoakkašit, čohkkestallat

kokoinen stuoru, sturrosaš (attr.); auton kokoinen kivenjärkälebiilla sturrosaš bákti, nämä ovat samankokoisiadát leat ovtta stuoru

-kokoinen-sturrosaš, -mahtásaš ~ -mahtosaš

kokojyväobbagordni

kokonaanbuot, visot, oalát, ol´lásit, gaitivnnat; oppalohkái, áibbas, álfárot

kokonainenoll/is (-es); kokonaisena, obbanaga, obban

kokonaiskustannukset(pl.) ollislaš golut (pl.)

kokonaiskuvaollislaš govva, oppanasgovva

kokonaisluku(mat.) olleslohku, čavdelohku

kokonaisosa(mat.) ollesoassi

kokonaispainoollesdeaddu

kokonaissuunnitelmaollislaš plána

kokonaistalousoppanasekonomiija

kokonaisuusollisvuohta, ollislašvuohta, oppalašvuohta; kokonaisuudessaanollislaččat, oppalohkái, ol´lásit

kokonuotti(mus.) ollesnuohtta

kokoon čoahkkái

kokoonpanočoakkádus, čoahkku

kokoontuačoahkkanit, čoagganit

kokoontuminenčoahkkaneapmi, čoagganeapmi

kokoontumispaikkačoahkkananbáiki, čoaggananbáiki

kokopäiväinenollesáigásaš, ollesáiggi-

kokopäivätyöollesáiggebargu

kokosukeltaja(vesilinnuista) ollesbuokči

kokotauko(mus.) ollesboatka

kokousčoahkkin, čoakkán; pitää kokoustačoahkkimastit ~ čoahkkinastit

kokousilmoitusčoahkkinalmmuhus

kokouskutsučoahkkinbovdehus

kokouspaikkačoahkkinbáiki, čoakkánbáiki

kokoustilačoahkkanansadji

kolahdellašloaŋkit

kolahtaagoalkkehit, skoalkkehit, šloaŋkkehit

kolarioktiibeaškkeheapmi

kolauttaagoalkalit, skoalkahit, čoalkalit

koleagálus, goalš/šas (-a), gálš/šas (-a); tehdäkolea säägáludit, goalšut, goalšudit, goalššagit

kolehtikolleakta

kolesterolikolesterola

koleusgállu, goalšu; (keväinen)guostta, guostagat

kolhia(vahingossa) rekčohit, rokčet, rokčehit

kolhiintuaks. lommoutua

kolikkošlánta, minta

kolja(turskakala) juksu, diksu

kolkeskoalkkas, čoalkkas

kolkkalakkičieh´gahpir

kolkkoruojus, goalus; tulla kolkoksiruojusmuvvat

kolkuttaa(ovea) skoalkkuhit, čoalkkuhit

kolkutusskoalkkas, čoalkkas

kollegakollega

kollektiivinenkollektiivvalaš, kollektiiva, oktasaš, joavko-

kollikissarávjábus´sá

kollosgoallus

kolmanneksi(lueteltavista asioista) goalmmádassii

kolmannesgoalmmádas

kolmas goalmmát; kolmanneksi parasgoalmmádin buoremus, kolmannen kerrangoalmmádis, goalmmát geardde

kolmattakymmentägoalmmátlohkái; kolmattakymmentä vuotta käyvä henkilögoalmmátlohjahkásaš olmmoš

kolmegolbma; kolme ihmistä, kolmen joukkogolmmas

kolmekymmentä golbmalogi; kolmenkymmenen joukkogolbmalogis

kolmesataagolbmačuođi; kolmensadan joukkogolbmačuođis

kolmestigolbmii, golmma geardde, golmma háve

kolmetoistagolbmanuppelohkái; kolmentoista joukkogolbmanuppelogis

kolmijakogolmmajuohku

kolmikerroksinengolmmagearddáš

kolmikkogolmmas

kolmiloikkagolbmačeallun

kolminainen(rel.) golmmaoktasaš

kolminaisuus(rel.) golmmaoktasašvuohta

kolminkertainengolmmageardásaš, golmmageardán

kolmio(mat.) golmmačiegahas, golmmahas, golmmet

kolmiosainengolmmaoasat

kolmipiikki(kala) ruovdegulmmet

kolmipäinen olkalihasoalgenorasdeahkki

kolmipäiväinengolmmabeaivásaš

kolmisenkymmentäsullii golbmalogi

kolmisingolmmas

kolmittain(ihmisistä)golbmasiid golbmasiid; (muista kuin ihmisistä)golmmaid golmmaid

kolmiulotteinengolmmaolat

kolmivuotinengolmmajahkásaš

kolmiyhteinen(rel.) golmmaoktasaš

kolmiyhteisyys(rel.) golmmaoktasašvuohta

kolmonengolmmeš

kolo(puussa) guovdnji

kolonialismikolonialisma

kolonialistikolonialista

kolonialistinen kolonialisttalaš

kolonisoidakoloniseret

kolonnakolon´ná

kolopesijä(linnuista) guovdnjebes´sejeaddji

kolottaavárkat, vearkat, luoddut

kolpakkovuollalássa ~ vuollaláse

koltansaamenuortalašgiella; koltansaameksinuortalašgillii

kolttasaamelainen, kolttanuortalaš, skoalta, skoaltasápmi, skoltalaš, goltá (S)

koluta, nuuskia (paikkoja) snuoggat ~ snuggat, skulket ~ skulkat ~ skulkit

komea čápp/is (-a), čáppa/t (-a), fávr/u (-ros), neagus, negolaš, suopma/t (-dis); hámálaš, fárddalaš, ebm/ui (-os)

komediakomediija

komeettakomeahtta ~ komehta

komeilla(vaatteillaan) geampasaddat, geamppastallat, fiinnohallat

komentaakommanderet

komentajakommandánta, kommanderejeaddji, stivrrár

komento(armeijan tms.) kommanderen

komerovurkkodansadji

komeus(ihmisestä) hámálašvuohta, čáppisvuohta, čábbodat, ebmuivuohta

komiikkakomihkka

komisariokomissára

komissiokommišuvdna, doaibmagoddi

komistuahámáiduvvat

komitatiivi(kiel.) komitatiiva

komiteakomitea

kommellushearvás fearán

kommentoidakommenteret

kommunikaatio kommunikašuvdna

kommunismikommunisma

kommunistikommunista

kommunistinenkommunisttalaš

komo, onkalo(esim. lumen, kallion alla) skoavdi, goavdi; mennä komolle skoavdut, tehdä lumeen onkaloskoavdudit

komojääroavku, roavru (R); komolla (jäästä)roavkkul

komollaan oleva, onkaloinenskoavd/das (-e-)

komollaan, kohollaan(alla tyhjä tila) skoavddil, goavddil

komparatiivi(kiel.) komparatiiva

kompassikompás´sa

kompastellaguosadit

kompastuaguossat, guossalit, ruossat, jorralit (ks. kaatua)

kompleksi(psyk.) kompleaksa

komponenttikomponeanta

kompostikomposta

komppania(mil.) kompaniija

kompuroidaguokkardit, guosadit, ruosadit

komsio (kätkyt)gietkka; komsioon kapaloitunagietkagasas, komsioon kapaloiduksigietkagassii

komsioida(pikkulapsi) gietkat, gietkkadit

konditionaali(kiel.) konditionála

kondorikotkakondorgoaskin

konduktöörikonduktevra

konemašiidna, kone-mášen-

koneellinenmašiinnalaš

koneellistaamekaniseret

koneellistuamašiinnaiduvvat, mašiidnaluvvat

konehuonemašiidnalatnja

koneistomekanisma

konekirjoittajamašiidnačál´li

konepeltibiilagoavdi, mohtorluŋka

konferenssikonfereansa

konfirmaatio(ripillepääsy) konfirmašuvdna

konfirmoida(päästää ripille) konfirmeret

konfliktikonflikta

kongressikongreas´sa

konigone, gákke, šlárva, šloaŋgu

konjakkikonjáhkka

konjunktio(kiel.) konjunkšuvdna

konkkanokkagoampenjunni, skoalbmenjunni

konkreettinenkonkrehtalaš

konkurssikonkursa, goŋkáneapmi ~ goŋgáneapmi, reastaluvvan

konnaskealbma

konnanulpukkadeaggafiskesloppan

konnotaatiokonnotašuvdna, siidomearkkašupmi

konnuusskealbmavuohta; tehdä konnuuksiaskelbmošit

konsanaangoasge; kuten kuningas konsanaandego gonagas goasge

konseptikonseapta

konsernikonseardna

konserttikonsearta

konservaattorikonserváhtor

konservatiivikonservatiiva

konservatiivinenkonservatiivvalaš

konservoida(säilöä) konserveret

konsonanttikonsonánta

konstaapelikonstáhpel

konstaillagonstošit

konsti goansta

konsulaattikonsuláhtta

konsulenttikonsuleanta, bagadal´li, bagadeaddji

konsultoidakonsulteret, ráv´vehallat

kontaktiguoskkahus, oktavuohta, kontákta

kontata beahkit, guokkardit, goanttardit

kontekstikonteaksta, cealkkaoktavuohta

kontrollikontrol´la, goziheapmi, bearráigeahčču

kontrolloidakontrolleret, gozihit, bearráigeahččat

kontti(säiliö) konteaidnár

kontti(tuohireppu) beas´selávka, gonte

konttiluu(etujalan alempi)vuorggu, (takajalan ylempi)čuožžamas

konttorikantuvra

konttori(poroaidassa) gontor

koodikoda

kookasstuor/is (-ra); (ihmisenä huomattavasti muita suurempi)stulk/kas (-a-)

kookas ihminenstuorat

koolla čoahkis

koollečoahkkái

koominenkomihkalaš

koordinaatiokoordinašuvdna

koordinaatisto(mat.) koordináhttavuogádat

koordinaatti(mat.) koordináhtta

koordinoidakoordineret, oktiiordnet

koossačoahkis

koostuačoahkkanit, čohkiidit

koostumusčoakkádus, čoahkádus, čoahkku

kootačohkket, čoaggit; omardit, rabbat, ráhput, gáhtardit

koparagazza, guobir

kopauttaaskoalkalit, goalkalit, čoalkalit, (napauttaa)spoahkkalit

kopeloidaskurbat; taipuvainen kopeloimaanskurbalas

kopeloitsijaskurbban

kopinačoalkkas, spoahkas

kopiokopiija, mielddus

kopioidakopieret, kopiijastit, mielddustit

kopiointisuojauskopierensuodji, mielddustansuodji

kopistačoalkit, spoahkkit

koppa, suojusskurbmu

koppakuoriainengobbá, goppás

koppavagáddálas, čeavlá/i (-s)

koppelogoahppil

koppivisttáš, luoggu

koppi(pallon kiinniotto ilmasta) liiru; ottaa koppiváldit liirru, heittää koppiliirrustit, kopitella (palloa)liirrostallat

koppisiemeninenskáhpposiepman-

kopsahdellaspoahkkit

kopsahtaaspoahkihit, spoahkehit

kopsauttaaspoahkkalit

kopsespoahkas

kopsuttaaspoahkuhit

koputtaa(ovea) skoalkkuhit, čoalkkuhit

koputus(oven) skoalkkuheapmi, čoalkkuheapmi

korahtaaskarkkihit

korallikorál´la

koralliriuttakorál´laoahci, korál´larikti

koreago/arrat (-r´res)

koreileva čigŋá/i (-s), čigŋ/ii (-es)

koreillačigŋát

koreilunhalučigŋáivuohta

korento(hyönteinen) skážas

korento(kantamiseen) guoddinmuorra, oalgemuorra

korikore ~ gore, geavllet, boarti, guoš´ši, mársu (R)

kori(auton) karosseriija

korinaskarkkas

koripallo(pallo)korespábba; (pelinä)korespáppastallan

koristaskarkit, skahrrat, skahraidit

koristaa čiŋahit, hervet

koristautua čiŋadit; koristautuneenačikŋagasas, koristautuneeksičikŋagassii

koriste čikŋa, hearva

koristeellinenhearvá/i (-s), hervejuv´von, čiŋahuv´von

koriste-esinečikŋadiŋga

koristellahearvvahit

koristella(ylen määrin vaatetta) strebmet

koristenauhahearvabáddi, čuolddabáddi

koristepaulačuolddavuotta

koristevaljaat(pl.) suomut (pl.)

koristus, koristesuopmu

korituoliveaddestuollu

korjaamodivohat

korjaantuadivvašuvvat

korjailladivodit

korjailudivodeapmi

korjatadivvut, divustit, divvulit; (jotakin asiaa)vuiget, njulget; tulla korjatuksidiv´vot, divvašuvvat

korjata(talteen) rádjat

korjausdivvun, divuhus, divodus; viedä korjaukseendivuhussii doalvut

korjauslainadivodanloatna

korjaustukidivodandoarjja

korjauttaadivuhit

korjuurádjan

korkatagorket

korkeaall/at (-a)

korkea paikkaalladas; korkean paikan kammoalladasballu

Korkea veisu(Raamatun) Allalávlla

korkea-arvoinenallaárvosaš, allaárvvot

korkeahkoallalágan

korkeajännite(elekt.) allagealdagas

korkeakouluallaskuvla

korkeakouluopinnot(pl.) allaskuvlaoahppu

korkealaitainen(veneestä) ruvd/ii (-es)

korkealla allin, badjin, (korkeuksissa)allagasas

korkeallealás, bajás, (korkeuksiin)allagassii

korkeammallaalibus, allelis, alleleappos, badjelis, badjeleappos; (vähän)allelaččas, alibuččas

korkeammalle alibui, allelii, allelebbui, badjelii, badjelebbui; (vähän)allelažžii, alibužžii

korkeampi alit

korkeapainealladeaddu

korkeastiallagit

korkeasuhdanneallakonjunktuvra

korkeatasoinenalladássásaš, alladásat

korkeinalimus

korkeintaaneanemustá

korkeusallodat, (abstr.) allatvuohta; korkeudessaallodagas, korkeuteenallodahkii; korkeuksissaallagasas, korkeuksiinallagassii

korkeuseroallodaterohus

korkeushyppyallodatnjuiken

korkeuskäyräallodatsodju

korkkigoarka

korkkiruuvigoarkasruva

korkoreantu; maksaa korkoarentet

korko(kengän) jocca

korkokantareantovuođđu, reantojuolgi

korkotappioreantomas´su

korkotuloreantoboahtu

korkuinenalu, allosaš (attr.); kolmen metrin korkuinen huonegolmma mehtera allosaš latnja, huone on kolmen metrin korkuinenlatnja lea golbma mehtera alu

korokealádas

korostaa deattuhit, ovdandoallat, vuolláisárggastit; korosti tuota puoltasopimuksestavuolláisárggastii dien beali soahpamušas

korottaa (korkeammaksi)bajidit; (ylemmäksi)alidit

korotus bajádus, bajideapmi

korotusmerkki(mus.) alidanmearka

korpibuiga meahcci

korpimetsohur´rečukčá

korpiorvokkirohtoviola

korpipäästäinenguolbbavánddis

korpisuovuovdejeaggi

korppigarjá, gáranas, biergogáranas, gumppegáranas, ruŋkegáranas, ruŋka, ruŋku, buldán, bulddogas, goarpa

korppikotkarábbegoaskin

korppusmierroláibbáš, kavringa, kávrret, goarpu (S), gorpo (S)

korpraali(mil.) korporála ~ korprála

korrelaatiokorrelašuvdna

korrelaatti(kiel.) korreláhtta

korroosiokorrošuvdna, borraluvvan

korruptiokorrupšuvdna

korsettikorseahtta

korsisuoidnečalbmi, skážir

korskeagoarga/t (-dis)

kortehoaš´ša, čuotnjátrássi

kortteeriorrunsadji

kortteli(kaupungissa) gávpotoassi, goartil

korttigoarta ~koarta, gorte; (pelikortti)spealla, lyödä korttiaspeallat

korttipöytäromffabeavdi

korttoguoržžu; korttoontuaguoržžuluvvat

koru čikŋa

korutonovttageardán

korva(astian)geavja; (kodan)beallji; (kosken)guorvil

korvabeallji; kallistaa korvaansa, ottaa kuuleviin korviinsabealji bivdit, váldit bealljái

korvaamatonbuhttemeahttun, buhttekeahtes (attr.)

korvakorubeallječikŋa

korvakäytäväbealljeráigi

korvalehtibealljelasta

korvallinen(lakissa) bealljebiltu

korvamerkki(poron) bealljemearka

korvanalusnierrabealis

korvannipukkabealljebuoidi

korvapuustidoašká

korvapuusti(leivos) kánelgohttá

korvarengasbealljeriekkis

korvasienibuolljeguoppar

korvasärkybealljebávččas, bealljenávhlladat

korvata buhttet

korvatorvibealljebohcci, bealljedorve

korvaus buhtadus

korvausmenettelybuhttenmeannudeapmi

korvaussummabuhttensubmi

korvaustapabuhttenvuohki

korvausvaatimusbuhttengáibádus

korvausvelvollinenbuhttengeatnegas

korvausvelvollisuusbuhttengeatnegasvuohta

korvavahabealljegáhčči, bealljegás´si

korvien soiminenšorda; ruveta soimaan korvistašordot, šordašuvvat, šordohallat, hänen korvansa rupesivat soimaanson šordašuvai

korvike(esim. kahvin) buhttehus, seagut, surrogáhta (N)

korvostámpa, sáve

kosatus(porohirvas viidentenä talvenaan) goasohas, goaisttas

kosia(perinteisessä kosinnassa) sogŋostallat

kosini(mat.) kosinus

kosinta(perinteinen) soagŋu; puhemies (kosiessa)soagŋoalmmái ~ soagŋoolmmái, puhenainen (kosiessa)soagŋogába

kosintalupasoagŋolohpi

kosiomatkasoagŋu, käydä kosiomatkalla (porolla ajaen)soagŋus vuodjit

kosiosaattue, kosiomatkalaiset(pl.) soagŋofárru

kosiskelevainenirgá/i (-s), irggástallalas

kosiskella (jotakuta) irggástallat (soapmásii)

kosiskeluirggástallan

koska(milloin)goas

koska(sillä) dasgo ~ daningo ~ dannego; koska kerrangearddi, go juo

koskaan goas´sige ~goas´sege ~ goasge

koskea(jotakin, johonkin) guoskat (+ akk.; + ill.); (asiasta)guoskat, gustot

koskelo goalsi

koskematon(esim. maaperästä) guoskameahttun, duohtatmeahttun, lihkahallameahttun, ipmilviđá

koskenniskaguoikkaoaivi

kosketellaguoskkahallat

kosketinčuggenskáhppu

koskettaaguoskkahit

kosketusguoskkahus, kontákta

kosketusherkkäriisk/a (-kas); tuo lehmä on kovin kosketusherkkä, sitä on vaikea lypsää diet gussa lea nu riiska, dan lea váttis bahčit

koskevaguoskevaš, guoski

koskiguoika; koskinenguoiká/i (-s), guik/ii (-es)

koskikaraguoihgáhrit

koskikorentoluossadivri

kostaamávssahit, goastit (R)

koste (virraton paikka joessa)goatnil, gosttet (R)

kostealá/vttas (-kta); (vaatteista, tulitikuista tms.)šláv/as (-va); pitää jotakin liian kosteanalávttašit

kostea säänjuoskkadat, lávttadas, njiezadat

kosteikkoláktasadji, guovda

kosteuslávttas, lávttasvuohta

kostomávssaheapmi, goastu (R)

kostonhaluinenmáksoáŋgir (-is)

kostualáktat, šlávvat, šlávvanuššat; (äkkiä) lávttihit

kostua(ilmasta) njiehcat

kostua(kasteen vuoksi) laksut, laksot, laksehallat

kostukelávttadas, njuoskkadas

kostuttaaláktadit; (vaatteista, tulitikuista tms.)šlávvadit

kotagoahti; asustaa kodassagoađástallat, goađástit

kota-asuja(asuu mielellään kodassa) goađehas

kotakorvagoahtebeallji

kotakylä(tunturissa) badjesiida

kotangentti(mat.) kotangeanta

kotapuu(ruode) goahtemuorra

kotasijagoahtesadji

koteloskáhppu, skuohppu; (hyönteisen)goahti

kotiruoktu, siida, báiki, goahtu (R)

kotiavustajaruovttuveahkki

kotieläinšibit, giehtašibit; kotieläimet (pl.) šibihat (pl.), oamit (pl.)

kotietsintäviessodutkan

kotihiiriviessosáhpán, ruksessáhpán

kotihoidontukiruoktodikšundoarjja

kotihoitoruoktodikšun

koti-ikäväruovttuahkit

kotiin ruoktot, siidii, báikái

kotiinpaluuruktuiboahtin

kotijoukkueruovttujoavku

kotikasteruovttugásta

kotikaupunkiruovttugávpot

kotikuntaássangielda

kotikyläruovttugilli, goahtosiida (R)

kotiloguiski, riipu

kotimaaruovttueana(n)

kotimatkaruovttumátki

kotimies(kodalla oleileva) goađeluholmmoš

kotipaikkaruovttubáiki

kotipaikkatodistusruovttubáikeduođaštus

kotipiharuovttušillju

kotirauharuovtturáfi

kotiseuturuovttuguovlu, goahtoeanan (R)

kotitalousruovttudoallu, dállodoallu

kotitarvepyyntiruovttudárbobivdu

kotitekoinenruovttus ráhkaduv´von

kotityöruovttubargu

kotiuttaaruovttuiduhttit; sáddet ruoktot

kotiutuaruovttuiduvvat

kotkagoaskin

kotkansiipivuogodolgi

kotkottaagahkkat, gahkkit

kotoinenruovttulágan

kotonaruovttus, siiddas, báikkis, goahtun (R), goađus (R)

kotona viihtyvä henkilöruovttohas, dálohas, dálot

kotouttaa(maahanmuuttaja) servodahttit

kotoutua(maahanmuuttajasta) dovdagoahtit ruovtturiikan iežas ođđa ássanriika

kottarainenstárra

kottikärryt(pl.) tril´laborat (pl.); kärrätä kottikärryillätril´let

koukatafakkastit, roahkastit; (kalakoukulla)roahkastit

koukistaa(kättä, vartaloa) roaŋkkuhit, roŋket

koukistellaroŋkkohallat

koukistua(ruumiinjäsenestä) roaŋkanit

koukkaillafaggut

koukkufaggi, roahkki; jäädä koukkuunfaggasit, roahkkasit

koukku(vieheessä) áŋkor

koukkuinenroaŋká/i (-s), roaŋk/kas (-e-), moalká/i (-s), moalk/kas (-e-); tulla koukkuiseksiroaŋkkagit, roaŋkut, moalkkagit

koukkuinen esine roaŋki

koukkunokka(nenästä, ihmisestä) skuohpponjunni

koukkusarvi(porosta) roahkkečoarvi

koukkuverkko(padossa) mohkkefierbmi

koukussa, käkkyrässä(hetkellisesti)roaŋkut; (pysyvästi)roaŋkkil

koukuta(kala vedestä) roahkastit 

koulia(esim. ajokkia) oahpahit, obehit, skuvlet

kouliintuaskuvlašuvvat

kouluskuvla

kouluaikaskuvlaáigi

kouluaineskuvlaávnnas, fága (N)

kouluhallitusskuvlaráđ´đehus

kouluhaluttomuusskuvlavuosteháhku

kouluikäskuvlaahki

kouluikäinenskuvllavuloš

koulukaveriskuvlaskihpár

koulukeskusskuvlaguovddáš

koulukotiskuvlaruoktu

koululainenskuvlamánná, skuvllahas, skuvllalaš, skuvlavázzi

koululaitosskuvlalágádus

koululautakuntaskuvlalávdegoddi

koululuokkaskuvlaluohkká

koulumatkaskuvlamátki

koulunjohtaja(johtajaopettaja) skuvlahoavda

koulunkäyntiskuvlavázzin, oahppu

kouluosastoskuvlaossodat

koulupäiväskuvlabeaivi

kouluradioskuvlaradio

koulutaloskuvladállu

koulutoimiskuvladoaibma

koulutoimistoskuvlakantuvra (N, R)

koulutoveriskuvlaskihpár

kouluttaaskuvlet, oahpahit, obehit

kouluttajaskuvlejeaddji

koulutulokasskuvlaálggaheaddji

koulutusskuvlejupmi, skuvlen, oahppu

koulutusalaskuvlensuorgi

koulutuskeskusskuvlenguovddáš

koulutustarveoahpahusdárbu

koulutustukioahpahusdoarjja

kouluväsymysskuvlaváibasat

kourarábmá, čárvá, goapmir, čorbma

kourallinenčorpma ~ goapmira dievva, čorbmadoarvi

kouristusdeahkkegeasáhat, krámpa

koutokeinolainenguovdageaidnulaš

kovagar/as (-ra), stroaŋg/gis (-a); pitää jotakin liian kovanagarašit

kova(tiukkaan tallattu, lumesta) šalk/kas (-a)

kovakourainengarragieđat

kovakuoriainengobbá, goppás, ruovdegobbá

kovalevy(tietok.) garradiska

kovaosainenoaseh/eapme (-is), lihkoh/eapme (-is)

kovapäinenoahppameahttun

kovastisakka, sakkarat, garrasit, (liian kovasti)bearehaga

kovasydäminengoavis (-is), goav/vi (-es), garraváimmot

kovaääninenjiedná/i (-s), jidn/ii (-es), ruoddjá/i (-s), rieddjá/i (-s), ruodjalas, riedjalas, šlábmá/i (-s), gaddjá/i (-s); kovaääninen ihminenčottagarga

kovaääninen (kaiutin) skájan, skájanas

kovemminsakkabut, garraseappot

koventaagarradit

koverago/bas (-hpe-)

kovera kulma(mat.) gohpečiehka

koverana(adv.)gobil

koverrellagobadit

koverringoban

kovertaagohpat

koveta garrat

kovettaagarradit

kovettuagarrat; garralashelposti kovettuva

kovettua, kuivettua (nahkaesineistä) soaldut, soldut

kovettunut, kuivettunut(nahkaesineistä) soald/das (-a)

kovettuva, kuivettuva(nahkaesineistä) soaldul (-is)

kovimminsakkamusat, garrasepmosit

kovinsakka, menddo, beare

kovistella(jotakuta) garastallat (soapmásiin); kovisteli lastaangarastalai mánáinis

kovisteluun taipuvainengarastallalas

kovuusgarasvuohta

kraatterikráhter

kranaattigranáhtta

kranttuks. turhantarkka

kreivi greavva

kriisikriisa

kriitikkokritihkkár, árvvoštal´li

kriittinenkritihkalaš

kristillinen(k)risttalaš, risttahas

kristillisyys (k)risttalašvuohta

kristinusko(k)risttalaš osku

kristitty(k)risttalaš

kriteerikritera

kritiikki kritihkka

kritisoida kritiseret, árvvoštallat

krokotiilikrokodiila

kromosomikromosoma

kromosomistokromosomačoahkki

krooninenkronalaš

kruunataruvnnidit

kruunu(päässä oleva, valtiovalta) ruvdna

kruunu(rahayksikkö)ruvdnu; -ruunuinen-ruvdnosaš

kruununprinssiruvnnaprinsa

kruununsonniruvnnavuoksá

kruununtilaruvnnadállu

kruununtuparuvnnastohpu

kruununvoutiruvnnasundi

kudegođa

kudelmagođa; (keskeneräinen)gođán

kudinpuikkogođđinsággi, fáhccasággi

kudontagođđin

kudos(anat.) gođus

kudosnestegođusgolggus

kudottaa(neulottaa puikoilla)gođihit

kuhašuđđi

kuhankeittäjägeassegollet

kuherrellasieradit

kuhinaguđđa

kuhista(esim. toukista) guđđat, guđaidit, lađđat, lađaidit, njoavggistit

kuhmu guvhli, bavhli; saada kuhmuguvhllagit, guvhlut

kuhmuinenguvhl/las (-e-)

kuhnailevaádjánahkes, ájahallalas, gearggah/eapme (-is), buibmá/i (-s), bus´sá/i (-s), duđđalas, njávval (-is)

kuhnaillaájahallat, ádjánuššat, áiggirdit, buibmat, busildit, láppezastit; (naisista)njávežastit

kuhnuri(koirasmehiläinen) varrismieđašeatni

kuihduttaagoldnadit

kuihtuagoldnat

kuihtunutgol/nnas (-dna)

kuikkadovtta

kuingo, dego

kuinkamo ~ movt ~ mot, govt (R) ~ got (R) ~ gokte (R); kuinka pitkä? kuinka usein? jne. man guhkki? man dávjá? jna.

kuinkaanmoktige ~ moktege ~ moge ~ movtge

kuiskailla, kuiskutellasavkkástallat, savkkuhit, sapmat, samaidit

kuiskatasavkalit; kuiskaten savkosii

kuiskaussavkaleapmi, savkkus

kuiskesavkkas

kuistiveránda, olgofeaskkir

kuitataguitet, guittidit

kuitenkaangoittotge, goittot, goit

kuitenkingoittotge, goittot, goitge, goit, liikká, aŋkke, almmatge, dattege

kuittiguite

kuitufiiber, sáras

kuivagoik/kis (-e-), (rutikuiva)ja/ŋas (-kŋa); pitää jotakin liian kuivanagoikkášit

kuiva maagoikkis; kuivalla maallagoikásis,kuivalle maallegoikásii

kuiva sääjakŋi

kuivahorrosgoikkádatadjágas

kuivahtaagoikalit

kuivakka(ihmisestä, eläimestä) ski/rras (-r´re-); tulla kuivakkaaksiskirragit, olla jossakin kuivakkaanaskir´rát, kulkea kuivakkaanaskirruhit

kuivakka olioskir´ri

kuivalihagoikebiergu; (kesän yli säilytetty)goastebiergu

kuivalihakeittogoastemális

kuivasuolattu kalaspihkeguolli

kuivatali(ylivuotinen) goastebuoidi

kuivattaagoikadit

kuivatusgoikadeapmi

kuivettuagoikat, dáktat, goldnat

kuivikegoikadus

kuivin jaloingoikejulggiid

kuivuagoikat; helposti kuivuvagoikil (-is)

kuivua(rutikuivaksi) jakŋat; rutikuivaksi kuivuvajagŋi (-s), jagŋil (-is)

kuivurigoikkár, goikadanneav´vu

kuivuusgoikkisvuohta

kuivuus(luonnonolosuhteena) goikkádat; pitkällinen kuivuusguhkálaš goikkádat

kujagudji

kukagii, guhte; (rajallisesta joukosta)guhtemuš, kuka teidän perheenne lapsista on vanhin guhtemuš din bearraša mánáin lea boarráseamos

kuka(taivutus) kukagii, ketä, kenengean, kenellägeas, kenellegeasa, kenen kanssageainna, kenenä, keneksigeanin

kukaan(taivutus) kukaangiige, ketään,kenenkään, geange, kenelläkäängeasge, kenellekäängeasage, kenenkään kanssageainnage

kukallinen(kukikas) lieđ´đá/i (-s), lieđđe-

kukatonráseh/eapme (-is); tulla kukattomaksirásehuvvat

kukinguhtege, iešguhtege

kukintalieđđun

kukintolieđus

kukistaavuoitit, njeaidit

kukistuavuoittáhallat, vuollánit, gahččat

kukkarássi, lieđđi, guhkká

kukkajäärärássegobbá

kukkakaalilieđđegálla, diehppegálla

kukkakaupparássegávpi

kukkakimppuvitku

kukkamaljakkorásselihtti

kukkanenrásáš

kukkapohjuslieđđevuođđu

kukkarobursa, guhkkár

kukkaruukkurásselihtti

kukkavarsilieđđenađđa

kukkialieđđut

kukkiminenlieđđun

kukkovuoncáva(r)ris

kukkuaguhkkat

kukkula boldni,čopma, dievvá, noahtal

kukkurainenčo/mas (-pme-)

kukkuroillaan(adv.) čomil, čomal

kukoistaalieđđut, gildát

kuksaguksi

kulhogum´ma

kuljeskelevavázzálas

kuljeskellajođašit, johtalit, golgat, lahppet (R)

kuljetellafievrrádallat

kuljettaafievrridit; (autolla)vuojihit, (hevosella tms.)geasehit, (soutamalla)suvdit, suvddihit, sugahit

kuljetusfievrrideapmi

kuljetuspalvelussáhtostanbálvalus

kulkeajohtit, vánddardit, vádjolit

kulkea(edestakaisin, ulos ja sisään) joreštit, jorrat, joradit, jorggistit, liehkkat, bálgat, gihkat

kulkea(porukassa) ks. parveilla

kulkeutua(johonkin, jonkin mukana) fiervrasit, gártat

kulkukauppiasgolgogávpejas

kulkuneuvofievru, johtinneav´vu

kulkureittijohtolat, geinnodat

kulkurigolgolaš

kulkutautigolgodávda, njoam´mudávda

kulkuttaa golgadit

kulkutusverkkogolgadat; kulkutusverkon ohjainčoska

kulkuväline fievru

kullanetsijägol´leohcci

kullanhuuhtojagol´ledoidi

kullankaivajagol´leroggi

kullatagol´let, gol´lehit

kullenuottagoldda; kalastaa kullenuotallagoldit

kullenuottausgoldin

kulleroboallorássi, diehpperássi

kulloingoas

kulloinenkinguhtege

kulmačiehka

kulmahammasčiehkabátni

kulmakarvagulbmeguolga

kulmakerroin(mat.) čiehkagerddon

kulmakivičiehkageađgi

kulmamittačiehkamihttu

kulman kylki(mat.) čiehkajuolgi

kulman kärki(mat.) čiehkageahči

kulman puolittaja(mat.) beallidansáhcu

kulmapotku(jalkapallossa) čiehkačievččasteapmi

kulmaviivainčiehkadahkki

kuloheinägullu, gulut (pl.)

kulorastasvuovderásttis

kulottaa(nurmikko) guluid boaldit

kuloutuagulluluvvat

kultagol´li; hyvin kultapitoinengol´lá/i (-s)

kultahamsterigol´lehámster

kultahippugol´leirta

kultainengol´lásaš, gol´le-, gollis ráhkaduv´von

kultainen leikkaus(mat.) gol´legorri

kultajyvägol´lečalbmi

kultakaivosgol´lemiidna

kultakimpalegol´lečoaltu

kultamitaligol´lemedállja

kultapiiskubeatnatnjuovčča

kultarikkogol´lenarti

kultarintafiskesjievžžan, fiskesvizar

kultaseppägol´lečeahppi, gol´lerávdi

kultasirkkugol´lecihci

kultasormusgol´lesuorpmas, (varsinkin kihlasormus)gollen

kultausgol´lehus, gol´len

kulttikulta

kulttipaikkakultabáiki

kulttuurikultuvra; kulttuuri-kultur-

kulttuurielämäkultureallin

kulttuurihistoriakulturhistorjá

kulttuurikeskuskulturguovddáš

kulttuurimuisto(muinaismuisto) kulturmuitu

kulttuurinen kultuvrralaš

kulttuuripolitiikkakulturpolitihkka

kulttuuritoimikulturdoaibma

kulttuurityöntekijäkulturbargi

kulua(ajasta) vássit, gollat

kulua(esineistä) gollat

kulua ohueksi(kankaasta, vaatteesta) sáiganit, sáiggagit, sivllagit

kuluminennohkan

kulunkigollu, mannu

kuluttaa(aikaa)vásihit, golahit

kuluttaa(jotakin) golahit, golladit

kuluttaa loppuun(jotakin) loaktit, nogahit, nohkadit; (nopeasti)loaktilit, kulutti hetkessä loppuun perintönsäloaktilii oatnelanbottas iežas árbbi

kuluttajageavaheaddji, golaheaddji

kuluttua geažes; viiden vuoden kuluttuaviđa jagi geažes

kulutusgeavaheapmi, golaheapmi, golahus

kulutuslainagolahanloatna

kulutustavarageavahangálvu

kuluvanohkavaš; (hupeneva)skolas, hohppil (-is), ho/hpi (-bis)

kumahtaagumihit, goŋggihit

kumarainenguvr/ras (-e-), njag/as (-u-), guo/kkas (-gge-); (tulla kumaraiseksi)guvrragit, njagagit, guokkagit

kumarassa(hetkellisesti)guvrut, njahkut, guoggut; (pysyvästi)guvrril, njagil, guokkil; olla kumarassa guvrát, njahkkát, guoggát

kumarrellagopmárdallat

kumartaagopmirdit, gopmirdastit

kumartuanjahkalit

kumigum´me

kuminagupma, gopma, goŋggas

kumina(eräs maustekasvi) gárvenat (pl.), gárven-

kuminauhagum´mebáddi

kumisaapasgum´megáma, gum´mestevvel, gum´mesáppat

kumista gupmat, gumaidit, goŋgit

kumivenegum´mefanas

kummajainengummálaš

kummallinenárte/t (-gis), amas, vávas

kummastuaimaštuvvat, imaštišgoahtit

kummeksuaamašit, vávašit

kummi(naispuolinen) risteadni, (miespuolinen)ristáhčči, kummitrisvánhemat ~ risváhnemat

kummilapsirismánná

kumminkindattetge, liikká

kummipoikarisbárdni

kummisetäristáhčči

kummitellagopmahallat, gobmidit, gopmohallat, gummehallat

kummitteleva(jossa on paljon kummituksia)gobmá/i (-s); täällä on paljon kummituksiadát lea gobmás guovlu

kummitus gobmi, gopman, gummehus

kummityttörisnieida

kummitätiristeadni

kummivanhemmat(pl.) risvánhemat (pl.) ~ risváhnemat (pl.)

kummiäitidoal´liristeadni

kumollaan gopmut; kumollaan olevagomu-

kumoongopmut; mennä kumoongopmánit

kumossagopmut

kumotagomihit

kumous(pol.) gomiheapmi, gomáhus

kumpaallegoappos

kumpaalta goappil

kumpareboldni, bunci, dieváš

kumpigoabbá; kummangoappá, kummallagoappás, kummallegoabbái, kumman kanssagoappáin

kumpikingoabbáge, goabbánai

kumppaniguoibmi, verdde, skihpár

kumpu boldni, bunci, dievvá

kumpus(veripalttu) gumppus, guhppár, gámsu; valmistaa kumpuksiagumppostit

kungo

kunhanbeare, gohan

kuningasgonagas; (korteissa) goŋge

kuningashuonegonagasviessu

kuningaskalastajagonagasfiskár, jiekŋaloddi

kuningaskuntagonagasriika

kuningasmielinengonagasmielalaš, rojalisttalaš

kuningasmielinen(subst.) gonagasmielalaš, rojalista

kuningasrapugonagasreabbá

kuningatardronnet;(korteissa)fruv´vá, rov´vá

kuninkaallinengonagaslaš

kuninkaankartanogonagasgárdin

kuninkaanpoikagonagasbárdni, prinsa

kuninkaantytärgonagasnieida, prinseas´sa

kunnallinengielddalaš, gieldda-, kommunála

kunnalliskotigielddaruoktu

kunnallislakigieldaláhka

kunnallisministerigieldaministtar (N)

kunnallisministeriögieldadepartemeanta (N)

kunnallisneuvosgielddaráđđi

kunnallispolitiikkagielddapolitihkka

kunnallisvaaligielddaválga; kunnallisvaalit (pl.) gielddaválggat (pl.)

kunnallisvaltuustogielddastivra

kunnallisverogielddavearru

kunnanelättikás´sabiepmohas

kunnanhallitusgielddaráđ´đehus (S), gielddaovdagoddi (N)

kunnanjohtajagielddahoavda (S), ráđđe/almmái ~ -olmmái (N)

kunnanlääkärigielddadoavttir

kunnantalogielddadállu (S), ráđđeviessu (N)

kunnantoimistogielddadoaimmahat, gielddakantuvra

kunnanvaltuustogielddastivra

kunnasdievvá

kunnesdas´sáigo, das´sážiigo

kunniagudni; antaa (jonkun) kuulla kunniansadieđihit (soapmásii), menettää kunniansagutnehuvvat

kunniakirjagudnegirji

kunniallinen gutnálaš

kunniallisuusgutnálašvuohta

kunniamerkkigudnemearka, medállja

kunnianhimogudneáŋgirvuohta

kunnianhimoinengudneáŋgir (-is)

kunnianloukkausgudnerihkkun, gudnenjeaidin

kunnianosoitusgudnečájáhus

kunniapalkintogudnebálkkašupmi

kunniatongutneh/eapme (-is)

kunniattomuusgutnehisvuohta

kunnioittaagudnejahttit

kunnioittavagudnebalolaš

kunnioitusgudnejahttin

kunnollaalbmaláhkai, albmaládje, ortnet mielde, vuđolaččat

kunnollinen(ihmisestä) stánddalaš

kunnollisuusstánddalašvuohta

kunnonalbma (attr.), endena (attr.); kunnon ihminenalbmaolmmoš, endena olmmoš

kunnossapitobajásdoallu, bajásdoallan

kunnostaaordnet, ođadit, ođasmahttit, divodit, remontet (S)

kunpavare, beare, vare dal juo; kunpa olisin nyt siellä!vare livččen dál doppe!

kuntagielda, suohkan, kommuna

kuntainliittogielddaidlihttu

kuntainvälinengielddaidgaskasaš, gaskagielddalaš (N)

kuntalainengielddaolmmoš, gieldalaš

kunteus(porohirvas neljäntenä talvenaan) gottodas

kunto(esineiden) ortnet

kunto(ruumiillinen) álššat (pl.), vuoimmit (pl.), forbma, gundu (R); kuntosaliálšasále, kuntotestiálšateasta

kuntoillavuoimmástallat, trim´met (N)

kuntoiluvuoimmástallan, trim´ma (N)

kuntouttaaveajuiduhttit, áhpáiduhttit

kuntoutuaveajuiduvvat, vuoimmáiduvvat, návccaiduvvat, áhpáiduvvat, áhtat

kuntoutusveajuiduhttin, áhpáiduhttin

kuntoutusrahaveajuiduhttinruhta

kuntura(yhdestä porosta saatavat ainekset) gottur; koipinahkakunturagámasgottur, suonikunturasuotnagottur

kuohita(puukolla)gáldet, (perinteiseen tapaan puremalla)gáskit

kuohkea(esim. leivästä) so/vttas (-kta)

kuohua boršut, duoldat, šávvat

kuohukermafierrunlákca

kuokanteräguohkkedearri

kuokkaguohkki

kuokkavierasbovdekeahtes guos´si

kuokkiaguohkkat; (kuokkia vähän, kuopaista kerran)guohkastit

kuolasoalsi, šliivi

kuola(eläimen) sáivi; kuolainen sáivá/i (-s)

kuolaavasoalsá/i (-s), soals/sas (-e-)

kuolaimet(pl.) njálbmeruovddit (pl.)

kuolata(eläimestä) sáivvidit

kuolata(intr.) soalsidit, soalssistit

kuolata(trans.) soalssidit

kuolemajápmin; tehdä kuolemaajámadit, leat lahka jámi

kuolemaisillaanlahka jámi, maŋimuččaidis alde; kuolemaisillaan oleva henkilöjámadeaddji

kuolemanpelkojápminballu

kuolemantapausjápmindáhpáhus

kuolemantautijápmindávda

kuolemantuomiojápminduopmu

kuolematonjápmemeahttun; kuolematon sielujápmemeahttun siellu

kuoleskella(useista, vähin erin) jámadit

kuoleutua(kuoleentua) jápmásit, jápmašuvvat

kuolevajábmi

kuolevainenjámolaš, jábmevaš

kuoliaaksi jámas, jábmejassii, heal´la

kuolinkamppailujápmindoarru, heakkariidu

kuolinpesä (jur.)jápminbeassi (S), árbebeassi (N)

kuolinpäiväjápminbeaivi

kuolinsanomajápmasáhka

kuolinvuodejápminseaŋga

kuolinvuosijápminjahki

kuoliojámpaoažži

kuollajápmit, nohkkat, oađ´đát, vádjolit (eret); (äkillisesti)jámistit, nohkastit; (kuolemaa tehden)jámadit

kuolla(teurastettavasta porosta) njuolgat, ravgat, gaidnat, geaiggagit, geaiganit, geaigasit, goaiggagit, goiget, njaŋggagit

kuolleenmullat(kansantarustossa; noidan käyttämä apuväline pahojen henkien päällepanoon jonkun päälle) jámešmuolddit (pl.), jámešsáddot (pl.)

kuolleisuusjámolašvuohta, jápminlohku, jápminvuohta

kuollutjápmán, jápma-

kuomugoahki; varustaa kuomullagoahkádit

kuomu(auton) biilagoahki

kuona-ainebázahusávnnas

kuonokoppa(purevalle koiralle) njunneskuohppu, vuoŋas

kuontalovuorraset nissonolbmo čurges vuoktabunta

kuontalo(kehrätessä) guonddal

kuopaistagoaivvastit, goivet, goistet

kuopalla(adv.) rokkil, gobil, leakkil

kuopiagoaivut, goistet

kuopparoggi, gohpi; rokkádat, gobádat, leaggi, juggi; mennä kuopallerokkagit

kuoppainenroggá/i (-s), ro/kkas (-gge-), gohppá/i (-s)

kuoppaleuka(leuassa vako) suorregáibi

kuopusváhkar; Heikki-poju on meidän kuopuksemmeHeaika-bánneš lea mun´no váhkar

kuoreguora

kuori(kirkossa) koarra

kuori(pintakerros) garra; paksukuorinengar´rá/i (-s), gar´r/ii (-es)

kuoria(esim. perunoita) gar´ret, gárvet, gárvvihit

kuorikerrosgierageardi

kuorittu maito, kurriskum´mamielki, lavdojuv´von mielki; kuoria maitoaskum´met, lavdit

kuormaguorbmi, lásta, fárbmi

kuorma-autoguorbmebiila, lástabiila

kuormasidegárastat

kuormatalástet, guorpmi ráhkadit

kuormittaanoađuhit

kuorogoarra

kuorolaulugoarralávlun

kuorsaillaskuhraidit, snuhraidit

kuorsataskuhrrat, snuhrrat; (hetkisen)skuhrihit, snuhridit

kuorsausskuhrra, snuhrra

kuosifárda, hápmi

kuoviguškkástat, guškil, guškken

kuovisirriduottarviroš

kupariveaiki, gubar; jossa on paljon kupariaveaiká/i (-s)

kuparihohdeveaikešlienja

kuparikiisu (miner.) veaikegiisi

kupataguhppet

kuperačo/mas (-pme-)

kupera kulma(mat.) čopmečiehka

kuperana(adv.) čomil

kuperkeikkaheittää kuperkeikkaaguhparastit, guppirdit

kupillinengohpa ~ gohpu dievva

kuplabulljarakkis, bulljaras, bulljar

kuplahyljeávjjur

kupliabuljardit, bulljarastit; (puurokattilasta)šluhpardit, duhrrat, duhraidit

kupolikupola, kuhppel

kuppasyfilis, knáhppá ~ náhppá ~ nábá, fránsos

kuppariguhppár, guhppejeaddji

kuppausguhppá, guhppemuš

kuppigohppa ~ gohppu

kupristuagoabagit

kuprullagoabal

kupu(linnulla) buokŋa

kurastánži, loški, ráhpi, rábát, luhča

kurainenstánžžas, stánže-, lošk/kas (-a), ráhppái/s (-s)

kure, kurttu(vaatekappaleessa) snorastat

kureella(vaatekappaleesta) snoril

kurekenkä(tavallisesti nutukas) guretgáma

kurenauhasnoraldat, snoraldatbáddi

kuriskihkka, stivra, ortnet, huvda, stánda, goksa (R); pitää kurissagokset (R)

kurikkašluppot

kuristaabuvihit

kuristuabuvvánit, buv´vot

kuriton stivrrah/eapme (-is), huvddah/eapme (-is), iešlágan, baháguren (-is); tulla kurittomaksistivrrahuvvat, huvddahuvvat

kurittaaráŋgut, ráŋggáštit, bagadit, bagadallat, huvdet, gokset, govset, gurehit, obehit

kurittomuusstivrrahisvuohta, huvddahisvuohta

kurjavártnuh/eapme (-is), geahnoh/eapme (-is), skárb/bas (-a), árk/i (-kes), ussel (-is); tulla kurjaksivártnuhuvvat

kurjenjalkasuotnjoruški

kurjenkanervavarravárbu

kurjenmiekkafiskesiris

kurjenpolvialitrássi

kurjentatarguorggajuopmu

kurjistaagoaridit

kurjuusvártnuhisvuohta

kurkiguorga

kurkistaa guovllastit, guovlalit

kurkistaminen(kurkkaus) guovlaleapmi

kurkkia guovlat, guovlladit

kurkkučotta; kurkun täydeltä, kurkku suoranačoddat vehkui, kurkusta alas čottaráigge,mennä (ruoasta) väärään kurkkuunmannat boasttočoddagii

kurkku (vihannes) gurka, águrka

kurkkukipučottabávččas

kurkkumätädifteriija

kurkkutautičottadávda

kurkotella (jotakin tavoittaakseen)faŋuhit ~vaŋuhit, faŋuhaddat ~ vaŋuhaddat

kurkotella(kaulaansa) gaŋkát

kurkottaafakŋalahttit ~ vakŋalahttit, faŋaldahttit ~ vaŋaldahttit, fatnalahttit ~ vatnalahttit

kurkottaa(kaulaansa) gaŋket

kurkottautua (kerran)fakŋalit ~vakŋalit, (useaan kertaan)fakŋut ~ vakŋut

kurkunkansiguoggomaslohkki

kurkunpääguoggomas

kurmugurbmá; poistaa kurmujagurbmet

kurmuinengurbmá/i (-s); tulla kurmuiseksigurbmut

kurmuinen porogurpmat, gurbmon

kurmupaarmagurbmáloddi, sealgeboaru

kurnuttaa(sammakosta) ruovgat

kurnuttava(sammakosta) ruovgi

kurnutus(sammakon) ruovggas

kuroasnorrat

kurokaulainenfaŋk/kas (-e-) ~ vaŋk/kas (-e-)

kurokaulainen oliofaŋki ~ vaŋki

kuroumasnorri

kuroutuasnorrasit

kurpitsagurbbet

kursailevaguossástahkes, guossaskas

kursaillaguossástallat; ei tarvitse kursailla, ei muuta kuin otat lisää sitä lohikeittoaii dárbbaš guossástallat, eambbo válddát lasi dan luossamáli

kursiivikirjainnjagubustávva

kursiivitekstinjaguteaksta

kurssigursa

kurssilainengursalaš

kurssitarjontaoahppofálaldat

kurtistaasnor´rehit, snorrasahttit

kurtistuaroamššagit

kurtistua(nahkavaatteesta) snorranit, snorragit

kurttu roamši

kurttuinensno/rras (-r´re-)

kurttukaaliroamšogálla

kurtussa roamššil

kurtussa(nahkavaatteesta) snoril

kuru gurra, skurču

kurvataskirvehit, skav´vehit

kusaistaguččastit

kuseskellaguččadit

kusettaaguččahit

kusigužža

kusiumpi(porolla) gužžabava

kuskisáhttolaš, kuska (S), šaföra (N)

kustagužžat

kustannusgoasttádus, gollu

kustannusarviogolloárvvoštallan

kustantaagoasttidit

kustantaja goasttideaddji

kustantamogirjelágádus

kutakuinkinsullii, sulaid

kuteagođđat

kuteminengođđan

kutendego, nugo

kutinasakŋideapmi

kutista sakŋidit

kutista(toisen koskettaessa) čagalduvvat; helposti kutiavačagalduhkes

kutistuajátnat; helposti kutistuvajádnil (-is)

kutistunut(nahasta, nahkaisesta vaatekappaleesta) já/nas (-tna)

kutistuttaajátnadit

kutittaačagalduhttit

kutoagođđit; (koristevyötä) čuoldit

kutojagođ´đi

kutomakonegođđinmašiidna

kutomakäpygođđingeahpa

kutomateollisuusgođđinindustriija

kutominengođđin

kutomogođáhat

kutsubovdehus, bovdejupmi

kutsua(johonkin) bovdet

kutsua(joksikin) gohčodit (manin nu)

kutsumanimigohčodannamma

kutsumaton(vieraasta) bovdetkeahtes (attr.)

kutsuvierasbovdejuv´von guos´si (ks. kuokkavieras)

kuttugáicaeadni

kutugođđu

kutukalagođđoguolli

kutumatalikkogođđonjuorra

kuumánnu

kuudenneksi(lueteltaessa) guđádassii

kuudennen kerranguđádis

kuudennesguđádas

kuudesguđát

kuudesti guhttii

kuudestoistaguhttanuppelogát

kuudettakymmentäguđátlohkái; kuudettakymmentä käyvä henkilöguđátlohjahkásaš olmmoš

kuukahtaa (makuulleen)njaŋggihit, njaŋgat, njaŋgasit, njaŋggiidit, njulget, njulgestit

kuukausi mánotbadji, mánnu;kuukauden ikäinen mánnosaš

kuukausittainmánnosaččat

kuukausittainenmánnosaš

kuukautiset(pl.) mánnosaččat (pl.), mánnomearkkat (pl.), mánodávddat (pl.); kuukautiskiertománnosašjohtu, kuukautiskivutmánnosašbákčasat, kuukautisvuotománnosašgolgan, kuukautissidemánnosašlivsku

kuukkeliguovssat

kuukunen (maamuna) suovvaguoppar

kuula(urheiluväline) jorbu, ruovdespábba

kuulakärkikynäluođđapean´na, boallonjunpean´na

kuulalaakeriluođđaláger

kuulantyöntöjorbosuhppen, kuvllásuhppen

kuulemmagul, gulama, gul´loma, gul´lo; hän on kuulemma muuttanut muualleson gul lea fárren eará sadjái

kuuliainen jegolaš, gulolaš, doahttil (-is)

kuuliaisuus jegolašvuohta,gulolašvuohta

kuulija gul´li

kuulijakuntaguldaleaddjit (pl.)

kuullagullat; (äkkiä, vähän)gulastit, alkaa kuullagul´lát, kaikkien kuullenbuohkaid gullut, ei ollut kuulevinaan ii dahkan gul´lin

kuulogullu; kuulo-gullan-

kuuloaistigullu

kuuloetäisyysgulámuddu; kuuloetäisyydellägulámuttos, kuuloetäisyydellegulámuddui; he olivat kuuloetäisyydellä toisistaansoai leigga gullolagaid

kuulohermogullunearva, gullusuotna

kuulokebealjus, jietnabealjus

kuulolaiteguldalanbierggas

kuuloluut(pl.) gulludávttit (pl.)

kuulostellabeljohallat, bealljebealástallat, bealljeskaddarastit

kuulosuojainbealljesuodji, suodjebealjus

kuulovammainenbealjeh/eapme (-is), guluh/eapme (-is)

kuuluagul´lot

kuulua(johonkin) gullat (masa nu)

kuulua(tapahtuvan) beaggit (+ inf.)

kuuluisabeakkán, beakkálmas, dovddus, gululmas, gerelmas

kuulustelijagažadeaddji, ášši dutki

kuulustellagažadit, dutkat

kuulustelugažadeapmi, dutkan, dutkkalmas

kuuluttaaalmmuhit, gulahit, dieđihit

kuuluttajagulaheaddji

kuulutusalmmuhus, dieđáhus; (avioliittoon)gulahus

kuuluva(+ ill.) gul´levaš, gul´li

kuuluvuus(+ ill.) gul´levašvuohta

kuuluvuusaluegullanviidodat, gul´lonviidodat

kuumabáhk/as (-ka); hehkuvan kuumaháitt/is (-es)

kuumefeber, báhkkadávda

kuumentaabáhkadit

kuumentuabáhkkanit

kuumuusbáhkka, báhkas; báhkasvuohta

kuunnellaguldalit

kuunnelmagulddalmas

kuuntelijaguldaleaddji

kuunteluoppilasguos´seoahppi

kuunvaihdemánnomolsun

kuura(maassa) bihci; mennä kuuraanbihcut

kuurata(esim. lattioita) skuvret

kuuro (kuulovammainen) bealjeh/eapme (-s), guluh/eapme (-is)

kuuro(sadekuuro) oakti

kuuroinen(ilmasta) oaktá/i (-s)

kuuroutua bealjehuvvat, guluhuvvat

kuusiguhtta; kuusi ihmistä, kuuden joukkoguđas

kuusiguossa

kuusikko(kuuden joukko)guđas

kuusikko(metsä)guossavuovdi

kuusikulmainenguđačiegat

kuusikymmentäguhttalogi

kuusiočoalčerássi

kuusipeuraluostegoddi

kuusisärmäinen(esim. työkalun kärjestä) guđaborat

kuusitahokas(geom.) guđaseainnahas, heksaedar

kuusitiainenčáhppesgaccet

kuusitoistaguhttanuppelohkái

kuutamománoheahpi; kuutamollamánoheahpin, kuutamoyömánohatidja

kuutio(geom.) guđahas, kubihkka

kuutiojuuri(mat.) guđahasruohtas

kuutiometriguđahasmehter, kubihkkamehter

kuutonenguđeš

kuuttinjurjočivga, jiepma, njákču

kuvagovva

kuvaaja(mat.) govvideaddji

kuvaamataito(oppiaine koulussa) govvidandáidu

kuvaavagovvideaddji

kuvaelmagovvádallan

kuvailla govvidit, muitalit dárkileappot, bagadallat; (esim. kulkureitti)válddahallat

kuvajainensuoivvagovva

kuvallinengovalaš

kuvanveistosgovvačuolus

kuvanveistäjägovvačuol´li

kuvapatsasgovvabázzi

kuvaruutušearbma, suojus

kuvasarjagovvaráidu

kuvatagovvidit

kuvataks. valokuvata

kuvataidegovvadáidda

kuvataiteilijagovvačeahppi

kuvatekstigovvateaksta

kuvatusromanas, romat; tuota kuvatusta ei kyllä kannata ripustaa seinäändien romanasa ii gal gánnet heŋget seaidnái

kuvausgovvideapmi, govvádus

kuvauspäivä(valokuvan) gov´venbeaivi

kuvegilga, siidu

kuvernööriguvernevra

kuviogovus, govadat

kuvitellagovahallat, fantaseret; kuvitteellinengovahal´lon

kuvittaaillustreret, govaid sárgut

kuvitusillustrašuvdna, govat (pl.)

kuvottaaminua kuvottaamus gákkaha váimmu

kvaliteettikvaliteahtta ~ kvalitehta, šládja

kvantiteettikvantiteahtta ~kvantitehta, mearri

kvanttifysiikka(fys.) kvántafysihkka

kvanttiteoria(fys.) kvántateoriija

kvartettikvarteahtta

kvartsikvárca

kvartsiitti(miner.) kvárcihtta

kyetäbastit, nákcet, mun´net, stovet; (jaksaa)nagodit, nagadit, nahkat, nahkášit

kyhmybuggi, bavhli, jarri, maršu

kyhmyhaahkabursanjunni

kyhmyinenbuggá/i (-s), jar´rá/i (-s)

kyhmyjoutsenboallonjukča

kykeneväsáhtteš (-is) ~ sáhttes (-is)

kykkiänaf´fát, nol´lát, guoppuštit

kykynávccat (pl.), searat (pl.)

kyljittäingilgalagaid, siidolagaid

kyljyskoteleahtta

kylkigilga, siidu; kyljellään, kyljelleengilgut, gilggalis

kylkijuova(karvoituksessa) luosti

kylkiluuerttetdákti; (lihoineen)erttetsárgi

kylkiviiva(kalan) siidosárggis

kylliksidoarvái, nohkka; (syömisestä)gallás

kyllägal

kyllä, niin(myönnettäessä kysymykseen) ná ("naa")

kyllähängalahan, galahal

kylläiseksi (kyllin) gallás

kylläpägalahal

kyllästyttää dolkadit, dolkkahit, suivvastuhttit

kyllästyädolkat, dolkkástuvvat, váibat, váivvástuvvat, gievdat, suivvastuvvat, givssástuvvat; gal´lánit, oažžut doarvái, ravgat bunci (+ lok.)

kyllästyä(johonkin ruokaan) golpat (+ ill.); (kovasti)bal´lát (+ lok.); oli lopen kyllästynyt hernekeittoon, jota oli joutunut rintamalla ollessaan päivittäin syömäänlei bal´lán heartamális, maid lei šaddan beaivválaččat borrat soahtešiljus

kyllääntyä(tulla kylläiseksi) gal´lánit

kylmettyägalbmot; päästää kylmettymäängoalludit; päästi itsensä kylmettymään ja sairastuigoalludii iežas ja buohccái

kylmyysgalmmasvuohta, čoaskkisvuohta

kylmägal/mmas (-bma); (ilmasta, tuulesta)čoask/kis (-a), kylmä ilmačoaskin, galmmádat, galbma dálki; pitää (liian) kylmänä galmmašit, (ilmaa, säätä)čoaskkášit; tuntua kylmältä galmmistit

kylmäkiskoinenjuvd/u (-dos)

kylmänarka(adj.) gološ (-is), gollolas, bivuh/eapme (-is), galmmeš (-is), gánas (-is), oar/tnjes (-e-)

kylmänarkaks. vilukissa

kylmänhorrosgalbmaadjágas

kylmänkankeaganttas (-); kangistua kylmästägantut, gantteštuvvat

kylmänä(kylmiltään) galmmasnaga; sen voi syödä kylmänädien sáhttá borrat galmmasnaga

kylmästi(armotta) galbmasit

kylmätä galmmistit, čoskkiidit

kylmäverinenčoaskavarat, čoaskačoalat

kylpeä(ottaa kylpy) lávggodit

kylpylávgu

kylpyammelávgolihtti

kylpyhuonelávgalatnja

kylpylälávggohat

kylttigalba, šilta (N), varustaa kyltillägalbet, šiltet (N)

kylvettää(jotakuta) lávgut; kylvetti lastaanlávggui mánás

kylvää gilvit; kylvää valheitagiellásiiguin johtit, giellásiid gilvit

kylvögilvin

kylvösiemengilvva

kylägilli, siida; jonkun luo kyläänsoapmása guos´sái, jonkun luona kylässä soapmása guossis

kyläillägal´lestallat, guossástallat

kyläkarhiainendipmabiššan

kyläkumppanisiidaguoibmi

kyläluuta(kova kulkemaan muissa paikossa) golgoseahkka, golgoseaibi, golgodiŋga

kyläläinengili olmmoš, gillilaš

kylänurmikkasieivasuoidni

kylätoimikuntagilidoaibmagoddi

kymmenenlogi; kymmenen ihmistä, kymmenen joukkologis, kymmenen numerologeš, kymmenenneksilogádassii, kymmenennen kerranlogádassii

kymmeneslogát

kymmenesosalogádas

kymmenittäinlogiid mielde

kymmenjärjestelmälogešvuogádat

kymmenkuntalogemađe, logenáre; logemat, logenár

kymppi(numero 10) logeš

kymppi(puhtaan valkoinen poro) gabba, riš´šagabba

kyniägaskit, gavvit

kynnenjälkigazzasadji

kynnysšielbmá, lasá ~ lassá

kynsi gazza; kynsin hampain gaccaid bániid,joutua rajuilman kynsiin fáhtehallat garradálkái

kynsiluugazzadákti

kynsisammalgazzasámil

kynsiägazzut

kynttiläginttal

kynttilänjalkaginttaljuolgi

kynttilänpäivägintalbeaivi

kynttilänsydänginttalveaika

kyntää(maata, peltoa) veltet, jorgut eatnama, ploget

kynäpean´na

kynäkotelopean´naskáhppu

kypsentää(ruokaa) giksadit; (leipää, pullaa) goikadit

kypsymätönláttakeahtes (attr.)

kypsyttää(marjoja, hedelmiä, ajatuksia) láddadit

kypsyys(marjan, ajatuksen) láttasvuohta

kypsyä(marjasta, hedelmästä, ajatuksista) láddat; (vähitellen)láttadit

kypsyä(ruoasta) giksat

kypsä(marjasta, hedelmästä) lá/ttas (-dda), látta-

kypsä(ruoasta) gi/vssas (-ksa)

kypäräoaivesuodji, suodjegahpir, jealbma (N)

kyrillinenkyrillalaš

kyrmyniskagubbeniski

kyrpä(vulg.) ks. siitin

kyseinenguoskevaš, máinnašuv´von, gažaldatvuloš, jearaldatvuloš, diet; kyseisestä asiasta ei ole vielä keskusteltu dien áššis ii leat vel ságastallojuv´von

kyselläjearahit, gažahit

kyselylomakejearahallanskovvi

kyssäkaaliboallogálla

kysyjäjear´ri

kysymysjearaldat, gažaldat, gažalmas (R)

kysymysmerkkigahčanmearka, gažaldatmearka

kysymyssanagahčansátni

kysyntäjearalmas, jearru; poronlihaan on ollut viime aikoina kova kysyntäbohccobirgui lea leamaš dáid guhtaliid garra jearalmas

kysyäjearrat, gahčat

kysäistäjearralit, gahčalit, gažastit

kyteäcahkat; (palaa huonosti)sitnjat

kytkentä(ajoneuvossa) goallosteapmi

kytkeytyä laktásit, čatnasit

kytkeälaktit, čatnat; (peräkkäin) goallostit; (yhteen)roahkohit

kytkinlavtta, lakti; (sähkövirran tms.)botkkon

kytkösgoallus

kyttyräbuggi, gurpi

kyttyrälohiruoššaluossa, buggeluossa

kyttyräselkä(ihmisestä) buggi

kyvykässearalaš, sear/ra (-as), návccalaš; (lahjakas)vitm/at (-es), oahpalaš

kyvyttömyysnávccahisvuohta, sealggahisvuohta, arvvahisvuohta, stánddahisvuohta

kyvytön návccah/eapme (-is), sealggah/eapme (-is), arvvah/eapme (-is)

kyymirkoguovdi, bosttagearpmaš

kyyditelläsáhtostallat

kyyditä, kyydittääsáhtostit, givttahit, vuojihit

kyyhkynenduv´vá

kyyhöttää náđ´đát, náđđahit, huhttát, naf´fát, jurbmát, skuvdnját

kyykistellä čeagŋát, čeagŋádit, čeagŋut, nol´lát

kyykistyä čegŋet, nollagit, noliidit, naffagit; (äkkiä)nollihit

kyykkyyn, kyykyssäčeagŋut, nol´lut

kyynelganjal

kyynelehtiäganjaldit, ganjaldallat

kyynelkäytävänjunneganjaloarri

kyynelrauhanen(anat.) ganjalráksá

kyynelsilminganjalčalmmiid, ganjaldala

kyyneltiehyt(anat.) ganjaloarri

kyynärluuolggut dieigu

kyynärnivelgaigŋirlađas ~ gardnjillađas

kyynärpäägaigŋir ~ gardnjil; tyrkätä kyynärpäälläängaigŋirastit ~ gardnjilastit

kyynärtaivegiehtagávva

kyynärä (mitta)állan; mitata kyynärin állanastit

kyyristellä(puuhailla kumarassa) gupmaruššat, gopmaruššat, skupmaruššat, guvdnjut, guvnnjuštit, guoppuštit, guoggaruššat

kyyristyäčegŋet, náđđut

kyyryssäguoggarasas, guoggut, náđđagasas, huhttagasas

kyyryynguoggarassii, guoggut, náđđagassii, huhttagassii

kyyrötelläguoggarastit, guoggaruššat, guoppuštit

kyytifárru, sáhttu, gikta; jonkun kyydissäsoapmása fárus, jonkun kyytiinsoapmása fárrui

kyytimies sáhttolaš, sáhttoolmmái

kyömynenägoampenjunni, skoalbmenjunni

kädenselkägiehtasealgi, giehtaramas

kädensijagiehtasadji; kädensija airossahopmir

käenkaaligieganjuovčča

käenkukkagiegalieđđi

käenpiikagiegabiigá

käetä(meinata aikovansa) geahkat, geagadit; sanoi aikovansa sinne lähteägeagai dohko vuolgit

kähertääsmarvet, smarfet

käheyttääseađđudit, siđđudit

käheytyäseađđut, siđđut, siđasmuvvat

käheäseađas (-), siđus (-), si/nas (-tna), siđvvas (-), ruost/tas (-a)

kähveltääsnuohtardit, jávkadit, livkalit, njávkkastit, luogirdit

käkigiehka

käkkyrämoalki

käkkyräinenroaŋk/kas (-e-), moalk/kas (-e-)

kälmiskealbma

kälmätäskelbmošit

kälvettyä(kovettua, lehtipuusta) gálvat

käly(miehen veljen vaimo)gálojeatni, (vaimon sisko)sivjjot

kämmen goapmir, rábmá

kämmenpohjagiehtaváimmus, čorbmaváimmus

kämmenpuoli(kintaassa) vávssebealli

kämmensyrjägiehtaloahpu

kämppämeahccestohpu, barta, gámpá (S), hyhtta (N)

kännissäbadjeloivviid juhkan, hálva juhkan, bihkkan, bihkkanaga

kännykkämátketelefovdna

känsäspártu

käpristyä(esim. tuohesta) goarvvagit, goarvanit, goarvasit

käpybihcabáhcat, bihcabáhcahas, báhcat, bihcebáhce

käpy(verkon paikkaamiseen) geahpa

käpylintubihcebásloddi, ruos´sanjunni

käpylisäke(anat.) báhcatráksá

käpyrauhanen(anat.) báhcatráksá

käpytikkabihcebásčáihni

käpälägeahpil, rábmá

kärhilehti(bot.) fakŋolasta

käristysbiđus, steaika ~ steaikka

käristää biđđit, steiket

kärki geahči; (puukon, puikon tms.)njunni

kärkihärkä(raidon etummainen vetoporo) njunušheargi

kärkijoukkonjunnošat (pl.); kärkijoukossa, kärjessänjunnošis

kärppäbuoidda

kärpänenčuru ~ čurrot

kärpässieničurotguoppar, čuorpmasguoppar

kärryt(pl.) jor´rit (pl.), skearrut (pl.), jikkat (pl.); kottikärryt(pl.) tril´laborat (pl.)

kärrätäskerrostit,tril´let, jor´riiguin fievrridit

kärsimysgil´lámuš

kärsimätöngierdameahttun, gierddoh/eapme (-is)

kärsivällinengierdavaš, gierdil (-is)

kärsivällisyysgierdavašvuohta

kärsiägil´lát, biidnašuvvat; kyetä kärsimäängil´lástuvvat

kärsä(norsulla, sialla) njunni, gearsi

kärsäkäs(kuoriaislaji) njunehas

kärttyisäerd/ui (-os), duskkas (-), duská/i (-s)

kärttäävuorjat, vuorjjildit, bivdalit, bivdduhit, ánuhit, fáđašit, fáhtit

kärventynyt(maultaan) skeartnja; ruveta maistumaan kärventyneeltäskeartnjagit

kärventyä(esim. karvoista) guosmut

kärventää(esim. karvoja) guosmudit

kärvistellä(kylmissään)goadnát

käry, katkuskeartnjas

käryttää (palaa huonosti) sinjaidit

kärähtää(esim. karvoista) guosmmehit

kärähtää(pahanteosta) gávnnahallat

käräjät(pl.) gearregat (pl.), diggi (N)

käräjätupagearretstohpu (S), diggestohpu (N), diggeviessu (N)

käräjöidä (käydä oikeutta)lágastit, lágastallat, gearregastit (S), gearreguššat (S), diggot (N)

käsigiehta

käsialagiehtačála

käsijarrugiehtagoazan

käsikirjagiehtagirji

käsikirjoitusgiehtačálus, mánus (N)

käsikkäin giehtalagaid

käsikopelollagieđaguluin, gieđagulul, giehtasesiin

käsikähmä moccáskeapmi, mokkáskeapmi, mokkodeapmi; joutua käsikähmäänmoccáskit, mokkáskit, oktii gieđaid šaddat

käsilaukkugiehtalávka, veasku

käsinegiehtagárvu; fáhcca, suorpmat, suorpmahat, suorbmafáhcca; gistta, rahpot

käsiote(johonkin) sálva; tarrata kädellään (johonkin)sálvat ~ sálvit

käsipallo(pelinä)spábbasuohppun; (pallo)suohppunspábba

käsipuoli(yksikätinen) giehtatbealli

käsirahagiehtaruhta

käsiraudat(pl.) giehtaruovddit (pl)

käsisahanurkesahá

käsitedoaba, fáhtehus

käsitellägieđahallat, giehtadallat, meannudit (+ kom.); (konkr.)giehtaguššat

käsitteellinendoabalaš, abstrákta

käsittelygieđahallan, giehtadallan, meannudeapmi; giehtaguššan (konkr.)

käsittelytapagieđahallanvuohki, meannudanvuohki

käsittääáddet, ipmirdit, fihttet; (osapuilleen)guopmat

käsitysáddejupmi, ipmárdus

käsityögiehtaduodji, duodji; tehdä käsitöitä duddjot, (vähin erin)duddjostallat

käsityökonsulenttiduodjebagadeaddji

käsityömestariduodjemeašttir

käsityömyymäläduodjegávpi

käsityöntekijäduojár

käsityönäyttelyduodječájáhus

käsityöpajaduodjebádji

käsityöperinneduodjeárbi

käsityöyhdistysduodjesearvi

käsivarsigiehtaruohtas, giehtagiera

käskeägohččut, mearridit, mearrat; bivdit, dáhttut, sihtat, ávžžuhit, ávžut

käskygohččun, mearrádus, geasku; saada käsky (johonkin tai tekemään jotakin)gohčohallat

käsky(rel.) báhkkon; Jumalan kymmenen käskyäIpmila logi báhkkoma

käskyläinen gohčostat, giehtagohčostat, gieđaguhkit; bálvá, reaŋga, biigá

käteinen rahareaidaruhta, kontánta; maksaa käteisellämáksit reaida

käteväanolaš, vuogas; (käsistään) gieđalaš

kätilöjorttamovra, sealgeeadni, čielgeeadni, čalbmeeadni, čalbmeáhkku, giehtaáhkku; toimia kätilönäjorttamovret, jorttet, jovret

kätkeytyäčiehkádit

kätkeäčiehkat

kätkytgietkka

kätköčiehká

kätkömuisti(tietok.) čiehkámuitu

kätkössäčihkosis, čiehkagasas

kätköönčihkosii, čiehkagassii

kävelijävázzi

kävellen, jalkaisin vácci

kävellävázzit; (käveleskellä)váccašit, (reippaasti)vázzáladdat; ryhtyä kävelemään váccáskit, lähteä kävelemäänvázzilit, vázzát, käydä jossakin kävellenváccašit gos nu,lähteä viemään kävellenváccáldahttit

kävellä (joitakin kävelytapoja) deamput, steamput, loamput, goantut, steanžut, steánžahit, steanžžuhit, meafardit, marššuhit, boalčut, boalččuhit, lávkut, lávkkodit, duolmmadit, loaiddadit, háhccut, háhcuhit, hárčut, hárččuhit, hár´rut, hárruhit, reahccut, loaggut, jarfut, jarffuhit; (lähteä kävelemään) vázzilit, vázzát, deampulit, loampulit, šlimpulit, goantulit, nuorbalit, nuorbbastit, doapmalit, doamihit, gáhččalit, rabbalit, duolmmastit, háhcculit, hárčulit, hárrulit, boaggulit, loaggulit, loarfulit, šloanculit, šloaŋgasit, šloahtalit

kävelykeppi vázzinsoabbi

kävelytievázzingeaidnu

kävelyttääváccihit

kävijägal´ledeaddji

käydä(jossakin) fitnat ~ mannat ~ eallit (gos nu); käväistäfinadit, fitnalit, finihit, finadastit, mannalit, ealašit, guovlladit, čáŋadit, coggalit, nahkehit; váccašit, viegadit, čuskkodit, čuoiggadit, vuojašit

käydä(sattua, tapahtua) geavvat

käydä päinsä geavvat ládje ~ láji

käymälähivsset

käynnistääbidjat johtui, stártet

käyntifitnan

käyntikorttigal´ledangoarta

käyntiosoitefitnančujuhus

käyristyägeavrragit, gávrragit, moalkkagit

käyristäämolket

käyrä(adj.) gavvar (-is), geavr/ras (-e-), geavrá/i (-s), gávr/ras (-e-)

käyrä(subst.) sodju, sodji, moalki; geavrril (käyrään kasvaneena), geavrut (käyrässä hetkellisesti)

käyräsarvi(porosta) gavrečoarvi

käyskennellä váccašit

käyttäjägeavaheaddji

käyttäjänimigeavahannamma

käyttäytyminenláhttenvuohki

käyttäytyäláhttet, meannudit, fereguššat, geavahit iežas

käyttäägeavahit, atnit, golahit, loaktit (lohppii), geaktit (R)

käyttää(jotakuta jossakin) finahit ~ dolvvodit (soapmása gos nu)

käyttöatnu, geavahus,geavaheapmi

käyttöesineatnubierggas

käyttöjärjestelmä(tietok.) geavahanvuogádat

käyttökelpoinenanihahtti, gávnnálaš

käyttökelpoisuusanihahttivuohta

käyttökelvotonanuh/eapme (-is), atnemeahttun

käyttöliittymä(tietok.) geavahanlakta

käyttömenogeavahangollu

käyttöohjegeavahanráva

käyttöoikeusgeavahanvuoigatvuohta

käyttötapageavahanvuohki

käyttötarkoitusgeavahanulbmil

käyttövaratgeavahanruhta

käyttövoimageavahanfápmu

käyttöönottoatnuiváldin

käytännevierru

käytännöllinengeavatlaš, praktihkalaš

käytännöllisestigeavatlaččat, praktihkalaččat

käytäntögeavat, praktihkka, práksis, virolašvuohta

käytävämanahat, váccáhat

käytösláhtten, láhttenvuohki

käännekohta jorggáldat

käännelläjorgaladdat; (nurjin puolin) jorggodit

käännyttää(rel.) jorgalit

käännytystyö(rel.) jorgalahttinbargu

käännähtääšleaŋggehit ~ šleaŋggihit, jorggehit; vene käännähti koskessa poikittainfanas šleaŋggehii guoikkas doar´rás

käännösjorgalus

käännöstyöjorgalanbargu

käänteinenjorggu-

käänteisluku(mat.) jorggucuovka

kääntelehtiäjorggáhallat

kääntymys (rel.) jorgalus, birrabotnjalus, botnjalus, genddomuš

kääntyä (suunnasta)jorggihit, jorgalit, mohkkasit; (uskoon)jorgalit, genddot; (nurin päin)jorgasit

kääntääjorgalit; (nopeasti) jorgalastit, (vähin erin)jorgaladdat

kääntää(nurin päin) jorgut; (nopeasti)jorggastit

kääntöpiiri(geogr.) jorggihangierdu; Pohjoinen eliKravun kääntöpiiriDavvi jorggihangierdu, Eteläinen eli Kauriin kääntöpiiri Lulli jorggihangierdu

kääpiödor´ri, deagga; (saduissa)lottežanolmmoš

kääpiölepakkodor´renáhkkesoadji

kääpiöpajudaŋassieđga

kääpäčátná, spábba, nivssat

kääregiesaldat, doavdnji

käärepaperigiesaldatbábir

kääriytyä giessasit

kääriä giessat

käärmegearpmaš

käärmeenlumoojagearpmašgeaidi

käärögearru, giesaldat, nođđu

köhiäguorsat, guorssadit, gáhkut, gosadit; rágeštit, gálgat čoddaga

köhäguorssahat

köhäistäguorssádit

kököttäähuhttát

köli(ahkion, veneen emäpuu) gielas, mielggas

kömmänä(huonokuntoinen asumus) luoggu

kömpelö(liikkeissään)doaŋg/i (-ges), doaŋggas (-), goanz/zas (-e-); (käsistään) gieđah/eapme (-is), čoa/pmas (-bme-), čoaŋk/kas (-e-), boalb/bas (-e-), boalč/čas (-e-)

kömpelö (subst.)goanzi, gaŋgi, gaŋgu, njaŋgu, šloaggu, šloaipi, goaigi, goalvi; čoabmi, čoabmegazza, njivlegazza, vinjugazza, snuolgagazza, čoaŋki, boalbi, boalči

kömpimisaukkosuotjanráigi

kömpiä(sisään) suotnjat, čákŋat; (nopeasti)suotnjalit, čákŋalit

kömpiä(ylös sängystä) gággasit, boahnárastit

köngäsgeavŋŋis

köntysgoanzi

köntysmäinengoanz/zas (-e-)

köntystäägoanzasaddat

köydenvetolávžegeassin

köyhtyägeaffut, gefot, geafahuvvat

köyhyysgeaffivuohta ~ geafivuohta, gefodat ~ geffodat

köyhägeaf/fi (-es); pitää jotakuta liian köyhänägeafášit soapmása

köyhäinhoitogefiiddikšun

köyhäinkukkaro(hist.) gefiidguhkkár

köyhälistö(pol.) proletariáhtta

köykäinenge/ahppat (-hppes)

köynnöskasvigoargŋunšaddu

köyristellägoavrát

köyryselkäinengoavr/ras (-e-), guv/nnjas (-dnje-), gurp/pas (-e-); tulla köyryselkäiseksi goavrragit

köyryssä(pysyvästi)goavrril, guvnnjil, (tilapäisesti)goavrut, guvdnjut; seistä selkä köyryssägoavrát, kulkea selkä köyryssägoavrruhit, lähteä liikkeelle selkä köyryssägoavránit

köysidoavva ~ toavva

köyttäägárrat; köytettynägárragasas, gárragis, gárrasis, köytetyksigárragassii, gárragii gárrasii

L

laadullinenšládjii ~ kvalitehttii guoskevaš, kvalitatiivvalaš

laahatageassit, rundit

laahautua(perässä) ges´sot

laahustaa šloahtat, nuorbat, njoammut; lähteä laahustamaanšloahtalit, nuorbbastit

laajaviidd/is (-es), áidalas; laajaltiviidát

laajahkoviiddisis (attr.)

laajakaista(tietok.) govdafierpmádat

laajakantoinenguhkás váikkuheaddji

laajempiviidáset, viiddit

laajentaaviiddidit, viidudit

laajentua, laajetaviidut, viidánit, leavvat, lávdat, leabbanit

laajuinenviiddu, viidosaš (attr.)

laajuusviiddisvuohta, viidodat

laakeaduolb/bas (-a)

laakeriláger

laakerinlehtilágerlasta

laaksoleahki; (jokilaakso) roggi, (tunturilaakso)vággi, (esim. kahden tunturin välissä)bohki, (kapea)gurra, skurču, (korkealla tunturissa)riehppi, (soinen) leakšá ~ leakši

laaksoinenleahkká/i (-s)

laantuaváidut; (vähin erin)váiddodit

laastariplásttar ~plástter

laastiruvke

laatiadahkat, ráhkadit, gárvvistit

laatikkokás´sa; laatikollinenkássa dievva

laattaráktu

laattakiviráktogeađgi

laatukvaliteahtta ~ kvalitehta

laatutuotekvaliteahttabuvtta

laavalává

laavulávvu; oleskella laavussalávostallat

laavun asukkaat(pl.) lávuveahka

laboratoriolaboratoria

laborointilaborastin

labyrinttilabyrinta

ladata(esim. akku)láddet, (ampuma-ase, ohjelma)luđet

ladattunaláddasis, láddagasas, luođđagis, luođđagasas

ladatuksiláddasii, láddagassii, luođđagii, luođđagassii

ladelmabarddáldat ~ borddáldat

ladoskella (esineitä) barddašit ~ borddašit, lánedaddat, láhtuladdat

lahdenperäluoktabahta

lahja skeaŋka, attáldat, láhji; Jumalan lahja (yleensä ruoka)Ipmil(a) láhji

lahjakasfihtolaš, čeahp/pi (-es), vitm/at (-es), oaivválaš, láhjálaš (R)

lahjakkuusfihtolašvuohta, čehppodat, vitmatvuohta, oaivválašvuohta, oahpalašvuohta

lahjaksiskeaŋkkas, láhjás, láhji, attás

lahjeleagga

lahjoavuoidat, duolgut (R)

lahjoitellaskeaŋkut

lahjoittaaskeŋket

lahjoitusskeŋkejupmi, skeŋkehus

lahjontavuoidan

lahjusvuoiddas, duolgu (R)

lahko, uskonlahkosierrasearvi

lahkolainensierrasearvelaš

lahnaruohokasvit(pl.) njuovvešattut (pl.)

lahomiesk/kas (-a)

lahota mieskat; helposti lahoavamieskalas, mieski (-s)

lahottaamieskadit

lahtiluokta; (pieni, pyöreä)skoahppa, (kapea) vuohppi; (pitkä merenlahti)vuotna, (pyöreähkö merenlahti)gohppi

lahtivalasvuotnabos´su

laidunguohtoneana(n), láiddon, ealáhat, ealabáiki; (kulunut kesälaidun)čoldeeana(n), soldeeana(n), soldi, čilvi, doldi, smurvi

laidunolosuhteet(pl.) guohtun, ealát

laiduntaa(esim. poroja)guođohit; (olla laitumella)guohtut

laiharuoi/nnas (-dna),guoir/ras (-a), deahkeh/eapme (-is), oaččeh/eapme (-is), rávž/žas (-a), skirč/čas (-e-); olla jossakin laihanaruoidnát, pitää jotakuta liian laihana ruoinnašit soapmása

laiha(kahvista) goid/das (-a), soid/das (-a), láiv/i (-ves)

laiha(kalasta, lihasta) sil/li (-is)

laiha(porosta) ruoi/nnas (-dna), guoir/ras (-a), aseh/aš (-is), ađah/eapme (-is), ađđamahtes, jolih/eapme (-is), rávž/žas (-a)

laiha ihminenruoidná, ruoinnan, ruoinnat, guoirá, guoirrat, rávža, skirči

laiha kalašlimir; laiha naaraslohi syyskesälläčakčašlimir

laiha pororávža, roašku, skirči, skir´ri, skirdnji

laihduttaaruoidnadit, guoiradit

laihdutuskuuriruoidnadandikšu

laihtuaruoidnat, guoirat, deaššut, rávžat, sillut; (kasvoiltaan)muođuhuvvat

laihtua(porosta, elukasta) ruoidnat, guoirat, deahkehuvvat, sillut, gálvat, goikat, hahpat, ađahuvvat, asehuvvat, jolihuvvat, rávžat

laikkudielku

laikullinendilk/ui (-os); tulla laikulliseksidielkuluvvat

lailla (tavalla)lahkai, lágiin, ládje; sillä lailladan lahkai, dainna lágiin, dan ládje

laillinenlágalaš

laillisuuslágalašvuohta

laimea(juomasta, puheenvuorosta jne.)láiv/i (-ves), goid/das (-a), (kahvista)láiv/i (-vves) goid/das (-a), soid/das (-a)

laimenne(suolan vähentämiseksi) veahtadas

laimentaa(nestettä) láivudit, njárbudit, goidadit, soidadit

laimentualáivut, njárbut, goidat, soidat

laiminlyödä healbadit, hilggodit, goaridit, nuppástit, suostat

laiminlyöntihealbadeapmi, hilggodeapmi, goarideapmi

lainaloatna

laina(kirjallinen) sitáhtta

laina-aikaloatnaáigi

laina-aika (esineen) luoikkahanáigi

lainaaja(lainanottaja)loneheaddji; (lainanantaja)lonejeaddji

lainaamoluoikkahat

lainakirjaluoikkasgirji

lainaksi, lainaan(esine tms.)luoikkasin, (jotakin hupenevaa)loanas

lainanantoloatnaaddin

lainanottoloatnaváldin

lainarahaloatnaruhta

lainasanaloatnasátni

lainata(esine tms. jollekulle) luoikat; (vähäksi aikaa)luoikalit, (mielellään lainaava) luoikalas

lainata(esine tms. joltakulta) luoikkahit; (vähäksi aikaa)luoikkahastit, (yrittää lainata joltakulta)luoikkahallat

lainata(jotakin hupenevaa jollekulle) lonet

lainata(jotakin hupenevaa joltakulta) lonehit, loanahit

lainaus (jostakin) sitáhtta

lainaus, lainaaminen (esineen tms. jollekulle)luoikan, (esineen tms. joltakulta)luoikkaheapmi, (jotakin hupenevaa jollekulle)lonen, (jotakin hupenevaa joltakulta)loneheapmi

lainausmerkkiaisttonmearka

lainegearahat

lainehtia gearrat, gearadit

lainelautaborjjasluovdi

lainhuuto(jur.) lágačuorvvas (S)

lainkaan ollege, ollenge, eisege, veháge, álggage, lahkage, alddage, oppanassiige

lainkohtaláhkabáiki

lainkuuliainenlágajegolaš

lainmuutosláhkarievdadus

lainoittaaruhtadit loanain

lainopillinenjuridihkalaš

lainrikkojaláhkarihkku

lainrikkomuslágarihkkun, láhkarihkkumuš

lainsuojaláhkasuodji

lainsäädäntöláhkaásaheapmi, láhkamearrádusat (pl.)

lainvastainenlágah/eapme (-is), lágavuostásaš

lainvoimainenlágafámolaš

laipio(sisäkatto) rohpi

laisinkaan ks. lainkaan; ollenkaan

laiskaláik/i (-kes), bargguh/eapme (-is), doaimmah/eapme (-is), višuh/eapme (-is), ealjuh/eapme (-is), šlárv/vas (-a), goid/das (-a), šlie/ttas (-dda)

laiska(porokoirasta) snavggas

laiskanoloinen(liikkeissään) šloaŋggas (-is), šloŋg/ui (-os); liikkua laiskanoloisenašloaŋgguhit, lähteä liikkeelle laiskanoloisestišloaŋgasit, olla jossakin laiskanoloisenašloaŋgát, tulla johonkin laiskanoloisenašloaŋggihit, tulla laiskanoloiseksišloaŋggagit

laiskanoloinen hevonenšloaŋgu

laiskistaaláikudit

laiskistualáikut, višuhuvvat, šlárvaluvvat

laiskistua(porokoirasta) snavggasmuvvat

laiskotellaláikkohallat, láikošit, goiddildit, goidošit, goidárastit, joavdelastit, šlárvošit, šlárvvidit, šlábirdit

laiskuri láiká, láikkan, láikkar, láikkesdiŋga, šlárva, šlábir, goidoš, šlieddá, njiehcá, váibbat, goigáras, šloaŋgu, šlohtor, lossabahta, lossanoras, nalli

laiskuusláikivuohta, láikodat, joavdelasvuohta, sealggahisvuohta

laitaravda

laita(veneessä) ruovda, ravda; laitalautaláidi

laitatuulidoaresbiegga

laite bierggas, rusttet, apparáhtta

laitistaa (taluttaa poroa) láidet, láidestit; helposti talutettavaláiddas, helposti talutettava poroláiddot, olla talutettavissaláidehallat

laitistaja(porotokan juontaja) láidesteaddji

laitistushärkä(jota porotokka seuraa) láidestanheargi

laitonlágah/eapme (-is); laiton tekolágahis dahku, toimia laittomastilágahuššat

laitoslágádus, ásahus; institušuvdna, instituhtta

laitoshoitolágádusdikšu, lágádusdikšun

laittaabidjat

laittaa ruokaa málestit, kohkket,ráhkadit borramuša

laittautua(esim. ampuma-asentoon) vuohkádit, vuohkádallat

laiturikádja

laivafanas, láivi (R), dámpa, skiipa

laivanvarustamoskiipafitnodat, rederiija

laivastosuvddus

lajišládja, sorta; taiteen lajišáŋ´ŋer

lajikevuollešládja

lajitellasorteret, šláddjet

lajittelusorteren, šláddjen

lakaista (harjalla)gustet, njámmat; (luudalla) luvdet, suohpalastit

lakanaláhkán; pussilakanagávdneolggoš

lakastuagoldnat

lakata(tekemästä jotakin)heaitit, šluhttet; (jostakin) heaitit, luohpat, hilgát, hilgádit

lakata(lakalla) láhkket

lakiláhka

laki(tunturissa)aláš, čohkka

lakiasiantuntijaláhkadiehtti

lakikirjaláhkagirji

lakimiesláhkaalmmái ~ láhkaolmmái, jurista

lakisääteinenlágas mearriduv´von

lakitiedeláhkadieđa, juridihkka

lakka(lakkaamiseen) láhkka

lakka(suomuurain) luomi;(kypsä)láttat, (raaka)čuru, čurot

lakkaamatonheaittekeahtes (attr.)

lakkaamattajám´ma, duojažassii, heaittekeahttá, oruskeahttá

lakkasuoluomejeaggi

lakkauttaa heaittihit, loahpahit

lakkautusheaittiheapmi, heitojupmi

lakkigahpir, šávká

lakkobargoheaitta, heaitta, streaika

lakkoavustusstreikenveahkki

lakkoilijastreikejeaddji

lakkoillaleat bargoheaitagis, streiket

lakritsaláhkaras

laktoosilaktosa

laktoositonlaktosakeahtes

lama(taloudellinen)deprešuvda, heajos áiggit (pl.)

lamaantuadárpmehuvvat

lammas sávza

lammaskarsina(navetassa)gársan, gárssa

lammaskatrassávzačora

lammasmajasávzzaidbuvri

lammassuojasávzzaidgoahti

lammikkoláttu, láddoš, njeaš´ši

lampaanhoitosávzadoallu

lampaanlihasávzzabiergu

lampaannahkasávzadat, sávzzanáhkki

lampaannatasávzzasinut, njeavdi

lampaantaljasávzadat, sávzzaduollji, ráf´fi

lampi láttu,jávrráš; (kesällä kuivuva) guoroláttu, guorru

lampisiippaláttonáhkkesoadji

lamppulámpá, lámpu (R), čuovganeav´vu, čuovgganas, čuovggas; lubmalámpá; likta, liktu, goal´lu, lieksi, giilu

lampsia deamput, deamppuhit, deamsut, deamssuhit, steamput, loamput, goantut

lanaduolbbár, dulbejeaddji

lanataduolbbáriin dulbet

langanpätkäárpobihttá

langetaravgat; gahččat; (kompastua)guossat, guossalit, ruossat, jorralit, snuittet; (syntiin)jorralit

langettaa(kaataa joku tarkoituksella) ravggahit, guosahit

langettaa tuomiocealkit duomu

lanka (ohut)árpu, (villainen)láigi, (metallinen) sreaŋga

lankakeräláigenođđu, láigeoaivvahat

lankapuhelinviessotelefovdna

lankarullaárporul´la

lankkupláŋko

lankkusahapláŋkosahá

lankomáhka; langokset(keskenään) mágažat

lannealin, spiral

lannenikamat(pl.) ruos´sadávttit (pl.)

lannistaaarvvahuhttit, arvvuhuhttit

lannistuaarvvahuvvat, arvvuhuvvat, vuollánit

lannistumatonceavzil (-is), gil´lil (-is), sávr/i (-res), vuollánmeahttun

lannoitedukta, veahka, muhkkit (pl.)

lannoitinmuhkkegilvinmašiidna

lannoittaaduktet, veagahit, muhkkiid gilvit

lantamuhkki

lantakouru(navetassa) lore

lantalainenláddelaš, láttán, láddi, lánnot, lánnán

lantalaispoikaláttebárdni

lantapaakkumuhkkelimpu

lanteet(pl.) alimat (pl.)

lantio čoarbbealit (pl.)

lantti šlánta

lanttunáppoš, lánto (S)

lapačoamohas

lapa(jalan, haravan, sarven, airon) láhpi, lieđbmi ~ lieđbmá, spoađđu

lapaluubeađbi, čoamohasbeađbi

lapamatoguorká

lapanen fáhcca

lapasarvi(porosta) spoađđočoarvi

lapasorsaláhpesuorsá

lapasotkastuorrafiehta

lapataivečoamohasgávva

lapikasbieksu

lapinailakkisámeluffellasta

lapinalppiruusudaŋasruvsu

lapinesikkodavvegiđđačalbmi

lapinharakkaskirri

lapinkakku(nostattamaton leipä) sámegáhkku

lapinkatajagaskkas, reatká

lapinkaurajohkahávvar

lapinkirvinensieđgacivkkán

lapinkurjenheinädavvesáhpal

lapinkuusioguolbbačoalči

lapinkyläsiida, sámisiida, čearru (R)

lapinlakkičiehgahpir

lapinlaukkudavveruhtarássi

lapinlemmikkirohtovajálgeahtesnásti

lapinlinnunsilmädavvilottečalbmi

lapinmyyrädábálaš sáhpán

lapinnurmikkaalášsuoidni

lapinorvokkifiskesviola

lapinpukusámegákti

lapinpöllöránesskuolfi

lapinrantavihvilädavvejiekta

lapinsarasámelukti

lapinsilmäruohosámečiegusčalbmi

lapinsirkkucizopaš

lapinsirriguolbbaviroš

lapinsuolaheinäájajuopmu

lapintakkigákti; lapintakin helmagáktehealbmi, lapintakkiin pukeutuneenagáktegerddiid

lapintiainengaccepaš

lapintiiračearret

lapinuunilintudavvevizar

lapinvouti(hist.) sámefáldi

lapinvuokkonoarsa

lapio(pieni) spoađđu; rikkalapioluotnespoađđu, leipälapioláibespoađđu

lapiogoaivu

lapioidagoaivut; (tarmokkaasti)goaivuladdat

lappalainensápmelaš

lappeellaan láskut, duolbut, veallut; lappeellaan oleva láskko-, duolbbo-, vealu-

lappuláhppo, lihppo

lapsellinenmánálaš, mánnálaš, mánaskas

lapsenhoitajamánnáoaidni

lapsenhoitotukimánnádikšundoarjja

lapsenlapsenlapsi(isovanhempiensa isälle)máttaráddjut; (isovanhempiensa äidille)máttaráhkkut

lapsenlapsenlapsimáttarmánná

lapsenlapsi(isoisälle)áddjut; (isoäidille) áhkkut

lapsenlapsimánámánná; Matti on hänen lapsenlapsensaMáhtte lea su mánámánná (ks. lastenlapset)

lapsenmurhamánnágoddin

lapsenmurhaajamánnágoddi

lapsenvahtimánnáoaidni, mánnabiigá

lapsetonmánáh/eapme (-is); tulla lapsettomaksimánáhuvvat

lapsimánná; saada lapsiamánáiduvvat, menettää lapsensamánáhuvvat, kaita lapsiamánástallat (ks. pikkulapsi, pikkupoika, pikkutyttö, penska)

lapsialennus (esim. matkustaessa) mánnávuoládus

lapsiasiamies mánáidáittardeaddji

lapsikaste mánnágásta

lapsikorotus(esim. päivärahassa) mánnábajádus

lapsilisämánáidruhta, mánnálassi

lapsiperhemánnábearaš

lapsirakasmánnábuorre

lapsirukkamánáhuoš

lapsivesičáhceváhpi, váhpi

lapsivuodemánnáseaŋga

lapsivähennys(esim. verotuksessa) mánnágeahpádus

lapsonenmánáš, mánáhuoš

lapsuusmánnávuohta

largomuoto(kiel.) lossa hápmi, largohápmi

lasi lássa ~ láse

lasiainenčalbmegáhkká

lasikuitulássafiiber ~ lásefiiber

lasillinenlása ~ láse dievva

lasinenlásas ~ láses ráhkaduv´von, lássa-, láse-

lasinsirulássamoallu ~ lásemoallu

lasittua(silmistä) gállat

lasivillalássaul´lu ~ láseul´lu

laskea(irti, menemään) luoitit, beastit

laskea(mat.) rehkenastit, reahkanuššat, luoitit; (lukumääriä)lohkat

laskea(rinteestä) čierastit; laskea hurauttaagoaikalit, steaikalit, steaikkehit

laskea verkkosuohpput fierpmi; (nopeasti)suhppet fierpmi, (useita verkkoja)suhpodit

laskelmarehket, árvvoštallan

laskelmoidaárvvoštallat, guorahallat

laskento(kouluaineena) rehkenastin, aritmetihkka, matematihkka

laskeskella(lukumääriä) logadit

lasketella(mäkeä)čierastallat

laskettaa(lukumäärästä) logahit

laskettava(laskettavissa oleva, lukumäärästä) logahahtti

laskettavaksi, lasketuksi (lukumääristä) logahussii; vaalilautakunta antoi äänet laskettavaksi válgalávdegoddi attii jienaid logahussii, vaalilautakunta sai äänet lasketuksi válgalávdegoddi oaččui jienaid logahussii

laskeuma(esim. saastelaskeuma)gahčahat

laskeutua(alas rinnettä) njiedjat;(nopeasti)njiedjalit

laskeutua(kahvista, teestä) rávdat; antaa (kahvin, teen) laskeutuarávdadit, laskeutua nopeasti (kahvista, teestä)rávddihit

laskeutua(lennosta) seaivut; (nopeasti)seaivvádit

laskeutua makuulle(koiraeläimistä)goarjut; (sorkkaeläimistä)livvut

laskeutua polvilleenluovdádit, luoitit

laskeutuminen(lennosta) seaivun

laskeutumispaikka(lennosta) seaivunsadji, seaivvasadji

laskeutumispaikka(maalta jäälle) njiejahat

laskiainenláskejaš, láskkáš, fástoláskkáš

laskiaisviikkoláskejašvahkku

laskimomorčesuotna, morči ~ morčá

laskinkalkuláhtor

laskoksinen(hyvin istuva, vaatteesta) lo/njas (-tnja); olla jossakin laskosvaatteissalodnját, komeilla laskosvaatteillaanlonjohallat, kulkea laskosvaatteissaan lonjuhit

laskos máhcastat, lotnji

laskostellamáhccut, máhcodit

laskostuamáhccasit

lasku(maksun suorittamisesta) rehket

lasku(mat.) rehket, luoitinbihttá

laskujokioaivvošjohka

laskulauseke(mat.) rehketcealkka

laskuoppi(mat.) rehkenastin, matematihkka

laskutoimitus(mat.) rehketdoaimmahus

laskuvarjoseaivunsuodji, seivvon

laskuvesifiervá

lassosuohpan

lastastielgu ~ stielku, rávrraldat, rávrran

lasta(airon varressa) skáktá

lastata lástet

lastauslásten

lastenhuonemánáidlatnja

lastenkirjamánáidgirji

lastenkirjallisuusmánáidgirjjálašvuohta

lastenkotimánáidruoktu

lastenlapset(pl.) mánáidmánát (pl.); hänellä on useita lapsia ja paljon lastenlapsiasus leat moanat mánát ja dievva mánáidmánát

lastenlusikkauhcabastteš, unnabastteš

lastenneuvolamánáidráv´vehat

lastenosastománáidossodat

lastentarhamánáidgárdi

lastenvaunut (pl.) vovnnat (pl.)

lasti lásta, guorbmi

lastoittaa(airo) skáktádit

lastoittaa(esim. vioittunut jalka) stielgudit ~ stielkudit, rávrat

lastoitusrávrraldat, rávrrahat

lastusmáhkku; lastuinensmáhkk/ui (-os)

lastu(höylätessä, puukolla veistettäessä) vuolahas

lastulevysmáhkkoduolbbus

lataamatonláddekeahtes (attr.), luđekeahtes (attr.)

lataus(aseen, ohjelman) ládden, luđen, luđehus

lateraali(kiel.) laterála

latinalatiinnagiella, láhtengiella

latkiačuohkat

latoláhtu

latoa (esineitä) bardit ~ bordit, lánet, láhtut, guhppet, čobmet

lattajalkasteažžajuolgi

lattialáhtti; (erit. maalattia)guolbi, (kodassa)loaidu

lattialankkuláhttefiel´lu

lattianiskaláhtteniski

lattiapalkkiniská

lattiapinta-alaláhtteviidodat

lattiavarpu (kodassa) duorga, ris´si; varustaa lattia varvuilladurget, ris´set

latuláhttu

latuskainensteanž/žas (-e-), stea/ččas (-žže-); tulla latuskaiseksisteanžžagit, steaččagit

latva(puun, joen) giera

latvusgiera

lauantailávvardat ~ lávvordat; launtainalávvardaga ~ lávvordaga

lauha (adj.)bivval (-is), liehm/u (-os), láfos (attr.), smiđis

lauha (subst.) bivval, liehmu, lievhnu

lauhahko ilmaláfu

lauhtuabivaldit, liehmudit, livhnnodit; (keväisemmäksi)smiđđut

laukata(porosta, hevosesta)njolggástit, njolgáhit, njolgidit, čuoskut, sallut, salodit, doalvvástit

laukaus(aseella) skuohtta

laukka(hevosen) ruohttan

laukka(sipuli) lávki

laukka(suolavesi, kalan säilyttämisessä) láhka

laukkaavaruohtti

laukkoaruohtadit; lähteä laukkomaanruohtastit

laukkovainenruohttalas

laukkulávka, veasku

laukkuryssä(hist.) lávkaruoš´ša; muinoin täälläpäin kulki laukkuryssiädolin dáppe johtaledje lávkaruoššat

laukottaaruohtahit

laulaalávlut; alkaa laulaa lávlet

laulaa lurauttaalávlestit

laulajalávlu

laulajatarnissonlávlu

laulaminenlávlun

laulavainen(adj.) lávlolas

laulelijalávllon

lauleskellalávllodit, lávlestallat, rál´ledit, rál´lehallat

laululávlla, lávlu (R)

laulujoutsennjukča

laulukirjalávllagirji

laulukuorolávlungoarra

laulurastasloddejievži, lávlorásttis

lauma(erit. susista, koirista)valvi; kerääntyä laumaksivalvat

lauma(poroista, lampaista tms.) eallu; (pienehkö) čora

laumaeläinvalveeal´li, čoraeal´li

laupeusláđisvuohta

laupias láđ/is (-es), váibmoláđ/is (-es), váimmolaš, lieggaváimmot

laurinpäivälávra

laurinviikko(elokuun alkupuolella) lávrrasvahkku

lausahtaa láhttestit, buovvalit, hoahkalit

lause(kiel.) cealkka

lauseenvastike(kiel.) cealkkavástta

lauseoppi(kiel.) cealkkaoahppa, syntáksa

lausua cealkit; (esim. runo)lohkat

lausumacealkkus

lausuntocealkámuš, árvalus

lausuntoehdotuscealkámuševttohus

lautafiel´lu; (esim. ikkunalauta) lávdi

lautakuntalávdegoddi

lautamieslávdealmmái ~ lávdeolmmái

lautanentallearka ~ dallearka; keittolautanenčiekŋalis tallearka

lautasliinaserviehtta

lautata(tehdä tukkilautta) lahttet

lauteet(pl.) lávddit (pl.)

lautta(hirsistä koottu) lautta; (esim. autolautta)fearga

lautturilahttejeaddji

lavalávdi, aládas, luovvi

lavastaalágidit lávddi

lavastuslávdelágideapmi

laveaviidd/is (-es), govd/at (-a)

laventaaviiddidit, govddidit

laventaa(mat.) viiddidit

laveriseaŋgabeaŋka

legioona(mil.) legiovdna

legioonalainen(mil.) legiovdnalaš

legitimoidalegimiteret

lehahtaaleavggehit

lehdenkantalastamátta

lehdenriipomatuuli(syksyllä) lastaramádat, lastariđđu

lehdeslasttat, lastaris´si

lehdestää(koota lehtiä) lastet

lehdistöpreas´sa, aviissat (pl.), aviisaolbmot (pl.)

lehdistötiedotuspreas´sadieđáhus

lehdistötilaisuuspreas´sadilálašvuohta

lehdykkälasttaš; (korussa)lávggastat

lehmusninnamuorra

lehmägussa; (kanttura)ruostaseaibi, soandeseaibi

lehmäaitausgusaidgárdi

lehmänkellogusabiel´lu

lehteri(kirkossa) lokta

lehtevälastá/i (-s), last/ii (-es)

lehtilasta

lehti(sanomalehti)bláđđi, aviisa, lasta

lehtikaalilastagálla

lehtikioskiaviisakioska, aviisačoska (N)

lehtikirjoitusaviisačálus

lehtikirvalastadihkki

lehtikuusilastaguossa

lehtilapalastalieđbmá

lehtimetsälastavuovdi

lehtipuulastamuorra

lehtiruotilastasolgi

lehtisahalastasahá

lehtivihreälastaruonas

lehtivirmajuuribiiporássi

lehtiöblohkka

lehto rohtu

lehtokertturohtovizar

lehtokortenjoammelrássi

lehtokurppavuovdemeahkástat

lehtokuusamačalbmemuorra

lehtolapsiluovosmánná, juolgemánná

lehtomatararohtomáđir

lehtonurmikkarohtosuoidni

lehtopöllöbus´sáskuolfi

lehtorilektor

lehtoturverohtolavdnji

lehtotähtimörohtohilsku

lehtoukonhattuáhkárássi

leija guovdi

leijahiihtosabetborjjasteapmi

leijailla(linnusta) sattáhallat, skav´vehallat, skiv´vehallat

leijonaledjon; (saduissa) jálobeavri

leikatačuohppat; (kerran tai vähän) čuohpastit, (vahingossa itseään)čuohpadit

leikata(hiukset) čuohppat, beaskidit, klihppet

leikata(kangasta) vadjat

leikata(med.) čuohpadit

leikečuohpus, vajastat

leikellä čuohpadit

leikellä(kangasta) vajadit

leikellä(lihaa pieneksi) cáhpat

leikellä(lihaa pituussuuntaan) labadit

leikilläänleaikkas; arveli leikillään sinne lähtevänsäárvalii leaikkas iežas dohko vuolgit

leikinlaskijaleaikkastal´li, hearvadahkki, skálka

leikinlaskuleaikkastallan, leaikkasteapmi, skálkošeapmi

leikitellä leaikkastallat, leaikkastit, leikošit

leikkaus(med.) čuohpadus, operašuvdna;suorittaa leikkausčuohpadit, opereret

leikkauspisterus´senčuokkis

leikkaussali(med.) čuohpadanlatnja

leikkauttaačuohpahit

leikkelevajastat

leikkiduhkoraddan, leaika, stoagus, stulla; leikin asialeaikaáš´ši

leikkiautoduhkorasbiila

leikkijäduhkoraddi, stoahkki

leikkikalu duhkoras, dugordas, stoagus

leikkikenttäduhkoraddanšillju

leikkiminenduhkoraddan, stoahkan

leikkipaikkaduhkoraddanbáiki

leikkisä(huumorintajuinen) leaiká/i (-s), leik/ii (-es), skálká/i (-s), skálk/ii (-es)

leikkiväinen(lapsista) stoahkká/i (-s), duhkorahkes; tuo minun nuorimmaiseni on oikein leikkiväinen lapsidiet mu váhkar lea oalle stoahkkás mánná

leikkiäduhkoraddat, duhkordallat, dugordallat, duogurdit, deallardit, stoahkat, stullat, stulaidit; (olla piilosilla) čiehkádallat, čiehkástallat, (olla sokkosilla)čalmmehisstálostallat, (leikkiä poroa)bohccostallat, (l. karhua)guovžžastallat, (l. karhunpentua)biertnastallat, (l. hevosta)heasttastallat, hehpoštallat, (l. tuvan rakentamista)stobostallat, (l. staaloa)stálostallat, (l. sotaa)soađástallat, (l. lumilinnaleikkiä)ladnástallat, (l. äitiä, tytöistä)mánástallat

leikkuričuohppanmašiidna

leikkuupaikkačuohpahat

leikkuupuimurigordnenmašiidna, gordneráddji

leiligággá, leaila

leimasteampal

leimahdusšloavgganas

leimahduttaašloavgalit

leimahtaašloavggehit ~ šloavggihit, šloavihit

leimatasteampalastit

leimuta (tulesta)njuoršut, njivžut, njuovžut; (revontulista)livžut, livžžodit

leipoaláibut, báhkket (N); (rieskoja, lapinkakkuja)gáhkket

leipoa(nopeasti) láibbastit, láibulit, báhkkestit; gáhkkestit

leipomoláibbohat

leipuriláibu, báhkár (N)

leipäláibi; (pitkä, korkea)stumpa

leipäisä(runsaasti leipää) láibá/i (-s)

leipälapioláibefiel´lu

leipämylly(leivälle perso ihminen) láibemil´lo

leipäpalaláibebihttá

leipäporoleibor

leipäveitsiláibeniibi

leipäviipaleláibevajahas

leirileaira

leirintäaluegohttenbáiki

leiripaikkaorohat

leiriytyägohttet

leivinjauheláibunbulvarat (pl.)

leivinuuniláibunuvdna

leiviskä(painomitta, 20 kg) veakta

leivoleivvoš

leivonenleivvoš

leivonnainenláibbastat, gohttá

leivosgáhkku

leivoskellaláibbodit

leivottaaláibbuhit

leivänkannikkaláiberavda

leivänmurunenláibesmadji; oli kokonaan syönyt sen leivän, ei ollut jäänyt murustakaanlei buot borran dan láibbi, ii lean báhcán ii smadjige

leivänpaahdinláibegoardi

lekašleagga

lelliä(lasta) liluhit, lállit

leluduhkoras, dugordas, stoagus

lemmikkijiellat

lemmikki(kasvi) vajálgeahtesnásti

lemmikkieläinbiebmoeal´li, biepmohaseal´li

lempeysliekkusvuohta, láđisvuohta

lempeäliekkus (-is), lieggaváimmot, ráhkislaš, láđ/is (-es), váibmoláđis

lempiráhkisvuohta, ráhkisteapmi

lempilapsijiellat, jiellatmánná

lempinimi(hellittelynimi) jiellahastalannamma

lempiruokamielamielbiebmu, váimmoguovdoborramuš

lempiystäväváibmošiella

lemubahča hádja, háissas

lemu, löyhkä(ketun, kärpän tms.) seavddahádja

lemutaháisut, háissiidit, bahčiidit

leninkičuvla

lenkki(silmukka) fárfu

lenkkikenkäviehkangáma

lenkkimakkarafárfomárfi, mohkkemárfi

lennellägirddašit

lennokkiduhkorasgirdi, modeal´lagirdi; drona

lennonjohtogirdijođiheapmi

lennätintelegráfa

lennättää girddihit, girddáldahttit

lentogirdin; lähteä lentoongirdilit

lentoasemagirdišillju (N), girdihámman (N), girdi(n)gieddi (S)

lentoemäntägirdieamit, girdibiigá

lentokenttäks. lentoasema

lentokonegirdi, girdinmašiidna, ilbmeláivi (R)

lentoliikennegirdinjohtalus, girdinjohtolat

lentolippugirdibileahtta

lentomuurahainengirdigotka

lentonoitagirdinoaidi

lentopallo(pelinä)spábbadoaškun; (pallo)doaškunspábba

lentopostigirdinpoasta

lentoyhtiögirdisearvi

lentäjägirdi

lentäägirdit

lentää(maan pintaa myöten) labezahttit

lepakkogirdisáhpán, náhkkesoadji

lepattaa libaidit, libardit; (tulesta) njivžut, njivžžardit

lepikkoleaibevuovdi, leaibebohttu

lepo vuoiŋŋasteapmi, leahpu, muossi; (haudan) vuoiŋŋadeapmi, vuoiŋŋadus

lepoasentomuossestellelmas

lepoitiövuoŋásmaniđus

lepokausi(bot.) vuoŋásmanbadji, vuoŋásmanáigi

lepopaikka(rel.) vuoiŋŋadansadji

lepopäivä(rel.) vuoiŋŋastanbeaivi, vuoiŋŋadanbeaivi

lepotaukovuoiŋŋastanboddu

lepotuolivuoiŋŋastanstuollu, mievžanstuollu

leppoisaloavd/i (-des), muos´sá/i (-s); tulla leppoisemmaksiloavdut, pitää leppoisana loavddášit

leppymätönsoažžumeahttun, doažžumeahttun, guhkesvašálaš

leppyäsoažžut, doažžut, ráfot

leppäleaibi

leppäkerttudielkogobbá

leppälintuleaibeloddi

leppäpirkkodielkogobbá

lepyttääsoažžudit, doažžudit

lesegordnegarra, gordneskabus

leskenlehtiheasttagazzarássi

leskileaska

leskimiesleaskaalmmái ~ leaskaolmmái

leskivaimoleaskanisu

lestadiolainenlestadiolaš, lestadiánalaš; lestadiolaisuuslestadiolašvuohta, lestadiánalašvuohta

letkusojubohcci, dipmabohcci, letko (S)

lettibárggáldat

letto(rimpisuo) suotnju, čáhcjeaggi

lettopajudálvelasta

lettorikkojeaggenarti

lettotähtimörohtohilsku

leuanalus(ihmisellä)gáibbevuolli; (porolla)giehppi

leudohko ilmaláfu

leudontualiehmudit, bivaldit, máizat

leuhkagáddálas

leuhkiarámohallat, čevllohallat, rábmot

leuhkuusgáddálasvuohta

leukaks. alaleuka; yläleuka

leukaluut(pl.) ollolat (pl.)

leukapartaskávžá

leukemia(med.) varraboras, leukemiija

leukusámeniibi

leuto (adj.) liehm/us (-os), bivval (-is)

leuto(subst.) liehmu, bivval

leuto tuuliláfobiegga

leveingovddimus

levennellärábmát

leventelevärábmá/i (-s); on sellainen leventelevä kaverilea dakkáraš rábmásdiŋga

leventyägovdut, govdánit

leventäägovddidit

leveysgovdodat; leveyssuuntaangovdodahkii

leveys(kankaan) vupmodat

leveysaste(geogr.) govdodatgráđđa

leveyspiiri(geogr.) govdodatgierdu

leveägovd/at (-a) ~ govd/at (-es); pitää jotakin liian leveänä govddášit

leveähulpioinen(lapintakista) holbá/i (-s)

leveämpigovddit

leveäpyrstökihumearraháskil

levinneisyysleavvanviidodat, lávdu, lávdanviidodat

levinneisyyskarttalávdokárta

levitelläleabbut, leppodit; (käsiään)leappuhit

levittyä(ohuelti, esim. rasvasta) njuohtašuvvat

levittäytyäleavvat, lávdat, bieđganit

levittää(levälleen)lebbet; (laajalle)lávdadit

levittää(ohuelti, esim. voita leivälle) njuohtat

levitä leavvat, leabbanit, viidánit, lávdat

levollinenmásolaš, ráfálaš, lotk/at (-es), muosálaš, oahci/t (-dis)

levotonleabuh/eapme (-is), muoseh/eapme (-is), dilih/eapme (-is), ráfeh/eapme (-is); olla levotonleabuhuddat, tulla levottomaksileabuhuvvat

levottomuusleabuhisvuohta, muosehisvuohta, dilihisvuohta, ráfehisvuohta

levyduolbbus, pláhta; (pyörivä)skear´ru

levyinengovddu, govdosaš (attr.); kuuden metrin levyinen perunapelto guđa mehtera govdosaš buđetbealdu, perunapelto on kuuden metrin levyinenbuđetbealdu lea guhtta mehtera govddu

levykeskear´ru; (tietok.)diskeahtta

levysoitinskear´ročuojanas

levyttää(laulaa levylle)lávlut sker´rui; (tehdä levy)ráhkadit skearru

levädeappu

levähdellävuoiŋŋastallat

levähtäävuoiŋŋastit, (hetkisen)vuoiŋŋastastit

levälleen(väliaikaisesti) leabbagassii

levälläänleabbut, leabba; olla levälläänleabbát, maata levälläändeaškát

levällään(väliaikaisesti) leabbagasas

levällään olevaleabba/t (-dis) ~ le/abbat (-bbes)

leväperäinenháreh/eapme (-is), skiluh/eapme (-is), šli/htu (-đus), šlu/htu (-đus), sahtedohko

levätävuoiŋŋastit, (hetkisen)bosihit, (haudan levosta) vuoiŋŋadit

levätä(läpikotaisin) vuoŋásmuvvat

liata duolvvidit, durddidit, duolvadit, nuoskkidit

liberaaliliberála

liehitellänjálggástallat, njálgganjuokčamastit, bálvalit, gopmárdallat, dohkkestuvvat, gerjjodit, skelččiidit, njoallut (soapmása) bađa

liejustánži

liejuinenstánž/žas (-e-); tulla liejuiseksistánžut, tehdä liejuiseksi stánžet, stánžudit

liejukanahoaš´šavuonccis

liejusimpukkalábbáskálžu

liekaveattabáddi, veaddinlávži; olla lieassaveddot, pitää lieassaveaddit; lieassaveaddagasas, veaddagis, liekaanveaddagassii, veaddagii

liekaporoveattat

liekehdintäšloavggas

liekehtiänjuoršut, njivžut, njuovžut, njivžžardit, loahcat; yltyä liekehtimäännjuorššagit

liekkidolanjuovčča

liekokasvit (pl.)idnešattut (pl.)

liekovarpioruvdorássi

liekuttaavuohttut

liemiliepma; liemeväliebmá/i (-s),libm/ii (-es)

liemikulhomállegárri

lieriö(esim. tuohilieriö) roavttus

lieriö(mat.) sylinder

lieriömatoroavttosmáhtu

lieromuoldamáhtu

liesiuvdna, oapman, oama, omman

lieskanjivžžanas, dolanjuovčča

lieväláiv/i (-ves)

lihabiergu; (elävä)oažži

lihakas(verevä) oažžá/i (-s)

lihakeittobiergomálli, biergomális

lihaksikasdeahkká/i (-s); tulla lihaksikkaaksideahkáiduvvat, deahkkut

lihallinenoaččálaš

lihankuivatustelinebiergojiel´li

lihanpalvauspuurasuovastanbuvri

lihansyöjäbiergobor´ri

lihapalabiergobihttá (ks. sattuma)

lihapullabiergogáhkku

lihapyörykkäbiergogáhkku, biergobul´lá, biergoguhppár, biergobál´lu

lihasdeahkki; lihakset, lihkaksistodeahkit (pl.), lihas-deahkke-

lihaskudosdeahkkegođus

lihavabuoid/i (-des), gass/at (-a), jorb/bas (-a), itt/is (-es) ~ ittis (-is) čil´lái (-s); (miehestä) jarf/fas (-e-) jarg/gas (-e-), (naisesta)sturc/cas (-e-)

lihava(porosta, elukasta) birg/ui (-os), deahkká/i (-s), dalga/t (-dis), dohkas (-is), jol´lái (-s), ađ´đái (-s),

lihava henkilö ks.paksukainen, pullukka

lihoabuoidut, ahtanuššat, váfot, gassut, jorbbasmuvvat, ittásmuttat

lihoa(porosta, elukasta)buoidut, ahtanuššat, deahkkut, deahkáiduvvat, oaččáiduvvat, dalggodit, assut, dohkasmuvvat, ađaiduvvat, jollut

lihottaabuoidudit

liiaksi liiggás

liiallinenliiggálaš

liiallisesti bearehaga, badjelmeare

liian menddo, beare, ilá, liiggás

liian suora(veneen keulasta, suksen kärjestä, nenästä, tms.) šnjuo/kkas (-gge-)

liian suora esine (veneen keula, suksen kärki, tms.) šnjuoggu

liian suorana(adv.) (hetkellisesti)šnjuoggut; (pysyvästi)šnjuokkil

liietä liigut, juollut; liikenisikö sinulta 10 euroa minulle?liiggošiigo ~ julošiigo dus 10 euro munnje?

liika liigi; liika-liige-

liika-ahkio(raidossa) liigeres

liikahduslihkastat

liikahtaalihkastit; (paikaltaan)lihkkasit

liikahärkä(raidossa) liigeheargi

liikanimibuddosnamma, buddostatnamma, buttosnamma; kutsua liikanimelläbuddostallat, buttostallat

liikapainoliigedeaddu

liikauttaalihkastahttit

liikelihkastat, lihkasteapmi, lihkadus; olla liikkeelläleat jođus, lähteä liikkeellejohttát

liike-energia (fys.) lihkkanenergiija

liikekannallepanomobiliseren; panna liikekannallemobiliseret

liikennejohtalus, johtolat

liikennelaitosjohtolatlágádus

liikennemerkkijohtolatmearka

liikenneonnettomuusjohtolatbárti

liikenneruuhkajohtolatbahku

liikennesääntöjohtolatnjuolggadus

liikennevahinkojohtolatvahát

liikennevakuutusjohtolatoadju

liikennevakuutuslakijohtolatoadjoláhka

liikennevalojohtolatčuovga

liikenneympyräjohtolatjorbalas

liikepankkifitnodatbáŋku

liikesalaisuusfitnodatčiegusvuohta

liiketoimintafitnodatdoaibma

liikevaihtoverogávpevearru

liikeyritysfitnodat

liikkeenharjoittajafitnodatbargi

liikkua lihkadit

liikkumatonlihkatkeahtes (attr.)

liikkuvalihkadeaddji, johtti; kiertävä näyttelyjohtti čájáhus

liikuntalihkadeapmi, lihkadus

liikuntaesteinenlihkadaneasttalaš, lám/is (-es)

liikuntakykylihkadannávccat (pl.)

liikuntatavatlihkadanvierut

liikuntavammainenlám/is (-es)

liikuskellajohtalit, jođašit

liikutellalihkahallat

liikuttaalihkahit

liikuttavalihkaheaddji, dovdduidečuohcci; tuo oli liikuttava kertomusdiet lei dovdduidečuohcci muitalus

liikuttuanjuorrat, njuorranit

liimaliibma

liimataliibmet

liimautualiibmašuvvat

liinaliidni

liinata(verkosta, yltää pohjaan asti) vuoksut

liinava(verkosta) vuoksá/i (-s), vuoksul (-is); siinä on niin syvä, että verkon pitää olla tarpeeksi liinava diekko lea nu čieŋal, ahte fierbmi galgá doarvái vuoksái

liinavuus, liina(verkon syvyys) vuoksa

liioitellaliiggástallat, stuorástallat, stuorádallat, veavttastit, herbmet, deatnut, stuoridit ášši, muitalit mun´nájit

liioitteluliiggástallan, stuorástallan, deatnun

liipaisin(aseessa) báhcahat

liitečuovus. mielddus; hakemuksen liitteenäohcamuša čuovusin

liitepartikkelilaktapartihkal

liiterimuorravisti, liider (S)

liitesanalaktasátni

liitincikcehat

liitoseivvodeapmi

liitohaukkačáhppessoadjahávut

liito-oravagirdioar´ri

liitoslakta

liittolihttu

liittokokousriikačoahkkin

liittolainenlihttolaš

liittoutua lihtodit, lihtodaddat, searvvadit; liittoutua jonkun seuraanskihppodit soapmásiin, skihppot soapmásiin

liittovaltiolihttostáhta

liittymisilmoitussearvanalmmuhus

liittymismaksusearvanmáksu

liittyälaktásit, laktašuvvat

liittyä(esim. yhdistykseen) searvat

liittäälaktit, ovttastahttit; (esineitä peräkkäin)goallostit, (verkkoja peräkkäin)geatnit

liitukriita

liitäntä(tietok.) lakta

liitäntälaki(mat.) ovttastahttinláhka

liitää(linnusta) seivvodit, sattihit, čeassat

liiviliiva ~ liivve

likaduolva, durdi

likaaminenduolvvideapmi, nuoskkideapmi

likaantuaduolvat, durdut; (roskista)luotnut

likaantuva(esim. vaatekappaleesta) duolvalas, duolvil (-is), duolvi (-s), duolvadovdi

likainen duolv/vas (-a), durdá/i (-s), durd/das (-e-)

likakaivobaikagáivvo

likasankoselegievdni

likaviemäri duolvačáhcebohcci

likaämpäriruskaskállu

likeinen(esim. sukulaisesta) lagas ~ lagaš

likelläks. lähellä

likentäälagadit

likilahka; (lähes) measta, lagabui

likiarvolahkaárvu

likinäköinenlahkaoaidnil (-is)

likistyä(joutua puristuksiin) deađvašuvvat, deđvot, deakčasit, čárvasit, cikcasit

likistää, survoa njuvdit

likomärkä(nahkaesineestä) spalc/cas (-a); kastua likomäräksispalcat, (äkkiä)spalccihit, kastaa likomäräksispalcadit, spalccidit

likomärkä(nahkavaatteista) šnjalč/čas (-a); kastua likomäräksi (nahkavaatteesta)šnjalčat, šnjalččagit, kastella nahkavaate likomäräksišnjalčadit, liikkua läpimärissä nahkavaatteissašnjalččahit; (likomärkä myös: šnjalžžas, šnjarvvas, šnjirvvas)

likomärkä nahkavaatešnjalči ~ šnjalži, šnjarvi ~ šnjirvi

lilasáhppesalit

liljalilljá

lillukkalávžžámuorji, daivemuorji, veaddemuorji, gieddeluomi

limanjivli, njivlla, šliivi

limainennjivlá/i (-s), njivl/las (-e-); (kalasta)njuv´v/ui (-os)

limakalvošliiveassi

limakotilonjivleguiski

limittyälatnjalastit

limittäin latnjalagaid, latnjalassii

limittäinenlantjalas

limoittuanjivlut

limonadilimonáda, bruvsa

limppulimpu

lineaarilineára

lingotašliŋggastit, liŋggastit, liŋgalit, šleŋget

lingvistilingvista

lingvistiikkalingvistihkka, gielladieđa

lingvistinenlingvistihkalaš, gielladieđalaš

linjalinnjá

linja, reittiruvtto

linja-autolinnjábiila, ruvttobiila, bus´se

linja-autoasemabus´seterminála

linja-autonkuljettajabus´sevuoddji

linjatalinnjet

linkittääliŋket

linkkiliŋka

linkkuveitsilađasniibi, liŋkoniibi, máhcastanniibi

linko(heittoväline) šliŋgu, liŋgu, šleaŋgu; (pyöräytettävä)fađ´đu

linna (kuninkaan) šloahtta

linna(vankila) ladni, fáŋgal

linnoitusladni

linnunkaalilottegálla

linnunpelätinloddegavdnja

linnunpesälottebeassi

linnunpoikalottečivga

linnunpönttöloddevuovda, vuovda

linnunratalodderáidalas

linnuntietänjuolggamusat jođedettiin; tästä on sinne peninkulma linnuntietädás lea dohko miila njuolggamusat jođedettiin

linnustaa loddet, lottástit, lottiid bivdit

linnustuslodden, loddebivdu

linssilinsa

linttakenkägomugáma

lintuloddi; lintuisaloddá/i (-s), siellä on paljon lintujadiet lea loddás guovlu

lintukoto(lintujen talvehtimisseutu)bárbmu

lintulautaloddelávdi

lintunen lottáš

lintuparviloddemoahti

lintutiedeloddedieđa, ornitologiija

liota luvvat

liota(karvattomaksi, taljasta) navválit, navvánit

liottaaluvvadit; liottaa lihasta tai kalasta liiallinen suolasáivadit

lipakka(josta on vaikea saada otetta) njoalp/pas (-e-), njalp/pas (-e-), njoahppil (-is); tulla lipakaksi njoalppagit, njalppagit, tuota lipakkaa kiveä on hankala nostaa dien njoalpegeađggi lea váttis loktet

lipasbumbá; (pieni) skáhppu

lipastoskuf´faskáhppe

lipeväkielinen ihminen suorrenjuovčča

lipeäkalalovttaguolli ~ luvttaguolli

liplatellastužaidit

liplattaastuhčat

liplatusstuhča

lippagaiba, snuiba; varustaa lipallagaibadit

lippalakkisnuiba, snuibagahpir, gaibagahpir

lippu(maan, valtion) leavga, flávda, lávda, flágga, lihppo (S)

lippu(matkalippu, pääsylippu) bileahtta, lihppo (S)

lippuautomaattibileahttaautomáhtta

lipputankoleavgastággu

lipsahtaa (kädestä, otteesta)njoalppehit ~ njalppehit

lipsauttaanjalpalit

lipsuanjoalpat ~ njalpat; olla kulkiessa lipsumatta coakcut

lipua(laineilla) siigat ~ siiget

lipua(virran mukana) suohčat; panna lipumaansuožahit

lipukka(viehe) libás

lipunkantajaleavgaguoddi

liputtaalevget, leavgga doallat

lirahtaašnjoarggihit ~ šnjoarggehit

lirauttaanjor´ret, njor´restit, leikestit

lirinäšnjoarra

liristen(adv.) šnjorrosii; vuotaa liristenšnjorrosii golgat

liristä šnjoargut, njoargut, njuorgut, šnjoarrat, šnjoaraidit

liroruonájuolčoavžžu

liruttaašnjoargguhit

lisensiaattilisensiáhtta ~lisensiáhta

lisenssiliseansa

liskolakkis

lista listu, listá (S)

lisälassi, lasáhus; lisä- lasse-, liige-, lisäksilassin, lisäälasi

lisäainelasseávnnas

lisäarvoverolasseárvovearru

lisäbudjettilassebušeahtta, liigebušeahtta

lisäeläkelasseealáhat

lisäillälasáhallat

lisäkivekset(anat.) bál´lorávssát

lisämaalasseeana

lisämaksulassemáksu

lisämunuainenlassemanimuš ~ lassemonimuš

lisänimibuddostatnamma, buttosnamma

lisäosalasseoassi

lisäselityslassečilgehus

lisäselvityslassečielggadus

lisätietolassediehtu

lisättävälasihahtti

lisätutkimuslassedutkamuš

lisätälasihit, lasidit (R), eanedit

lisäverolassevearru

lisäys lasáhus, lasiheapmi

lisäälasi

lisääminenlasiheapmi

lisääntyminenlassáneapmi

lisääntyälassánit, lassut (R), eatnánit

lisääntyä(kovasti) laskat; saada lisääntymään kovastilaskadit

litistyä (mennä lyttyyn) steanžžagit, steaččagit

litkiä, kulautellašlaggat; (nopeasti)šlaggalit

litralihtter

litteästeanž/žas (-e-), stea/ččas (-žža); maata litteänästeanžát, deaškát

litteänurmikkaduolbasuoidni

litteävitadeaškevihti

liudennus(kiel.) guomáidupmi

liudentua(kiel.) guomáiduvvat

liuetaluvvat, suddat

liukasnjaláhas, njalkkas (-), njuohpa

liukastellanjaláhastalit, njalkkastallat

liukastuanjaláhastit, njalkkastit, njalkkihit

liukua čeassat

liukuestecoakci

liukumäkičeasahat

liukuportaat(pl.) rul´latráhpat (pl.)

liuosluvus, luvvi

liuoteluvvadat

liuotinluvvadas

liuskekivi (miner.)skiffar

livahtaa(johonkin) livkkihit, livžžastit, livžžádit, njoamádit, njoamihit, buikkihit

liverryscivkin, vižardeapmi

livertääcivkit, vižardit

livistäägárgidit, sibildit

loatastánžet

lobatafeaskárastit

lobbausfeaskárastin

lobbauspolitiikkafeaskárastinpolitihkka

logiikkalogihkka

lohdutonmorašlaš, lođuh/eapme (-is)

lohduttaajeđ´đet; (ohimennen) jeđ´đestit

lohduttajajeđ´đejeaddji

lohduttautuajeađđašuvvat

lohdutusjeđ´đehus

lohdutuspalkintoliigevuoitu

lohenkasvattamoluossabiepmahat

lohenpoikanenluossaveajet

lohestusluossabivdu

lohiluossa, luossaguolli; runsaslohinenluos´sá/i (-s), lus´s/ii (-es)

lohi(erilaisia) (pienikokoinen)diddi, (pienehkö)luosjuolgi, (keskikokoinen)luossagiera, luosaš, (täysikasvuinen)luossa; (joessa talvehtinut, talvikko)vuor´ru, (myöhäissyksyllä noussut ja joessa talvehtinut lihavahko lohi keväällä)čuonžá, (talvikko, seuraavana syksynä lihavana jokeen nouseva lohi)šoaran; (mätikala)duovvi, (kookas koiraskala)goadjin

lohijalka(pienehkö lohi) luosjuolgi

lohipatobuođđu

lohjetalaigat; (äkkiä)laiggihit, sattua lohkeamaan laigasit

lohkaistalaiget

lohkarebáktelaiggahat

lohkeillalaiggadit

lohkoa laigut; (maita) juohkit

lohkovuoristolaiggahatvárit

lohtujeđ´đehus, lohtu (R)

lohtuisajeđ´đehahtti

loihtianoaidut, geaidit

loikata njuiket,čel´let, čealádit, fal´let

loikkianjuikut, čeallut

loikkia(jäniksestä) simput, cimput, njuikut

loikoilla velohallat, njaŋgát, njaŋggohallat, rákkohallat

loimiheasttagovččas

loimi(kankaankudonnassa) suohpačoalli

loimottaa(revotulista) guovssahastit, giđđudit, livžut, livžžodit

loinenparasihtta, luhtehas

loisiaparasihttet

loiskahdusstužanas

loiskahtaastužihit

loiskestuhča

loiskiastuhčat, stužaidit

loiskuastilčut, liškut

loispistiäinenluhtehasčukkon

loistaa čuovgat, báitit, šealgut, šlietnjat, šlietnjut; (kirkkaana) šear´rát, šealgát, čuovgát, girkát, gear´rát, deadjut, šoavvut

loisto čuovgatvuohta, báitilvuohta. šearratvuohta

loito(istuin- ja makuutila kodassa kahden puolen tulisijaa) loaidu; loidompiloaiddut, loidompanaloaidulis, loidommaksiloaidulii, loidommainenloaiddumuš

loitollaguhkkin, gáidosis, gáidagasas, menddo

loitolleguhkás, gáidosii, gáidagassii, menddo

loitontaa gáidadit;doppidit, duoppidit

loitotagáidat; dobbánit, duobbánit, guhkkánit

loitsia noaiddástallat

loitsudiidalogus, noaidelogus

loiva(rinteestä) njoaidd/us (-os), njoaidd/u (-o-), loaiv/i (-ves) (R), suoibma (attr.)

loivakaarteinensuoibmamohkat

loivasti(adv.) suoimmal

loivempinjoaiddut

loiventua njoaidut, njoaidduiduvvat, njoiddosmuvvat

loivinnjoaiddumus

lojua(pitkin pituuttaan) njaŋgát, gaŋgát, njuolgát, vadnát, leabbát, steanžát, deaškát

lokastánži, loški, ráhpi, rábát, luhča

loka(vaatteisiin ja karjan karvoihin tarttuva) suorti

lokainenstánž/žas (-e-), lošk/kas (-a), ráhppá/i (-s), luhča-

lokakuugolggotmánnu

lokasuojastánžesuodji

lokatiivi(kiel.) lokatiiva

lokeroleađbma, lođá

lokkimearraloddi, skávli ~ skávhli

loksahtaašloahkihit

loksauttaašloahkkalit

loksua šloahkkit

loksutellašloahkuhit

loksutusšloahkas

lomaluopmu, feria (N); (koulusta)lohpi

loma (väli, rako)loapmi ~ loapmu, sálvu

loma-aikaluopmoáigi, luomostallanáigodat

lomailijaluomostal´li, luopmodoal´li

lomaillaluomostallat, luomu dollat

lomakeskovvi, blankeahtta

lomaltapaluuraha(S) luomusmáhccanruhta

lomamatkaluopmomátki, luomostallanmátki

lomauttaaluopmudit, bidjat (bargi) bággolupmui

lomittainlatnjalagaid

lommoroakči, reakči

lommoinenroakčá/i (-s)

lommollaroavččil

lommouttaa(esim. autonsa) rokčet, rekčohit

lommoutua(esim. autosta) rekčot, reakčanit, roakčanit, roakčasit, roavččagit, nordašuvvat

lompakkobursa, guhkkár

lompololuoppal

lonkkaspirralat (pl.), čoarvedávttit (pl.)

lonkkaluučoarvedákti

lonkkanivelčoarbbeallađas

lonksahtaašloaŋkkihit

lonksuašloaŋkit

lonksuttaašloaŋkkuhit

lonksutusšloaŋkkas

looginenlogihkalaš, logalaš

lopetella heaitalit, loaktalit

lopettaaheaitit, heaittihit, loahpahit

lopetusloahpaheapmi, loahpahus

loppiainen loahppážat (pl.); loppiaispäiväloahppášbeaivi, golmmagonagasbeaivi, loppiaispyhät(pl.) loahppášbasit (pl.)

loppuloahppa

loppuanohkat, loahppat; (äkkiä)nogihit, loppumaisillaannoga noga, häneltä pääsi rahat loppumaanson nohkkui ruđain

loppujen lopuksiloahpaloahpas

loppukesäloahppageassi; loppukesästäloahppageasis

loppukilpailuloahppagilvu

loppukiriloahpparažasteapmi

loppukoeloahppaiskkus

loppumatkaloahppamátki

loppumaton loahppameahttun,nohkameahttun

loppuosaloahppaoassi

loppupuoliloahpageahči; loppupuolellaloahpageahčen, loppupuolelleloahpageahčai

loppupääloahppageahči

loppusointuloahppašuokŋa

loppusummaloahppasubmi

lopputulosloahppaboađus

loppututkielma (akateemisten opintojen) pro gradu-dutkkus (S), pro gradu-eksámen (N), laudaturbargu (S), váldofágabargu (N)

loppuvanohkki; kohta loppuva perintönimu fargga nohkki árbi

lopuksiloahpas

lopullinenloahpalaš

lopultaloahpas, loahpadassii, viimmat, maŋážassii

loputonnohkameahttun, geahčemeahttun

lorista šnjoargut, njoargut, njuorgut, liškut

lorvaillašlárvadit, šlárvvidit

loskašoavli ~ soavli

loskaantuašovlet ~ sovlet

lossifearja, fearga

lota(villakuore)šákša

loudeloavdda; peittää kota louteella loavdit, loavddašit; louteen yläosanaleš

loudekotaloavddagoahti

louhiaboltut, laiggodit

louhikko juovva, juovahat

louhikkoinen juov´vá/i (-s), juv´v/ii (-es)

louhosbolttohat, laiggohat

loukata (pahoittaa jonkun mieli) loavkidit, loavkašuhttit, bávččagahttit (soapmása miela)

loukata(ruumiinosaa) lábmet, nordadit, norddastit, lovket

loukkaamattomuus(esim. yksityisyyden) loavkitmeahttunvuohta

loukkaantualápmašuvvat, roasmmohuvvat ~ roasmmehuvvat

loukkaantua (pahoittaa mielensä) eaddut, loavkašuvvat, hedjosit, vearránit, njunnáduvvat, njunnádit, nirppagit, šaddat unohas millii; helposti loukkaantuvaeaddil (-is), nirp/pas (-e-)

loukko(asunnossa, huoneessa) loavku, skugga

lounaistuulioarjeluládat

lounasbeaivemális, beaiveborramuš, gaskabeaivi

lounasoarjelulli; lounaaseenoarjjáslulás, lounaassaoarjinlullin

lounastaaborrat beaivemállása

louskuašloahkkin

louskutellašloahkuhit

lovetaceahkastit, ceahkkut

ludeluhtet ~ luhtat

luennoidalogaldallat

luennointilogaldallan

luennoitsijalogaldal´li

luentologaldat

lueskellalogadit

luetellalogahallat

luettaalogahit; (lyhyesti)logahastit

luettava(luettavissa oleva, esim. runokokoelma) logahahtti

luettavaksi, luetuksilogahussii;antoi kirjan luettavaksiattii girjji logahussii, sai kirjan luetuksioaččui girjji logahussii

luettelologahallan, kataloga, listu

luhistuagahččat čoahkkái

luhtaheinälukti

luhtahuittijeaggevuonccis

luhtakerttunenjeaggevizar

luhtalitukkasuorbmagoahti

luhtamatarajeaggemáđir

luhtasararievdneguodja

luhtatähtimönjoaskehilsku

luhtavillagieddeul´lu

luhtiaittaleapmaáiti

luihuguoktilaš

luikahtaaks. livahtaa

luikerrella(käärmeestä) njaŋggardit ~ njaŋggirdit

luimistaa(korvansa) njabbet

luimistellanjabbát, njappohallat,

luisevaskirč/čas (-e-)

luiseva olioskirči

luiska(rannasta nouseva kärrytie) luhppu

luiskahtaa(jalasta)njalkasit; (otteesta)njuordasit

luiskahtaa alas(vaatteesta) njalsat; (vyöstä)njassat, njassasit

luistamaton keli (kovalla pakkasella)sabádat, tehdä luistamaton kelisabádahttit; (nuoskalumella) dobádat, tehdä luistamaton kelidobádahttit

luistellaluistet, skeittát

luisteluluisten, skeittán

luistinluisten, skeittá

luistokelijođádat

luisuačeassat, čierrasit; lähteä luisumaan johttát

luja (esineestä)nan/us (-a) ~nan/us (-u), gierdil (-is)

lujaajohtilit, jođánit, leavttuin, fártta

lujasti nannosit

lujatahtoinennanadáhtolaš

lujittaa nan´net, nanosmahttit, nannudit

lujittua nanosmuvvat, nannut

lujuus nanusvuohta, nannodat

lukaista lohkalit, logastit

lukealohkat; tulla luetuksilohkkot

lukematon(jota ei ole luettu, esim. kirjasta)logakeahtes (attr.); (jota ei voi lukea, esim. kirjasta)lohkameahttun; lukemattoman monta lohkameahttun máŋga

lukematon(joka ei lue) loguh/eapme (-is)

lukemistolohkamušat (pl.), lohkosat (pl.), logusčoakkáldat

lukeutua(johonkin) gullat (masa nu)

lukijalohkki

lukijakuntalohkkit (pl.)

lukiologahat (S), joatkkaskuvla (N), gymnása (N, R)

lukitalohkkadit, lás´set

lukka (lyhyt viitta) luhkka

lukkariluhkkár

lukkiguhkesjuolggat heavdni

lukkiutualohkkašuvvat, lás´sehallat

lukkolohkka, lássa

lukkoahkio(kannellinen ahkio) lohgeres

lukulohku, tál´la (N)

luku(kirjassa) kapihttal, lohku

lukuintoinenlohkalas

lukuisalukuisia kertojamoanaid gerddiid

lukujono(mat.) lohkoráidu

lukujärjestys(koulussa) lohkanortnet

lukukausi(koulussa) lohkanbadji, termiidna

lukukirjalohkangirji

lukumäärälohku, lohkomearri, mearri

lukuporolohkuboazu

lukusana(kiel.) lohkosátni, numerála

lukutaidotonanalfabehta, lohkanmáhtuh/eapme (-is), girjeloguh/eapme (-is)

lukutaitolohkanmáhttu

lukutaitoinenlohkanmáhtolaš, girjjálaš

lukuun ottamattaearret ~ earet (+ akk.)

lukuvuosi(koulussa) skuvlajahki

lumenluontimuohtagoaivun, muohtahoigan

lumenpintamuohtagiera

lumeton muohtah/eapme (-is);lumeton maa (talvisaikaan)bievla

lumettomuus(puiden, talvella) sealli

lumimuohta; (syvä)skálvi, (tiukkaan poljettu)šalka, (uusi, kevyt)vahca, (raemainen)šeaŋáš, (paksu, kahlattava)muovla

lumihanhimuohtačuonjá

lumihiutalemuohtačalbmi

lumihyppiäinenguosttadivri

lumikenkämuohtagáma

lumikkonirpi

lumikolamuohtahoiggan

lumikärpänenguosttačuru

lumilautamuohtačeasan, muohtafiel´lu

lumileinikkijassanoarsa

lumimyrskymuohtariđđu

lumipaakkučahki

lumipallomuohtaspábba

lumipilvi(sakea) muohtaruivi

lumipyrymuohtaborga

lumirikkojassanarti, muohtanarti

lumisade muohtti, muohtesdálki, muohttálagat (pl.), earbmálat, vasmi; alkaa sataa luntamuohttát, muohttigoahtit, almmáskit, áinnádahttit, earbmálahttit

lumisena(adv.) muohtanaga

lumisohjosievlla, soavli ~ šoavli; lumisohjokelisievlladat, lumisohjokelilläsievllan, lumisohjokelillä on raskas kulkeasievllan lea lossat johtit

lumisokeussuddon; tulla lumisokeaksisuddot, tulin lumisokeaksimus suddojedje čalmmit

lumisotamuohtasoahti

lumitanner(tiukkaan poljettu lumi) šalka

lumiukkomuohtaáddjá

lumivalkoinen če/askat (-skes); näkyä lumivalkoisenačeaskát, tulla lumivalkoiseksičeskkodit

lumivyörymuohtauđas, muohtariđđu

lummeloppan

lummekasvit(pl.) loppanšattut (pl.)

lumoavalapmudeaddji

lumotalapmudit, rohttet, gierrat

lumouslapmudeapmi

lumoutualapmut

lunastaalotnut; tulla lunastetuksi lotnašuvvat

lunastaa(rel.) lonistit

lunastaja(rel.) lonisteaddji

lunastuslotnun

lunastus(rel.) lonisteapmi, lonástus

lunnaat (pl.)lotnunruđat (pl.)

lunnibovttáš

luntata(koulussa) lumpet, fusket

luodaluovvat, duddjot; sivdnidit (rel.)

luodeoarjedavvi; luoteeseenoarjjásdavás, luoteessaoarjindavvin

luode(laskuvesi) fiervá

LuojaSivdnideaddji, Luojá, Buotveagalaš

luokitellajuogustit, klassifiseret, luohkástit, juohkit luohkáide

luokittelujuogusteapmi, klassifiseren, luohkkájuohku

luokkaluohkká, klás´sa; yhdysluokkaovttastahtton luohkká

luokkahuoneluohkkálatnja

-luokkalainen-luohkkálaš; viidesluokkalaiset lähtivät luokkaretkelle viđátluohkkálaččat vulge luohkkámátkái

luokkatoveriluohkkáskihpár

luokki(länkivaljaissa) luogga, luogá

luokkivaljaat(pl.) leaggaleaŋggat (pl.)

luokselusa

luoksepääsemätönlusabeassameahttun, lahkanmeahttun

luola báktehoallu, biedju

luomakuntaluondduriika

luomenreunaramas

luomiluopma

luominensivdnideapmi; maailman luominenmáilmmi sivdnideapmi

luomiväriluopmavuoiddas

luomuruokaekobiebmu

luomusráhkadus, duodji

luonaluhtte

luonneluondu

luonnehtiakarakteriseret

luonnollinenlunddolaš

luonnollinen luku(mat.) lunddolaš lohku

luonnollisestilunddolaččat, luonddu mielde; dieđusge, diehttalas

luonnon monimuotoisuusluonddu máŋggahápmásašvuohta, šláddjiivuohta (N)

luonnonilmiöluondduiđa

luonnonkaasuluonddugássa

luonnonlahjaluondduattáldat; henkilön taiteellisuuskin on luonnonlahjaolbmo dáiddalašvuohtage lea luondduattáldat

luonnonlakiluondduláhka

luonnonläheinenluonddulagaš

luonnonmaisemaluondduduovdda

luonnonmullistusluondduroassu

luonnonpuistoluonddumeahcci

luonnonsuojelijaluonddusuodjaleaddji

luonnonsuojeluluonddusuodjaleapmi, luonddugáhtten

luonnonsuojelualueluonddusuodjalanguovlu

luonnontiedeluonddudieđa

luonnontieteellinenluonddudieđalaš

luonnontilaluonddudili; luonnontilassaluondduviđá

luonnonvalintaluondduválljejupmi

luonnonvaraluondduriggodat

luonnonvarainenluonddudilálaš, luondduseal´li; luonnonvaraisenaluonddudilis

luonnonvastainenluondduvuostásaš

luonnonvoimaluonddufápmu

luonnosárvalus, evttohus, hámus

luonnotoneahpelunddolaš, lunddoh/eapme (-is)

luontainenlunddolaš, iešaddiluv´von

luontaiselinkeinoluondduealáhus

luonteenomainenlunddolaš, mihtilmas

luonteenpiirreluonddusárggus

luontevavuogas, vuohkkasit jurddašuv´von

luonto luondu

-luontoinen-lunddot

luontokappaleluonddugáhppálat, sivdnádus, luovat

luopioluobahas

luopua(jostakin) luohpat (mas nu)

luopuminenluohpan

luopumiseläkeluohpanealáhat

luostakka(vaaleakylkinen poro)luosttat

luostarikloasttar

luotainseasan

luoteistuulioarjedavádat

luotettavaluohtehahtti, oskkáldas, ávda (attr.); (laitteista)deav/is (-es), sihkkar (-is)

luotettavuusluohtehahttivuohta, oskkáldasvuohta; (laitteista)deavisvuohta, sihkkarvuohta

luotiluođđa

luoti(luotilangassa) šlimpá

luotilankaluođđaárpu

luotiviivaluođđasárggis

luotoboađđu, gárggu, lásis

luotokirvinenboađđocivkkán

luotsatalokset ~ lovset

luotsiloksa ~ lovsa, lovssár

luottaa(johonkuhun, johonkin) luohttit (soapmásii, masa nu)

luottamuksellinenluhtolaš; luottamuksellinen asialuohttámušáš´ši

luottamusluohttámuš

luottamushenkilöluohttámušolmmoš

luottavainenoadjebas, luohttevaš

luottavaisuusoadjebasvuohta

luotti(bot.) eapmeoaivi

luottokredihtta

luovakreatiivvalaš, kreatiiva, hutkalas, hutkkálaš

luova (säilytyslava)luovvi

luovuttaaluohpadit, luobahit

luovuttajaluohpadeaddji, luobaheaddji

luovutusluohpadeapmi, luobaheapmi, sirdin

luovutuskirjaluobahangirji

luovuuskreativiteahtta ~kreativitehta, hutkáivuohta

lupalohpi

lupailla lohpádallat

lupauslohpádus

lupiinilupiidna

luppakorva(koirasta) šluŋkebeallji, šluŋki

luppakorvainen(koirasta) šluŋk/kas (-e-); mennä luppaan (korvista)šluŋkkagit

luppo lahppu

luppoinenlahppu/i (-os)

lurjusroamsi, skáláhas

lurjusmainenroams/sas (-e-); tulla tupsahtaa lurjusmaisenaroamssihit

lusikallinenbastte dievva, gaccastat

lusikka baste

lusikkauistinbasteoaivi, baste

lusikoida gazzat

luskuttaa(koirasta) šáikit ~ sáigit, roavvat, lieškit, loavkkistit

luterilainenluteralaš (S), luteránalaš (N)

lutikkaluhtet ~ luhtat

lutukkabáhpabursa

luu dákti

luuhatajoavdelastit, ájahallat, goidošit, goiddildit, goidárastit, goigárastit, goiggardit, vanadit, sohtut

luuhohkasuossa, sieksa

luukkuluŋka

luulajansaamejulevgiella

luulla(itämurteissa)gáddit; (länsimurteissa)doaivut

luulo(itämurteissa)gáddu; (länsimurteissa) jáhkku

luulosairasgáddobuohcci

luulotellagovahallat

luultavajáhkehahtti

luultavastijáhku mielde, jáhkkimis, várra

luumulupmu

luunmurtumadáktegullan

luurankodákteriggi

luusua (joenniska) oaivvuš, lusmi ~ luspi

luutaluvdá, suohpal; lakaista luudallaluvdet, suohpalastit

luutnantti(mil.) lutnánta, levtnánta

luutondávtteh/eapme (-is)

luutuadáktat

luuydinađa

luvallinenlobálaš

luvanhakijalohpeohcci

luvanvarainenlobivuloš

luvatalohpidit, lobidit (R); (ohimennen) lohpidastit

luvatonlobih/eapme (-is);luvaton pyyntilobihis bivdu, toimia luvattomastilobihuššat

luvattalobiheamet

lyhdegordnečanus

lyhenneoanádus

lyhennysoanádus

lyhennys(lainan) oanideapmi

lyhentyä oatnut, oatnánit

lyhentää oanidit

lyhtyks. lamppu

lyhyehkö oanehislágan

lyhyempi oaneheabbo ~ oanehet, oanit

lyhyestioanehaččat, oanit

lyhyinoaneheamos, oanimus

lyhyt oaneh/aš (-is), oa/tni (-nehis); pitää jotakin liian lyhyenäoanášit

lyhytaikainenoanehisáigásaš, oanehisáigge-

lyhytfilmioanehisfilbma

lyhythihainen paitaoanehisoajatbáidi, soadjelahbáidi; hihaton paita, soajehis ~ soajahis báidi

lyhythäntäinenseaibbeh/eapme (-is)

lyhytikäinen(ihmisestä) agih/eapme (-is)

lyhytjalkainenloa/kkas (-gge-); olla jossakin lyhytjalkaisenaloaggát, kävellä lyhytjalkaisenaloaggut, lähteä kävlemään lyhytjalkaisenaloaggulit

lyhytjalkainen(subst.) loaggi

lyhytkarvainen(porosta, loppukesällä) šnjilč/čas (-a); lyhytkarvainen poro, alkusyksystäšnjilča, tulla lyhytkarvaiseksi, alkusyksystäšnjilččagit

lyhytlahkeiset housut(pl.) lahkkebuvssat (pl.)

lyhytsiipinenoanehissoajat

lyhyysoanehisvuohta

lyijyladju

lyijyinenladdj/ui (-os)

lyijykynäliánta

lykkiähoigat, hoiggadit

lykkäysmaŋideapmi

lykkääntyämaŋŋánit, čierrasit ~sirdásit (maŋit áigái)

lykätä (myöhemmäksi) maŋidit, maŋidahttit, lihkkidit (R)

lyllertääroavdnjut, roavnnjuhit

lylleröroavdnji

lylleröinenroav/nnjas (-dnje-)

lylypuubiŋal

lymyillänáđ´đát, labmát, lamadit

lymytänáđđut, lapmat; (nopeasti) náđustit, lapmalit

lypsyastiabahčingievdni ~ bohčingievdni

lypsykauha(puinen, vaatimen tai vuohen lypsämiseen) náhppi

lypsykonebahčinmašiidna ~ bohčinmašiidna

lypsylehmä bahččegussa ~ bohččegussa

lypsää bahčit ~ bohčit

lyriikkalyrihkka

lystilusta

lystikäshearvá/i (-s), herv/ii (-es); lystikäs kaverihearvás ~herves verdde

lyyrikkolyrihkkár

lyyrinenlyrihkalaš, lyralaš

lyödä(toista) časkit, huškkastit, čorbmadit; lyödä hutkauttaavuoiddastit, livššastit, šloavastit, šlovet

lyödä leikiksidahkat duš´šin

lyödä palloačaskit spáppa

lyödä vetoačaskit veađu, veahtalit

lyönti(toisen ihmisen) časkin, huškkasteapmi, čorbmadeapmi; vuoiddasteapmi, livššasteapmi, šloven

lähdegáldu, ája

lähdekieligáldogiella

lähdekirjallisuusgáldogirjjálašvuohta

lähdekoodigáldokoda

lähdeteosgáldogirji

läheinen lagas ~ lagaš

läheisempilagat; vähän läheisempilagabuš

läheisyyslagasvuohta

lähekkäinlahkalagaid

lähekkäinenlahkalas (attr.)

lähellälahka, lahkosis; (tässä) lähellädásttán, (siinä) lähellädiesttán, (tuossa) lähelläduosttán

lähemminlagabut

lähemmäksilagabui; (vähän)lagabužžii

lähemmäksi(tännemmäksi) dábbelii, dábbelebbui; (vähän) dábbelažžii

lähempänälagabus; (vähän) lagabuččas

lähempänä(tännempänä) dábbelis, dábbeleappos; (vähän) dábbelaččas

lähennellä(jotakuta) roahcat

lähentelevä(jotakuta) roahcalas

lähentyälahkonit, lahkanit

lähentäälagadit

läheslagabui; lähes satalagabui čuođi

läheskäänlahkage, álggage, alddage

lähestyälahkanit, lahkonit, lagodit

lähetesáddehus

lähetelläsáddedaddat, sáddedit, sáddestallat; hänellä oli tapana lähetellä kirjeitäänson lávii sáddedaddat reivviidis

lähetin(tekn.) sáddehat, sáddenbierggas, sáddenrusttet

lähettisátneodoalvu, sáttadoalvu

lähetti(rel.) vuolggahanolmmoš

lähettilässáttaolmmoš, sáttaalmmái ~ sáttaolmmái

lähettyvillelahkosiidda

lähettyvillälahkosiin

lähettäjäsáddejeaddji, vuolggaheaddji

lähettäminensádden

lähettääsáddet, lágidit, vuolggahit, bidjat mannat

lähetys(radiolähetys, tavaralähetys) sátta, sáddehus

lähetysaikasáddenáigi

lähetyssaarnaajavuolggahussárdnideaddji, miššuneara (N)

lähetysseuravuolggahussearvi, miššonsearvi (N)

lähetystenlahkalagaid

lähetystyövuolggahusbargu

lähetystösáttagoddi

lähimmilläänlagamustá

lähimmäinenlagamuš

lähimmäksilagamussii

lähimpänälagamusas

lähinlagamus

lähinnälagamustá

lähiomainenoapmahaš, lagas fuolki

lähiosoitelagasčujuhus

lähipäivinädáid lagamus beivviid

lähiruokalagasbiebmu

lähistölahkosat (pl.), aldasat (pl.)

lähisukuinen(adj.) lahkasogat

lähisukulainen(subst.) lahkasogalaš

lähitulevaisuudessalagamus boahtteáiggis

lähivalolagasčuovga

lähivuosinadáid lagamus jagiid

lähiympäristölagasbiras, lahkosat (pl.), birrasat (pl.)

lähteenhaltija(trad.) čáhkalakkis

lähteävuolgit; (nopeasti)vuolgilit; tahtoa lähteävuolggestuvvat

lähteä matkaandol´let, čavget; (useista) vuolggadit

lähteä päähänpistosta(johonkin) hoavránit, hurrulit

lähtövuolgga; olla lähdössä vuolgigoahtit, tehdä lähtöävuolgalit, (useista tai vähin erin) vuolgaladdat

lähtöaikavuolgináigi

lähtöisineret

lähtökohtavuolggasadji, vuolggačuokkis

lähtömerkkivuolginmearka

lähtömielessävuolginnammii

lähtötaso(opinnoissa) vuolgindássi

läikkyä(vesi astiassa) stilčut

läikkädielku

läikyttäästilččuhit

läikähtäästilččádit, stilččihit

läimähtäästoanžžihit

läimäytellästoanžžuhit

läimäyttäästoanžalit

läiskestirccas

läiskyttäästirccuhit

läiskyästircut

läiskädielku

läiskähtäästirccihit

läiskäyttäästircalit

läjäguhpa, leadji, látna, skumpa

läksyleaksu, bihttá

läksyttää(jotakuta) ráŋgut; joutua jonkun läksyttämäksiráŋggohallat soapmásii

läkähdyttää(ajoporo, liiallisella ajamisella) luddehit

läkähtyä(ajoporosta, liiallisesta rasituksesta) luddat

lämmetäliegganit; (esim. pakasteesta) máizat

lämminlie/kkas (-gga)

lämmin(vaatteesta) biktil (-is)

lämmin sääliekkadat

lämminverinen(hevosesta) lieggavarat

lämmitellä(esim. nuotion ääressä) liekkadallat

lämmitinliggejeaddji

lämmittääligget, liekkadit; (esim. pakastetta)máizadit, máizet

lämmityslaiteliggenbierggas

lämmitysmaksuliggenmáksu

lämmönjohdeliekkasjođas

lämpimähkölieggalágan

lämpimänä (lämpimältään) liekkasnaga; sen kannattaa syödä lämpimänädien gánneha borrat liekkasnaga

lämpöliekkas, liekkasvuohta

lämpöastelieggaceahkki, lieggagráđđa

lämpöenergialiekkasenergiija

lämpökeskusliggenguovddáš

lämpökynttiläliggenginttal

lämpökäyräliekkassodju

lämpölaajeneminenliekkasbáisan

lämpömittaritermomehter, liekkasmihttár

lämpöpatteriliggenbáhtter, radiáhtor

lämpötilatemperatuvra, liekkasvuođadilli

lämpövoimaliekkasfápmu

lämpövoimalaliekkasfápmorusttet

länget (pl.)leaŋggat (pl.), leŋgget (pl.), geas´sát (pl.), ráđit (pl.), suomut (pl.), silát (pl.)

länkileaŋga

länkisääri(ihmisestä)boaggi, boaggejuolgi, reavri, reavrejuolgi

länkisäärinenboa/kkas (-gge-), reavr/ras (-e-); mennä johonkin länkisäärisenäboaggut, reavrut, olla jossakin länkisäärisenäboaggát, reavrát

lännemmäksioarjelii, oarjelebbui, veastalii, veastalebbui; vähän lännemmäksi oarjelažžii, veastalažžii

lännempänäoarjelis, oarjeleappos, veastalis, veastaleappos; vähän lännempänä oarjelaččas, veastalaččas

länsioarji, viesttar, veasta; lännessäoarjin, viestaris, veastan, länteenoarjjás, viestarii, veasttas, lännestä päinoarjjil, viestaris, veasttal

länsimaat(pl.) oarjeriikkat (pl.)

länsipuolioarjjabealli, viesttarbealli, veasttabealli; länsipuolellaoarjjabealde, viesttarbealde, veasttabealde, länsipuolelleoarjjabeallai, viesttarbeallai, veasttabeallai, länsipuolitseoarjjabeale, viesttarbeale, veasttabeale

länsipää oarjjageahči, viesttargeahči, veasttageahči,länsipäässäoarjjageahčen, viesttargeahčen, veasttageahčen, länsipäähänoarjjageahčai, viesttargeahčai, veasttageahčai, länsipään kautta oarjjageaže, viesttargeaže, veasttageaže

länsituulioarjjádat, oarjebiegga, viesttarbiegga, viesttar; tuuli lännestäbiekkai oarjjil ~ viestaris ~ veasttal

läntinenoarjja-, viesttar-

läntisempioarjjit

läntisinoarjjimus, veasttamus; läntisimpänäoarjjimusas, veasttamusas, läntisimmäksioarjjimussii, veasttamussii

läpi čađa, ráigge-, rái-

läpikotaisinčađa, visot

läpikuultavačađačuovgi

läpilaiskagužžaláiki

läpileikkausčađačuohpus

läpimittačađamihttu

läpimärkä njie/zas (-hca)

läpinäkymätönčađačuovgameahttun

läpinäkyvyysčađačuovgan

läpinäkyväčađačuovgi

läpivalaisučađačuvgen

läppäleahppi

läpsytellädoškkodit, speažžut

läpsäyttäädoaškalit, došket, spežžet, loaskalit

läpäisemätön divttis

läpäistäčađahit, mannat čađa

läskispiinnebuoidi

läsnämielde, báikki alde

läsnäolija(subst.) mieldeor´ru, luhtteor´ru

läsnäollessa(adv.) mieldeorodettiin, luhtteorodettiin

läsnäolomieldeorrun, luhtteorrun

lätinä(esim. rankkasateen) šoalla

lätistä(rankkasateesta) šoallat

lätkedeaškkas

lätkiästeanžžuhit, steažžut, steaččuhit, deaškut, deaškkuhit

lätkästeažži ~ steažžu

lätkä(lyömiseen) doškkon; kärpäslätkäčurotdoškkon, náhkkespihčá

lätkähtäästeanžžihit, steaččihit, deaškkihit

lätkäistästenžet, deaškkaštit, deaškalit; lyödä lätkäistäloasastit

lättäjalkasteanžejuolgi, steažžajuolgi

lätäkkö láttu, njeaš´ši

lävistäjä(mat.) diagonála, čiegan

läähättääšieđđat, sáđđat, šluohkkit

läähätysšieđđa

lääkedálkkas

lääkeainedálkkasávnnas

lääkehoitodálkkasdikšu

lääkemääräysdálkkasmearrádus, reseapta

lääketiededálkkasdieđa, medisiidna

lääketieteellinendálkkasdieđalaš, medisiinnalaš

lääkintähallitusmedisinálaráđ´đehus

lääkintävoimistelijadálkkodanlášmmodahtti

lääkintävoimisteludálkkodanlášmmohallan

lääkitysdálkkodeapmi, dálkkasteapmi

lääkitädálkkodit, dálkut, dálkkastit

lääkäri doavttir

lääkärinlausuntodoaktárcealkámuš

lääkärintarkastusdoaktárdárkkástus

lääkärintodistusdoaktárduođaštus

läänileatna, fylka (N), ámta (hist.)

lääninhallintofylkkagielda (N)

lääninhallitusleanaráđ´đehus (S), fylkkastivra (N)

lääninkouluttajaleanaskuvlejeaddji

lääninkäräjätfylkkadiggi (N); lääninkäräjien jäsenfylkkadiggeáirras

lääninoikeusleanariekti

lääninsihteerifylkkačál´li (N)

läänintaiteilijaleanadáiddár

läätenjálanjuovčča

lökäpöksynjalsi

lököttävä(vaatteesta) njals/sas (-e-), loamp/pas (-e-), loamš/šas (-e-); kulkea lököttävissä vaatteissanjalssuhit, loamput, loamppuhit, loamššuhit

lököttää(vaatteesta) njalsát; ruveta lököttämään njalssagit

löntysloarfi

löntystelläloamput, deamput, šloancut, gávnjasaddat

löntystääšloahtat, nuorbat, njoammut; lähteä löntystämäänšloahtalit, nuorbbastit

lörpötellä, laverrellasolžat, solžidit

lörpöttelevä, laverteleva solžá/i (-s)

lössi(maaperässä) gavjaeana(n)

löydösgávdnoštupmi

löyhentääloažžadit

löyhkäguohcahádja

löyhkätäčuvddiidit, sevddiidit, leavkit

löyhtyäloažžat; (äkkiä)loaččihit, (useista esineistä vähin erin)loaččadit

löyhäloažža/t (-dis), lavttis; löyhässä, löyhälläloažža, loažžut

löylylievla, levlo

löystyäloažžat

löystyä(väljentyä) loahttut; saada löystymäänloahttudit

löysä(ei tiivis) loaht/is (-es)

löysätäložžet

löytyägávdnot

löytäjägávdni

löytäägávdnat; taitava löytämäängávdneš (-is)

löytögávnnus

löytöpaikkagávdnanbáiki

löytöpalkkiogávdnanbálká

löytöretkeilijägávdnanmátkkálaš

löytöretkigávdnanmátki

löytötavaragávdnondávvir

M

maaeana(n)

maa(valtio) riika

maa-alaeanaviidodat

maa-alueeanabihttá

maadoittaa(elekt.) eatnamastit

maaginenmagihkalaš

maahanmuuttajasisafár´rejeaddji

maahanmuuttosisafár´ren

maaherraeatnanhear´rá, máhear´rá (R), fylkkamán´ni (N), ámtamán´ni (N), stáhtahálddašeaddji (N)

maahinen gufihtar, ulda, ganeš, eatnanháldi

maailmamáilbmi

maailmallinenmáilmmálaš

maailmallisuusmáilmmálašvuohta

maailmanennätysmáilmmiolahus

maailmankaikkeusmáilmmiávus, univearsa

maailmankatsomuseallinoaidnu

maailmanlaajuinen máilmmiviidosaš, oppamáilmmálaš, universála

maailmanloppumáilmmiloahppa

maailmanneuvostomáilmmiráđđi

maailmansotamáilmmisoahti

maajoukkueriikkajoavku

maakaasueanagássa

maakaistaleeanasneaida, sneaida

maakeskeinen(maailmankuva) geosentrálalaš

maakiitäjä(kovakuoriainen) bajándihkki, bajándivri

maakkana(urosporo kuudentena talvenaan)máhkan

maakotkagoaskin

maakrapugáttehas

maakunnallineneanagottálaš

maakuntaeanagoddi, riikkaoassi

maalaisjärki(talonpoikaisjärki) luonddujierbmi, lunddolaš jierbmi

maalaiskuntadálongielda

maalajieanašládja

maalarimálár, málejeaddji

maalatamálet; (vähän)málestit

maalattia guolbi

maalausmálagovva

maalaustaidemálendáidda

maalimála, fearga, báidnu

maali(kilpailussa) moalla

maalieromoallaerohus

maalipintamálagiera

maaliskuunjukčamánnu

maalitaulumoalladávval

maalivahtimoallafákta

maaliviiva(kilpailussa) moallasárggis

maallikkooahpoheapme, oahpohis olmmoš, skuvllaid váccekeahtes olmmoš

maallineneatnanlaš

maamuna(kuukunen) gieddespábba

maamyyräeanamuolddat

maanalaineneatnanvuloš

maanantaivuossárga, mánnodat; maanantainavuossárgga, mánnodaga

maaninenmaniijalaš

maanjäristyseatnandoarggástus

maankiertäjägolgolaš

maankolkkaeatnančiehka

maankuorieanagarra

maankuuluriikkabeakkán

maanmiesriikkaguoibmi; tapasi siellä maanmiehiäändeaivvai doppe riikkaguimmiidis

maanmittauseanamihtideapmi

maannoseanalupmi

maanomistajaeanaeaiggát, eatnanoamasteaddji

maanosaeatnanoassi (S), máilmmioassi (N), kontineanta

maanpakoeanabáhtarus, riikkabáhtarus

maanpetosriikkabeahtus

maanpettuririikkabeahtti

maanpintaeanagiera

maanpuolustuseatnanbealuštus

maanpäällineneatnanalaš

maanselkämásealgi

maantiegeaidnu, biilaluodda

maantiedeeatnandieđa, geografiija

maantieojarávaroggi

maantieteellineneatnandieđalaš, geográfalaš

maantieto(oppiaine) eatnandiehtu

maanvaivaeatnanváivi, riikkagivssádus

maanviljelijäeanadoal´li, boanda

maanviljelyeanašaddadeapmi

maanvyörymäeanauđas

maaoikeus(jur.) eanariekti

maapalloeanaspábba

maaperäeanavuođđu

maapähkinäeananiehtti

maarianheinäháisosuoidni

maariankämmekkänoaidelieđđi

maaselkäeatnančielgi, čáhcejuoga

maaseutudálonguovlu

maasiiraeanašir´rá

maassamuuttajariikkasisfár´rejeaddji

maassamuuttoriikkasisfár´ren

maastamuuttajaolggosfár´rejeaddji

maastamuuttoolggosfár´ren

maastoeanadat, eatnamat (pl.)

maastoajoneuvomeahccefievru

maastoajoneuvolupameahccefievrolohpi

maastoautomeahccebiila

maasälpä(miner.) eanalaigga

maataveal´lát, velohallat, rákkohallat, njaŋgát, gaŋgát, njanzát, gaškát, gurgát, njuolgát, vadnát, njáškát, leabbát, roaŋkát, moalkát, bodnját, steanžát, deaškát, šleancát, šlieddát, duolbát; (panna maata) vel´ledit, veallánit, njulget, njaŋgat, njaŋgasit, njaŋggiidit, raŋggagit, šloaŋggihit, gopmulit, goadnásit, (hetkeksi)vel´ledastit, vel´lestit, njulgestit

maatalodálonviessu

maatalouseanadoallu

maatalousministerieanadoalloministtar

maatalousministeriöeanadoalloministeriija

maataloustyöeanabargu

maatilaeanadállu, dállu

maatilatalouseanadállodoallu

maatuaeanaiduvvat, eanaluvvat; (mullaksi)muoldaluvvat

maavarsi(kasvin) eananađđa, urttas

maaveroeanavearru

maaöljyeanaol´ju

madaltua(esim. joesta)coahkut, (astiasta)njáđđut

made njáhká

madellanjoammut

mafiamafia

magiamagiija

magmamagma

magneettimagneahtta ~ magnehta

magneettikenttämagneahttagieddi

magneettinenmagnehtalaš

magnetiittimagnetihtta

mahačoavji

mahahappočoavjesivra

mahalaukkučoavjeseahkka

mahanestečoavjegolggus

mahapaita(märehtijällä) leksosat (pl.)

mahdollinenvejolaš, máŧolaš

mahdollisestivejolaččat

mahdollistaadahkat vejolažžan

mahdollisuusvejolašvuohta, máŧolašvuohta

mahdotonveadjemeahttun, máŧoh/eapme (-is); (luonteeltaan) bierggasmeahttun, birgetmeahttun

mahdottomuusveadjemeahttunvuohta, máŧohisvuohta

mahduttaa čáhkadit, šiehttadit

mahlamáihli; mahlainenmáihlá/i (-s), mahlatonmáihlleh/eapme (-is); mahloittuamáihlut, tulla mahlattomaksimáihllehuvvat

maho(lisääntymiskyvytön) maho eläinstáinnat, maho porovaadinrotnu

mahtaadáidit; hän mahtaa olla aika rikasson dáidá leat viehka rikkis

mahtailevarábmá/i (-s), rámppas, gáddálas

mahtaillagorggohallat, gorohallat, govddástallat

mahtimákta, vuoibmi, váldi

mahtihenkilömáktaolmmoš

mahtuačáhkat, šiehttat

maihinnousupaikkaláttasadji, láttat; (valkama)sátku

maikkua(kalasta) bákŋat, báŋadit, cuobbut; (kerran)báŋádit, moljádit

mailaroadda, časkinneav´vu

mailieaŋgalslaš miila

mainebeaggin

maineikasbeakkán, beakkálmas, rámálmas, gululmas, gerelmas, gerolmas, dovddus

mainetekomáidnodahku

maininkisiiga ~ siiggá

mainintamáinnašupmi, namuheapmi

mainioválljugas, erenoamáš

mainitamáinnašit, árvalit, namuhit, namahit, gávnnahit; (ohimennen)árvalastit, namuhastit

mainittavanamahahtti

mainosmáinnus, rekláma

mainostaamáinnustit, reklameret, dahkat dovddusin

mainostoimistoreklámadoaimmahat

maisemaduovdda, eanadat

maisematyyppiduovddatiipa

maiskuttaa (suutaan) stoavkit, stoavkkuhit, dovskit, doavskkuhit, cuvkit, cuvkkuhit

maiskuttelijastoavkkan

maiskutusstoavkkas

maissimáisa

maistaasmáhket, máistit, muosáhit

maistellamáisttašit; innokas maistelemaan máistálas

maisterimagisttar

maistiainensmáhkenbihttá

maistraattimagistráhtta

maistuamáistot; (hyvältä)njálggiidit, njávkkiidit, njávkkistit, amiidit, lusttuhit; (pahalta) bahčiidit, bahčistit, (happamalta)suvrriidit, (kitkerältä)rihčiidit, (eltaantuneelta)gosttiidit, hávrriidit; (raa´alta, ruoasta) njuoskanjaddit

maistumatonlusttuh/eapme (-is)

maistuvalusttolaš

maitiguoksa; runsasmaitinen, maidikasguoksá/i (-s)

maitimesto(ruoka) guoksameastu

maitomielki

maitohammasmielkebátni

maitohappomielkesivra

maitohorsmahorbmá

maitojauhemielkebulvarat (pl.)

maitojäädykemielkegalbmádat ~ mielkegalmmáhat

maitokärryt(pl.) mielkejor´rit (pl.)

maitonokka(valkoturpainen poro) mielkenjunni

maitopyttymielkeeappir

maitorauhanen(anat.) mielkeráksá

maitotiehyt(anat.) mielkeoarri

maitovalasbuovjja

maitovalmistemielkebuvtta

maitoämpärimielkespán´nja

maittaanjattiidit

maittamatonlusttuh/eapme (-is)

maittamattomuuslusttuhisvuohta

maittava lusttolaš

majabarta, viessu, stohpu

majaillaorostallat, orodit, ásadit

majakkačuovgadoardna

majapaikkaorrunsadji, orohat

majatalo guos´seviessu, geastegiivvár

majavamádjit, vadnin (R)

majesteetillinenmajesteahtalaš ~majestehtalaš

majesteettimajesteahtta ~ majestehta

majoneesimajonesa

majuri(mil.) majuvra, májor

makasiinimagasiidna

makaukset(pl.) gávnnit (pl.), oađđádagat (pl.)

makeanjálgg/i/s (-a) ~ njálgg/at (-a)

makea vesisáivačáhci; makeanvedenkalasáivaguolli

makeastinjálgát

makeinennjálggis, njálggus, njálggamuorji

makeusnjálggisvuohta, njálggatvuohta

makeuttaanjálgudit

makeutuanjálgut

makkaramárfi; tehdä perinteisiä makkaroitamárfut, márffodit, innokas makkarantekijämárffon

makkarankuorimárfeskidni

makkaratikkumárfesággi

makoillavelohallat, njaŋgát

makrillimakril´la

maksavuoivvas

maksaa máksit; tulla maksetuksimáksot

maksajamáksi

maksamatonmávssekeahtes (attr.)

maksaminenmáksin

maksapasteijavuoivvasmeastu

maksaruohobulljelasta

maksatautivuoivvasvihki

maksattaamávssihit; maksatti muille velkojaanmávssihii earáide velggiidis

maksatulehdusvuoivvasvuolši, hepatihtta

maksellamávssašit

maksettavamáksámuš; olisi taas minulla maksettavaalivččii vuot mus máksámuš

maksu máksu, máksojupmi; maksettavamáksojupmái boahtti

maksuaikamáksináigi

maksuerämáksinearri

maksukykymáksinnávccat (pl.)

maksukykyinenmáksinnávccalaš, hattálaš; tulla maksukykyiseksihattáiduvvat

maksukyvytönmáksinnávccah/eapme (-is), hatteh/eapme (-is); tulla maksukyvyttömäksihattehuvvat

maksumääräysmáksinmearrádus

maksuosoitemáksinčujuhus

maksutasemáksinbalánsa

maksutonmávssoh/eapme (-is), nuvttá

maksuunpanomáksuibidjan

maksuvelvollinenmáksingeatnegas

maksuvälinemáksingaskaoapmi

makusmáhkka, máhku

makuaistimáistu

makuasiamáhkoáš´ši

makuuhuoneoađđenlatnja, gámmir

makuullaveallut, njaŋgut, njuolgut, sieiga (R) ~ seaiga (R)

makuupaikkaoađđensadji

makuupaikka(erit. poron) livvasadji

makuusija, vuodesadji; sijata vuodesaji láhčit

makuuvaunuoađđenvovdna

malariamalariija

maleksia joavdelastit, joavddaldallat, šlábirdit, šlábárdallat, goidárastit, goigárastit, goiggardit

malja cearki, gearra

maljakkorásselihtti

malka(katon paininpuu) rohpegalda

mallasmálddis

mallimál´le, modeal´la, minsttar

mallikelpoinenmál´legelbbolaš

-mallinen-mállet; vanhanmallinenboaresmállet

malmimálbma

malmikenttämálbmagieddi

malminlouhintamálbmaboltun

maltillinenmášolaš, loait/u (-os); tulla maltillisemmaksimášuiduvvat, loaitut

maltillinen(poliittisesti) moderáhtta; maltillinen oikeistomášolaš olgeš bealli

maltillisestimášolaččat, loaittuid, loaittul

malttaamáššat, máltit, stađđat

malttamatonmášoh/eapme (-is), stađuh/eapme (-is); tulla malttamattomaksimášohuvvat, stađuhuvvat, olla malttamatonmášohuddat

malttamattomuusmášohisvuohta, stađuhisvuohta

malttavainen mášolaš, máš´šil (-is), stađ´đil (-is)

malttimáššu

mammonamámmon

mammuttimammuhtta

manala jábmiidáibmu, gol´levárri; manan majoillegol´levári duohkai

manatamánet, mánidit

mandaattimandáhtta

mandariinimandariidna

maneettibossusnuolga, fál´lásnuolga

maniamaniija

mankelimáŋgel

mankeloidamáŋgelastit

mankuaks. kerjätä; ruinata

mankua mukaan(erit. lapsista) hoavrrestit

mannamán´na

mannaryynimán´narievdni

manner(geogr.) nannán, kontineanta

mannerilmastonannándálkkádat

mannerjäänannánjiekŋa

mannerjäätikkönannánjiehkki

mannermainennannán-, kontinentála

mansikkaeanamuorji

mantelimándel

manttelimántel

mappimáhppa

marastomaras, marastat

maratonimaraton

margariinimargariidna

marginaali(paperin reunassa) siidoravda

marianpäivämárjjábeaivi

marianviikkomárjjávahkku

marisijabigon, nuvan

maristaluoilut, luoillistit, luoktudit, lunjaidit, mánet, mánidit, nuvvat

marjamuorji

marja-astiamurjenlihtti

marjamatkamurjenmohkki

marjametsäolla marjametsässäleat murjemin, mennä marjametsäänmannat murjet

marjanpoimintamuorječoaggin, murjen

marjapaikkamurjensadji

marjapensasmuorjemiestta

marjastaa murjet, čoaggit murjjiid

marjaterttumuorjegihppu

marjava(jossa on paljon marjoja) muorjá/i (-s)

marjoamuorjat

markkamárki

markkamäärämárkemearri; markkamääräinenmárkemearrásaš

markkinahintamárkanhaddi

markkinapaikkamárkanšillju

markkinasaamelainen(läntisimmät pohjoissaamen puhujat Etelä-Tromssassa ja Pohjois-Nordlandissa) márkosápmi

markkinat(pl.) márkanat (pl.); olla markkinoillamárkanastit

markkinatalousmárkanekonomiija

markkinavaljaat(pl.) márkansuomut (pl.)

markkinaviikkomárkanvahkku

markkinavoimat(pl.) márkanfámut (pl.)

markkinoidavuovdalit, geahččalit jođihit, márkanastit (S), márkanfievrridit (N)

markkinointivuovdaleapmi, márkanastin (S), márkanfievrrideapmi (N)

marmeladimarmeláda

marmorimárbmor

marraskesijápmaassi

marraskuuskábmamánnu

marsalkkamaršálka

marsipaanimarsipána

marskimaamárskaeana(n)

marssimársa

marssiamárset, márseret

marsumarspiidni, márša

marttyyrimartyra

masennusšlundun, šlunddageapmi, skurvvageapmi, skurtnjageapmi, hurvun, hurvvageapmi, deprešuvdna

masentuašlundut, šlunddagit, skurvvagit, skurtnjagit, snolkkagit, hurvut, hurvvagit, njolvut, njolvvagit

masentunutks. alakuloinen

massamás´sá

massamuisti(tietok.) más´sámuitu

mastostivli

masuunimasuvdna

matala(esim. vaarasta) vuolleg/aš (-is)

matala(vedestä) coag/is (-es), pitää vedenpintaa liian matalanacoagášit

matala(verkosta) vuovssah/eapme (-is)

matalalaitainen(astiasta) njáđ/đi (-es); pitää astiaa liian matalananjáđášit

matalalaitainen(veneestä, sängystä tms.) ruovddah/eapme (-is)

matalapainevuollegisdeaddu

matalikko cohkolat,njuorra; ajautua matalikollecohkkot

mataramáđir

matarakasvit(pl.) máđeršattut (pl.)

matelijanjoam´mu, njoam´muspire

matemaatikkomatematihkkár

matemaattinenmatematihkalaš, matemáhtalaš

matematiikkamatematihkka

materiaalimateriála

materialistinenmaterialisttasaš

matinviikko(helmikuun toinen viikko) máhtevahkku

matkamátki, reaisu, mohkki

matkailijaturista, mátkkálaš, mátkkošteaddji

matkailuturisma, mátkeealáhus, mátkkošteapmi

matkailumajamátkeruoktu

matkakorvausmátkebuhtadus

matkakustannusmátkegollu

matkalaskumátkerehket

matkalaukkugoaffar ~ koaffar, kapseahkka

matkalippumátkebileahtta

matkamuistomátkemuitu

matkapahoinvointirapmaluvvan ~ rapmaduvvan; tulla matkapahoinvoivaksirapmaluvvat ~ rapmaduvvat

matkapäivämátkebeaivi

matkatavaramátkedávvir

matkatoimistomátkedoaimmahat

matkatoverimátkeguoibmi

matkiaáddestallat, áđ´đestallat, jievžat, jievžžadit; innokas matkimaanjievžalas, jievžžadahkes

matkuemátkkuš

matkustaamátkkoštit, johtit

matkustajamátkkošteaddji, mátkkálaš ~ mátkkolaš

matkustajakonesáhttogirdi

matkustajakotiguos´seviessu

matkustajaliikennesáhttojohtolat

matkustellajohtalit, jođašit, golgat

matkustuskieltojohtingieldu

matomáhtu

matriisi(mat.) matriisa

matruusimatrusa

mattoláhtterátnu

mattotelinesavdnjinholga

maukasnjálgg/is (-a) ~ njálg/at (-ga), njávkkas (-is), lusttolaš, buorre

maustaaruddet, njaddet, suvlet

maustemáistta, rudda, njatta, máistta, álmmis

mautonlusttuh/eapme (-is)

me mii (min, mis, midjiide, minguin, minin)

me (kaksi)moai (mun´no, munnos, munnuide, munnuin, munnon)

meduusafál´lásnuolga, bos´susnuolga

mehiläinenmieđašeatni

mehiläishaukkavieksáfál´li

mehiläissyöjäuvlobor´ri

mehusáhppi, sakta

mehukassáhppá/i (-s)

mehutonsáhpeh/eapme (-is)

meijerimeieriija

meikäläinenmunnagaš; meikäläinen ei siitä välittänyt munnagaš ii das beroštan

meinailla(tehdä jotakin) geahkat (+ inf.)

meinata meinnet, áigut, jurddašit, hiv´vehit

meininkimeinnet

meiramimeiráma

meiskatameaiskidit, rieibmudit, meannudit, reahjidit

meisselimeaisil ~ meisel

mekaanikkomekanihkkár

mekaaninenmekanihkalaš, mekánalaš

mekaniikkamekanihkka

mekanismimekanisma

mekastaameaiskidit, meannudit, rieibmudit, reimmodit, ráikkistit, ráikidit, ráhtudit, stráiludit, stráillistit, stullat

mekastavastullalas

mekastusstulla

melamealli

melkeinmeasta, masá; goasii, uhcesii, uhtesii

melko(+ adj., + adv.) oalle, oppa, viehka, mealgat; melko paljonmealgat, melko kaukanamealgadis, mealgadaččas, melko kauasmealgadii, mealgadažžii, melko kauanguhkálagaid, viehka guhká

melkoinen(+ subst.) oalle

melkoisen(koko lailla) opparat; melkoisen, koko lailla kaukanaopparat guhkkin

melkoisestimealgat, arvat

mellakkastuibmi; jolloin on paljon mellakoitastuibmá/i (-s), tänä keväänä on ollut paljon mellakoitadát lea leamaš stuibmás giđđa

mellakoidastuibmidit, stuibmet; alkaa mellakoidastuimmáskit

mellakoitsijastuibmideaddji

meloameallut; (hiljalleen)melodit, (lyhyt matka) mealastit, (lyhyesti)mealádit

melodiamelodiija

melonimelovdna

melu šlápma, válla, lárbma, márra, julla, japma, ruodja, riedja, gášša

meluisa(äänekäs, ihmisestä) šlábmá/i (-s), jiedná/i (-s), jidn/ii (-es), ruodjalas, ruoddjá/i (-s), riedjalas, rieddjá/i (-s)

meluta šlápmat, šlámaidit, válladit, lárbmadit, meaiskidit, márrat, jullat, japmat, ruodjat, riedjat, gáššadit, rigeret

melutasošlápmadássi

menehtyä(saada surmansa) sorbmanit, sorbmašuvvat, heakkahuvvat

menekkigálvojohtu, johtu

menekkiartikkelijohtugálvu

menekkikirjajohtugirji

menestyksekäsmenestuv´vi

menestysmenestupmi, sukseas´sa (N)

menestyämenestuvvat

menetellämeannudit, láhttet, rassat

menetelmämeannudanvuohki, metoda

menettelytapameannudanvuohki

menettäämas´sit, manahit; (henkensä)sorbmanit, sorbmašuvvat, heakkahuvvat, (rahansa)ruđahuvvat, (omaisuutensa)nallasit, (ruokahalunsa)boruhuvvat, (kielitaitonsa)gielahuvvat

menetysmassin, dáhpa

menneisyysmannanáigi, vássánáigi

menninkäinenulda, gufihtar

mennämannat; (naimisiin)náitalit, (rikki)cuovkanit, (poikki)boatkanit, (kiinni)sulkeutua, (ohi esim. ukonilmasta)vássit, (kaupaksi)johtit, (kuuraan)bihcut, (pyydykseen)čákŋat

meno mannu

menoeräruhtagollu; (leikillisesti)ruhtaráigi

mentävä (kulkukelpoinen)manahahtti

merenkulkijamearrajohtti

merenkulkumearrajohtin

merenneitoábiruv´vá

merenpintamearadássi, mearragiera

merenpohjamearabodni

merenrantamearragáddi

merentutkimusinstituuttimearradutkaninstituhtta

merimearra, áhpi; merellä meara alde, merellemeara ala; lähempänä merta oleva mearat, lähempänä mertamearabus, lähemmäksi mertamearabui; lähimpänä merta olevamearamus, lähimpänä merta mearamusas, lähimmäksi mertamearamussii

merieläinmearraspire

merihanhiránesčuonjá, mearračuonjá

meriharakkacagan

merihätäčázeheahti

meriittimerihtta, ánssut (pl.)

merikalamearaguolli

merikalastusmearrabivdu

merikihusuolaskáiti

merikipeämearrabuohcci

merikissa(kala) stáinnir, stáidnár

merikotkamearragoaskin

merilevämearrastárra

meriliikennemearrajohtolat

merililjamearralilljá

merilokkigáiru

merimakkaramearramárfi

merimetsoskárfa

merimiesmearraalmmái ~ mearraolmmái

meripeninkulmamearramiila

meripihkamearragáhčči, mearragás´si

merirautuvalas

merirokko(eräs äyriäislaji) skátná

merirosvomearrarievvár, mearrarosvu

merisaamemearrasámegiella

merisaamelainenmearrasápmelaš, mearrasápmi, mearraolmmoš, meren, meron

merisairas tulla merisairaaksirapmaluvvat ~ rapmaduvvat

merisiiligáranasbáhti, gáranasruitu

merisirrifierváviroš

merisotilasmearrasoalddát

merisuolamearrasálti

merisuulamearrasuvlá

meritaimenguvžá; (talvikko)gudjor

meritähtiruos´sareabbá, nástereabbá

merivartiolaitosmearrabearráigeahčču, mearragozáhus

merivenemearrafanas

merivesimearračáhci

merivirtamearrarávdnji

merivoimat(pl.) mearrafámut (pl.)

merkillinen árte/t (-gis),mearkkalaš

merkinantosignaleren; antaa merkki, signaali signaleret

merkintämerkejupmi, mearkkastat

merkintä(porojen) mearkun

merkitsevämearkkašeaddji

merkittävämearkkašahtti, fuopmášahtti, mearkkalaš, dehálaš

merkityksetönmearkkašmeahttun

merkitysmearkkašupmi, mearkkahus (S, R)

merkityttää(esim. vasoja, jotakin luetteloon) merkehit

merkitä(jotakin) merket; (vähin erin)mearkut, merkkodit, (nopeasti)merkestit, mearkulit

merkitä(poroja) merket, mearkut

merkitä(tarkoittaa) mearkkašit, dárkkuhit, oaivvildit, máksit

merkkimearka; panna merkillemearkkašit, merket, merkot

merkkipäivämearkabeaivi

merkkitavaramearkagálvu

merkkiteosmearkaduodji

mertameardi; pyytää merralla mearddástallat

mesimiehta

mesiangervomiehtaskážir

mesimarjaváđot, gieddeluomi, miehtamuorji

mesoliittinenmesolihtalaš

messinkimesset ~ meisset

messu(rel.) meas´su

messut(pl.) gálvočájáhus

messuta(rel.) mes´set

mestaajasteavlideaddji, bievval, biev´vá, čeabetčuohppi

mestarimeašttir

mestarillinenmeašttárlaš

mestariteosmeašttirduodji

mestaruusmeašttirvuohta

mestaruuskisat(pl.) meašttirvuođagilvvut (pl.)

mestatasteavlidit, bievvalastit

metaforimetafora, giellagovva

metaforinenmetaforalaš

metakka lárbma, ruodja, riedja, gášša

metallimetál´la

metallilankasreaŋga

metallinenmetál´la-, metállas ráhkaduv´von

metalliporarádna

meteli válla, lárbma, márra, julla, japma, ruodja, riedja, gášša

metelöidä válladit, lárbmadit, rigeret, meaiskidit, márrat, jullat, japmat, ruodjat, ruodjadit, riedjat, gáššadit

metelöitsijärigearár

meteorimeteora, nástelužas, doleš

meteoriittimeteorihtta, ráttáš

meteoroidimeteoroida

meteorologiameteorologiija

meteorologinenmeteorologalaš

metodimetoda

metrimehter

metropolimetropola

metropoliittametropolihtta

metsiintyä(villiintyä, tulla ihmisaraksi) meahcáiduvvat, meahcástuvvat

metsikkömuorrabohttu, vuovdebihttá

metsittyävuovdiluvvat

metsittäävuovdiluhttit

metsočukčá

metsurivuovdebargi

metsävuovdi; metsäinenvuovdá/i (-s), muor´rá/i (-s), mur´r/ii (-es)

metsä(asumaton alue) meahcci; metsän puolellameahcebealde, metsän puolellemeahcebeallai, metsän puoltameahcebeale

metsäala(toiminta)vuovdesuorgi; (alue)vuovdeviidodat

metsäalvejuurivuovdegáiski

metsäapilameahcceluovvar

metsähallitusmeahciráđ´đehus

metsähanhistuorračuonjá ~ stuorračuonji

metsähiirivuovdesáhpán

metsäimarrevuovdegáiskkit

metsäinenvuovdá/i (-s); tämä on hyvin metsäistä seutuadát lea hui vuovdás guovlu

metsäjänisnjoammil

metsäkastikkabiiporuoš´ši

metsäkaurisvuovderuoigu

metsäkirvinenmuorracivkkán

metsäkortečuotnjátsuoidni

metsäkurjenpolviboaresgállárássi

metsälauhavuovdesitnu

metsälemmikkinástelieđđi

metsämaavuovdeeana(n)

metsämaitikkavuovdesáhpal

metsämyyräruškessealgi

metsäneläinmeahcieal´li, meahccefuođ´đu, luođueal´li, spire

metsänhaltijameahcceháldi

metsänhoitajameahccedikšu, vuovdedikšu

metsänhoitoyhdistysmeahccedikšunovttastus

metsänomistajavuovdeeaiggát, vuovdeoamasteaddji

metsänpetoluođunávdi

metsänvartijavuovdegeahčči

metsäorvokkivuovdeviola

metsäpalomeahccebuollin, vuovdebuollin

metsäpalsta(polttopuun ottoa varten) bálstá (S), teaiga (N)

metsäpeuravuovdegoddi

metsäpolkumeahccebálggis

metsäporo (outaporo) vuovdeboazu

metsäpäästäinenvuovdevánddis

metsäruusuvuovderuvsu, gádderuvsu

metsäsaamelainenvuovdesápmelaš, vuovddit

metsäsopulivuovdegoddesáhpán

metsästysbivdu, meahccebivdu, meahcásteapmi (S), jákta (N, R)

metsästyskorttibivdogoarta, meahccebivdogoarta, meahcástangoarta (S)

metsästyslakimeahcástanláhka (S)

metsästäjäbivdi, meahccebivdi, meahcásteaddji (S)

metsästääbivdit meahci, meahcástit (S), jáktet (N, R); (lintuja)loddet, lottástit, (turkiseläimiä)návdet

metsätalousvuovdedoallu, meahccedoallu

metsäteknikkovuovdeteknihkkár

metsäteollisuusvuovdeindustriija

metsätilavuovdedállu

metsätyövuovdebargu

metsätyömiesvuovdebargi

metsätähtiguolbbanásti

metsätähtimövuovdehilsku

metsäviklovuovdečoavžžu

metsävouti(hist.) vuovdefáldi

miehekäsdievddulágan

miehenkämmekkäbiehtárgeapman

miehiinmenevä(naisesta) almmáiváibmil (-is) ~ olmmáiváibmil (-is)

miehineen(adv.) isidaš; Sunna miehensä kanssa myös oli sielläSunná isidaš maid leigga doppe

miehistyäalmmáiduvvat ~ olmmáiduvvat

miehittääokkuperet

miehitys(alueen, valtion tms.) okkupašuvdna, stivrravulošvuohta

miehuusalmmáivuohta ~ olmmáivuohta, dievduvuohta

miekkamiehkki

miekkaillamiehkástit, miehkástallat

miekkailumiehkástallan

miekkavalasfáhkan

miekkonenbojá, bán´ne, lunta

mieleinen, mieli-mielamiel-, váimmoguovdo-; mieleinen työmielamiebargu, mieliruoka váimmoguovdobiebmu

mielelläänmielas, millosit, mielalis, mielalaččat, áinnas; sinne kyllä mielelläni lähtisindohko gal áinnas vuolggášin

mielenhäiriömiellagolggiheapmi, seahki

mielenkiintoberoštupmi

mielenkiintoinenmiellagiddevaš, mielaidgeas´si

mielenlaatumiellaláhki

mielenliikutusmiellalihkahus

mielenmaltti máššu

mielenosoittajamiellačájeheaddji, demonstránta

mielenosoitusmiellačájáhus, demonstrašuvdna

mielenrauhamiellaráfi, máššu

mielenterveysmielladearvvasvuohta ~ mielladearvvašvuohta

mielenterveystoimistomielladearvvasvuođadoaimmahat ~ mielladearvvašvuođadoaimmahat

mielentilamielladilli

mielenvikainenmiellaváillat, miellavánat, vátnamielat, vátnamielalaš, miellavádjit, oaivelámis, heaigomielat, beallemielat, oanehisjierpmat

mielettömyysmielahisvuohta

mielettömästimielaheamet

mieletönmielah/eapme (-is); mielettömän kallismielahis divrras

mielimiella; minun mieleenimu miela mielde, mieltäni vastenmu miela vuostá, lähtömielessävuolginnammii, juolahti mieleenigavihii mu oaivái, minun tekee mielimus lea miella, mielestänimu mielas, hyvällä mielelläbuorremielas, olla jotakin mieltäoaivvildit, olen kanssasi samaa mieltälean duinna ovtta oaivilis, palauttaa mieleensämuitát, muistua mieleen govddiidit millii, pitää mielessäatnit mielas

mielialamiellaláhki, miella, latnja, gopma, giira

mielialalääkemiellaláhkedálkkas

mielihyvinmielas, millosit, áinnas

mielijohdemiellačuggestat

mieliksimiela mielde

mielikuvamiellagovva

mielikuvitusmiellagovahallan, miellagovvádus, fantasiija

mielipahamiellavearránus, bahča miella

mielipideoaivil; esittää mielipideoaivvildit

mielipidetutkimusoaivildutkan

mielipuolibeallemielat

mieliruokamielamielbiebmu, váimmoguovdoborramuš, hapmoborramuš

mielisairaalamiellabuohcceviessu

mielisairasmiellabuohcci

mielisairausoaivevihki

mielissäänbuorremielas, ilus

mielistelijäks. imartelija

mielistelläks. imarrella

mielivaltamielaváldi

mielivaltainenmielaevttolaš

mieliämilohallat

miellemiellagovva

mieltyä(johonkin) miellasuvvat (masa nu), ges´sot (masa nu)

mieluimminmillosepmosit, ovddimus

mieluinenmielamiel-; mieluinen asiamielamielášši

mieluisamiellasaš, miellahaš

mieluumminmilloseappot, miellaseappot, ovdal, ovdal juo; söi mieluummin taimenta kuin lohtaborai ovdal juo dápmoha go luosa

mieshenkilö almmáiolmmoš, almmái, olmmái, olmmáiolmmoš, dievdu, dievdoolmmoš

mieskuoroalmmáikoarra ~ olmmáikoarra

miesrukkaalbmáhuoš ~ olbmáhuoš

mietejurdda

mietelmäsmiehtus, aforisma

mietintösmiehttamuš

mietiskelläsmiehtadit, jurddašaddat, guorahallat, vihkkedallat; (meditoida) mediteret

mietittävä, miettiminensmiehttamuš; on paljon mietittäväälea ollu smiehttamuš

mietityttääsmiehtahit

mietoláiv/i (-ves)

mietteliässmiehttalas, smiehtadahkes, jurddašahkes

miettiäsmiehttat, jurddašit, jurddašaddat, guorahallat

migreeni(med.) migrena

mihingosa

mihin mennessägoassážii; mihin mennessä luulet tuon valmistuvan? goassážii gáttát dien gárvvásmuvvat?

mihinkään masage; ei mihinkään voi täysin luottaaii masage sáhte ollásit luohttit

miinamiidna

miinanraivaajamiidnačorgejeaddji

miinoittaamiidnet

miinusminus

mikkelimihkalmas

mikkelinpyhät(pl.) mihkalmasbasit (pl.)

mikkelinviikkomihkalmasvahkku

mikrobimikroba

mikrofonimikrofovdna

mikroprosessori(tietok.) mikroproses´sor, mikrodoaimmár

mikroskooppimikroskohppa ~ mikroskohpa

mikroskooppinenmikroskohpalaš; mikroskooppisen pienet punasolutbinnabánna ruksesseallat

miksimanin, manne

miksikäänmaninge, mannege

mikämii; (rajallisesta joukosta)guhtemuš, mikä noista autoista on sinun?guhtemuš duoin biillain lea du?

mikälijos, jos juo fal

mikäänmihkkige ~ mihkkege ~ miige

miljardimiljárda

miljonäärimiljoneara

miljoonamiljovdna

miljoonakalamiljovdnaguolli

millainenmakkár ~ makkáraš

milligrammamil´ligrám´ma

millilitramil´lilihtter

millimetrimil´limehter

milloin goas

milloinkaangoas´sige ~ goas´sege ~ goasge

milteimeasta, masá, goasii

mineraaliminerála

minimaalinenminimálalaš

ministeriministtar

ministerineuvostoministtarráđđi

ministeriöministeriija (S), departemeanta (N)

miniämannji; tuleva miniämannjesássa

minkkimiŋka

minkäaikainen(mihin aikaan kuuluva) goassáš ~goassá; miltä ajaltahan nuo sinun juttusi ovat? goassáža ságatsson dus diet leat?

minkäänlainenmakkárge, makkárašge

minnegosa; minne hyvänsägosa beare ~ fal ~ ihkinassii

minnekäängosage; ei lähtenyt minnekäänii vuolgán gosage

minttuminta

minuuttiminuhtta

minä mun (mu, mus, munnje, muinna, munin)

missägos; missä (osapuilleen)gokko, missä (tarkemmin sanottuna)goal

missäängostige ~ gostege ~ gosge

mistä lähtiengoassážis; mistä lähtien olet asunut täällä?goassážis leat ássan dáppe?

mistäänmastige ~ mastege ~ masge

mitalimedállja

mitatamihtidit; (kyynärmitalla)állanastit, (sylimitalla)salastit, (vaaksamitalla)goartilastit

miten mo ~ movt ~ mot, gokte (R) ~ got (R)

mitenkäänmoktige ~ moktege ~ moge ~ movtge

mittamihttu; ajan mittaanáiggi mielde, guhki vuollai

mittaamatonmihtitmeahttun

mittaaminenmihtideapmi

mittakaavamihttolávva

mittalukumihttolohku

mittanauhamihttobáddi

mittarimihttár, mihtádas

mittarimatolastamáhtu

mittasuhdepropošuvdna

mittausmihtideapmi, mihtádus

mittayksikkömihttoovttadat

mitämaid; mitä sinä siellä näit?maid don doppe oidnet?

mitä - sitä mađe - dađe ~ mađi - dađi

mitä kauttagokko

mitättömyysfámohisvuohta, gustomeahttunvuohta, árvvuhisvuohta

mitätöidäfámohuhttit, duš´šin dahkat; mitätöityfámohuhtton, duš´šin dahkkon

mitätön(esim. asiapaperista) fámoh/eapme (-is), gustomeahttun, árvvuh/eapme (-is)

mitäänmaidige ~ maidege ~ maidge

mitäänsanomatonduš´ši, duššálaš

mm.(= muun muassa)ee. (= earret eará)

mobilisoidamobiliseret

mobilisointimobiliseren

modaaliverbi(kiel.) modálavearba

modeemi(tietok.) modema

modernimodearna, dánáigásaš, ođđaáigásaš

modernismimodernisma

modernisoidamoderniset, dahkat dánáigásažžan ~ ođđaáigásažžan

modernistimodernista

modus(kiel.) modus

moitemoaitta, moaitámuš, láittus, láitámuš, vuoiŋŋádus

moitiskellamoaittašit, láittašit

moitittavamoaittehahtti, láittehahtti

moitteetonmoaitemeahttun, láitemeahttun

moittiamoaitit, láitit, cuiggodit, vuoiŋŋidit

moittiminenmoaitámuš, láitámuš; ei ole moittimistaii leat moaitámuš ~ láitámuš

moittivainenmoaitálas, láitálas

molemmatguktot, goappašagat, goappašat

molemminpuolinenguovttebealat, bilaterála

mollimol´la (mus.)

molskahtaaborššihit

molva(turskakala) lággu

momenttimomeanta

monenkeskinenmáŋggaidgaskasaš

monenlainenmáŋggalágan

monenvärinenmáŋggaivdnásaš, máŋggaivnnat

monesko gallát; monenneksiko galládin

monestimáŋgii, máŋgga háve, máŋgga geardde; vaikka kuinka monestivaikko man gal´lii

monestikogal´lii

monet(pl.) (ihmisistä) o(a)llugat (pl.), olugat (pl.), olusat (pl.), eatnagat (pl.)

mongertaa molžat, molžžardit

mongolimongola

moni(ihmisistä) máŋggas; moni oli tullut siihen kokoukseen máŋggas ledje boahtán dan čoahkkimii

moniarvoinenpluralisttalaš

moniavioinenmáŋgganáittot, polygámalaš

moniavioisuusmáŋgganáittotvuohta, polygamiija

monijäseninenmáŋggalahtot; monijäseninen toimikuntamáŋggalahtot doaibmagoddi

monikielinenmáŋggagielalaš, máŋggagielat

monikko(kiel.) máŋggaidlohku, plurála

monikogallis; kuinka monta henkilöä oli tullut siihen tapaamiseen?gallis ledje boahtán dien deaivvadeapmái?

monikulmainenmáŋggačiegat

monikulmio(mat.) máŋggačiegahas

monimuotoinenmáŋggahápmásaš, máŋggahámat

monimuotoisuusmáŋggahápmásašvuohta, máŋggahámatvuohta

monimutkainen(esim. asiasta) mohkká/i (-s), moiv/vas (-e-), moivá/i (-s), váttis

moninainenmáŋggalágan

moninaistalouslotnolasdoallu, lotnolas ealáhusat (pl.)

moninkertainenmáŋggageardásaš, máŋggageardán

moninkertaistuamáŋganit, šaddat máŋggageardásažžan

moniperusteinenmáŋggavuđot

monipuolinenmáŋggabealat, máŋggabeallásaš

monisatainen(monisatapäinen) máŋggačuođat; monisatapäinen ihmisjoukkomáŋggačuođat olmmošjoavku

moniselitteinenmáŋggačilggot; moniselitteinen tulkinta asiasta máŋggačilggot dulkojupmi áš´šis

monisirkkainenmáŋggaiđot; monisirkkaiset kasvitmáŋggaiđogat

monisoluinenmáŋggaseallat

monistaamáŋget

monistamomáŋgehat

monistemáŋggus, stensiila

monistuskonemáŋgenmašiidna

monistuttaamáŋgehit

monitahkoinen(mat.) máŋggaseainnat

monitahoinenmáŋggadáfot

monitaitoinenmáŋggadáiddolaš

monitieteinenmáŋggadieđalaš

monitoimikonemáŋggabarggumašiidna

monitoimitalomáŋggadoaimmadállu, birasviessu

monitorimonitovra

monivivahteinen girjá/i (-s)

monivuotinenmáŋggajahkásaš, máŋggajagat

monivärinenmáŋggaivdnásaš, máŋggaivnnat

moniääninen(laulusta) máŋggarattat

monočuoigangáma

monografiamonografiija

monologimonologa

montakogal´le

montturoggi

moottorimohtor

moottoriajoneuvomohtorfievru

moottorikelkkamohtorgielká (S), gielká (S), skohter (N) ~ skuhter (N) ~ skutter (N)

moottoriliikennemohtorjohtalus

moottoripyörämohtorsihkkel, mohtorsihkkelat (pl.)

moottorisahamohtorsahá

moottoritiemohtorgeaidnu

moottorivenemohtorfanas

moottorivikamohtorvihki

mopedi(mopo) mopeda, mobbá (N)

moraalimorála

moraalinenmorálalaš

moraalitonmorálameahttun

moreenimorena

morfologia(kiel.) morfologiija, hápmeoahppa

morfologinen(kiel.) morfologalaš, hápmeoahpalaš

morsiamineenmorseš ~ moarseš

morsianmoarsian

morsian ja sulhanenmorsešguovttos

morsiushuntumoarsisuokka

morsiuskruunuruvda

morsiusneitomoarsibiigá

mosaiikkimosaihkka

moskeijamoskea

motellimoteal´la

motiivimotiiva, fáddá

motivaatio(jonkin tekemiseen) motivašuvdna, mokta, arvu

motivoidamotiveret, movttiidahttit, arvvosmahttit, roahkasmahttit

motkottaabealkkestuddat, bealkkidit, cuvzat, nuvzat, duikudit, coahkkit

motoriikkamotorihkka

motorinenmotorihkalaš, motoralaš

moukarišleagga; (urh.)veahčir, moukarinheittoveahčeršlivgen

muhamettilainenmuhammedána, muhamehtalaš

muhennosmeastu, meastta, measttanas, njuvddus

muhentaanjuvdit, mol´let

muikkumáivi, roabát, ruođat

muinainendološ (attr.), áigasaš (attr.) ~ áigahaš (attr.); nuo muinaiset tapahtumatdiet dološ dáhpáhusat

muinaisaikadološáigi

muinaisesinedološgálvu

muinaisjäännösdološbázahus

muinaismuisto dološmuitu, kulturmuitu

muinaisnorjadološdárru

muinaistiededoložiiddieđa, arkeologiija

muinaistutkijadoložiiddutki, arkeologa

muinaisuusdološvuohta

muinoindolin, dovle, dolátdovle

muistaamuitit; alkaa muistaamuitát

muistaaksenimu muittu mielde, dađe mielde go mun muittán

muistaminenmuitin

muistellamuittašit; (yrittää palauttaa mieleensä)muittostallat, muitástallat

muistelmakirjallisuusmuittašangirjjálašvuohta

muistelusmuitalus, muittašeapmi

muistettava(muistaminen) muitámuš; hänellä oli paljon muistettavaasus lei ollu muitámuš

muisti muitu; menettää muistinsamuittohuvvat

muistiinpanomuituimerkejupmi

muistikuvamiellagovva, muitogovva

muistilistamuitinlistu

muistin aikana muittu bále, rábášnaga, rábášbále; parasta on tekaista tuo työ muistin aikanabuoremus lea bargalit dien barggu muittu bále

muistinumero(mat.) muitonummir

muistiomuittuhančála

muistomuitu

muistomerkki muitomearka

muistopatsasmuitobázzi

muistosanat(pl.) muitosánit (pl.)

muistutellamuittohallat, muittuhallat

muistuttaa(jotakuta jostakin) muittuhit (soapmása mas nu)

muistuttaa(jotakuta) sulastahttit (soapmása), muittuhit (soapmása), sogastahttit (soapmásii), nálástahttit (soapmásii), geahčastahttit (soapmásii), leat soapmása hápmái ~ láhkái ~ ládjii ~ vuohkái ~ muhtui; (tulla johonkuhun)rohtašuvvat ~ nállásuvvat ~ šaddat ~ boahtit soapmásii

muistutusmuittuhus

muka (mukamas)mahká ~ mahkáš; oli muka sinne lähdössälei mahká dohko vuolgimin

mukaan(mukaisesti) mielde, jelgii (R)

mukaansafárrui, mielde; otti minut mukaansaválddii mu fárrosis

mukanamielde, fárus; tuoda mukanaanbuktit mielddis

mukautua(johonkin) vuogáiduvvat (+ ill.), hárjánit (+ ill.), sodjat (+ ill.), guorrasit (+ ill.)

mukavahávsk/is (-kes), somá (-s), vuogas

mukavastivuohkkasit

mukimugga

mukiinmeneväoalle buorre, viehka vuogas, dohkálaš

mukiloidacábmit

mukistanimmorit

mukulamánná, unnoraš; (esim. perunan)čalbmi

mukulajuuri urttas

mukulaleinikkičuolbmanoarsa

mulkaistamulggastit, mulggádit

mulkaisumulgganas

mulkku(vulg.) návli

mulkoilevamulgolas, mulg/gas (-e-), jabbolas, ja/ppas (-bbe-)

mulkoilijamulggon, mulgediŋga

mulkoillamulgut, mulggodit, jabbut

mulkosilmäjabbečalbmi

mullata(perunoita) muldet

mullikkanuorralágan vuoksá

mullin mallinhiluid háluid ~ hiđuid háđuid, rámškkil; mullin mallin oleva rámšk/kas (-e-), mennä mullin mallin rámškkagit, panna mullin mallinrámšket

multamuolda, muoldu, muldi

multainenmuold/das (-o-)

multavamuoldá/i (-s),muld/ii (-es), muld/ui (-os)

mumista ks.mutista

mummi (hellittelysanana)áhkku

mummo(isoäiti) áhkku

mummolaáhku báiki

munamanni ~ monni; runsasmunainenman´ná/i (-s), mon´ná/i (-s); kerätä muniaman´net ~ mon´net

munakasomeleahtta

munanjohdinmannejođas ~ monnejođas

munankeltuainenmannefiskadas ~monnefiskadas

munanvalkuainenmannevielgadas ~ monnevielgadas

munasarja(anat.) manneráksá ~ monneráksá

munasolumanneseal´la ~ monneseal´la

munata(tyriä) čurbošit

muniaman´net ~ mon´net

munkkimuŋka

munkki(leivos) donitsa, muŋke (S)

munkkikorppikotkačáhppesráhtogoaskin

munuaisallas(anat.) manimušguovdnji ~ monimušguovdnji

munuaiset(pl.) manimuččat (pl.) ~ monimuččat (pl.), manimat (pl.) ~monimat (pl.)

munuaislaskimomanimušmorčesuotna ~ monimušmorčesuotna

munuaisrasvamanimušbuoidi ~ monimušbuoidi

munuaistiehyt(anat.) manimušoarri ~ monimušoarri

muodikasođđaáigásaš, dálá bivnnuhis vuogi mielde dahkkojuvvon; muodikkaasti pukeutunut dálá bivnnuhis bivttasvuogi mielde gárvodan

muodollinen(esim. tilaisuus) formála

muodollisuusformaliteahtta ~formalitehta

muodonmuutoshápmenuppástus, metamorfosa

muodonvaihdoshámimolsun, metamorfosa

muodostaa hábmet, čohkket, ráhkadit

muodostelmahábmehus

muodostuačohkiidit, šaddat

muodotonhámeh/eapme (-is)

muodoton(muotopuoli) roaib/bas (-e-); tulla muodottomaksiroaibbagit, olla jossakin muodottomanaroaibát

muokata(käyttöä varten)duddjot, ráhkadit; (esim. nahkaa)meaidit, dikšut

muokkailla(käyttöä varten)duddjostallat; (esim. nahkaa)meaiddašit, divššodit

muonaniesti

muori áhkku, eam´mi, muore

muoti(nykyisin käytössä oleva) mohta

muotisuunnittelijabivttashábmejeaddji

muotivaatteet(pl.) dálá bivnnuhis biktasat (pl.)

muotka muotki

muotohápmi; muodon vuoksihámi dihte

muotoillalávet, hábmet; ávnnastit, ávdnet, ávdnedit

muotoiluláven, hábmen

muotokuvaportreahtta, muohtogovva

muoto-opillinen(kiel.) hápmeoahpalaš, morfologalaš

muoto-oppi(kiel.) hápmeoahppa, morfologiija

muotoutuahápmašuvvat, šaddat

muottifoarbma ~ fuorbma, steahppu

muovaillahábmet, lávet, ráhkadit

muovailuvahahábmendáigi

muovi plastihkka, plásta

muovinenplásttet-, plásta-

murahtaaharihit, har´ret

mureasmier/ru (-os), smierus

murehtiamoraštit

murenevamoal´lá/i (-s), mol´lá/i (-s), mol´lu/i (-s), moalas (-), mol/as (-la), mor´rá/i (-s)

murentaamol´let, moldet, smoldet, smol´let

murentuamoallanit, mollanit, smollanit, morranit, moarránit

murhaolmmošgoddin

murhaajaolmmošgoddi, morddár ~ mordár

murhamiesolmmošgoddi

murhata goddit

murhe moraš

murheellinen morašlaš

murheenkryyniváibmobávččas; kuopuspoika oli hänen äitinsä murheenkryyni váhkabárdni lei su eatni váibmobávččas

murhenäytelmämoraščájálmas, tragediija

murinaharra

murisijaharan

muristaharrat, haraidit

murjottaamoskát, luvdnját, loavskát, muŋkát, muvskát, muvkát, muškát, skurdnját, snolkát

murjottajamoskkudiŋga, luvdnji, loavsku, bolfi, buldu, nirpi

murotaikinasmierosdáigi

murresuopman, dialeakta

murresanasuopmansátni

murrosikärávásmanahki

murroskausidoajáhatáigi, jorggáldatáigi

murskatamol´let, skálmmastit

mursumorša

murtaacuvket, doadjit; (ohutta hankea, jäätä)moarrat

murtautua(johonkin) gaikut sisa

murtautuminen, murtosisagaikun

murteellinendihto suopmanii gul´levaš, suopman-, dialektálalaš, dialeakta-

murtoviessogaikun

murtoluku(mat.) cuovkalohku, cuovka

murto-osa(mat.) cuovkaoassi

murtovarasgaikusuola

murtovarkausgaikusuolavuohta

murtovesimearasáiva

murtuadoddjot; (luusta)cuovkanit, gullat

murtua(ohuesta hangesta, jäästä) moarrasit, moarrašuvvat

murtumadoddjon; (luun)cuovkaneapmi, gullan

muru, murunen moallu, moldi, morri, smadji

museomusea, dávvirvuorká

museovirastomuseadoaimmahat

musertaamol´let, njuvdit, skálmmastit

musiikillinenmusihkalaš

musiikinopettajamusihkaoahpaheaddji

musiikkimusihkka

musiikkileirimusihkkaleaira

musikaalinenmusikálalaš, nuohtalaš, nuohttá/i (-s), nuhtt/ii (-es)

musikki (tummanruskea poro) muzet

musikkisuivakko(vatsanalus tummanruksea, muuten harmaa) muzetčuoivvat

musikkivalkko(vatsanalus tummanruksea, muuten vaalea) muzetjievja

musisoidamusiseret

muskottipähkinämuskohttaniehtti

muslimimuslim

musta(adj.) čáhpp/at (-es); oli mustanaan väkeäledje čáhppadin olbmot, näkyä mustanačáhppát, ilmestyä mustana näkyviinčáhpihit

musta(mustaihoinen) mustaihoinen henkilöčáhppesvarat olmmoš, (halventava)neger

musta(subst.) čáhppat

musta kohtačáhppadas

musta-apilačáhppesluovvar

mustahaikaračáhppesháigir

mustaherukkačáhppesjierit

mustaihoinen(ihmisestä) čáhppesliikkat, čáhppesvarat

mustajalkatylličáhppesjuolbuvvedat

mustajoutsenčáhppesnjukča

mustakaulauikkugožubuokčá

mustakettučáhppesrieban

mustakiuručáhppesleivvoš

mustakottarainenčáhppesstárra

mustakurkku-uikkučáhppesbuokčá

mustalainenromani, rom´ma, mustelaš (S) (ks. romani)

mustaleppälintučáhppesleaibeloddi

mustalintu(meriteeri) njurggu

mustamaalatabostalit, sealggobealsárdnut

mustamaalausbostaleapmi, sealggobealsárdnun

mustanokka(porosta) čáhppesnjunni, giehpanjunni

mustapääkerttučáhppesvizar

mustapääsirkkučáhppesoaicihci

mustarastasčáhppesrásttis

mustarottačáhppesroahttu

mustasaračáhppeslukti

mustaseljačáhppesliettar

mustasukkainen balahahkes (-), loleš (-is), lollalas, lollodávddat; olla mustasukkainenbalahit, lolahit

mustasukkaisuusbalahahkesvuohta, balaheapmi, lolešvuohta, lolaheapmi, lollu, čáhppesdávda (R)

mustatačáhpodahttit, báđđit

mustatiiračáhppesdirru, čáhppesčearret

mustatukkainenčáhppesvuovttat

mustavalkoinenčáhppesvi/elgat (-lges)

mustavarisčáhppesvuoražas, bealdogarjá

mustavikločáhppesčoavžžu

mustebleahkka; tahraantua musteeseenbleahkahuvvat

mustekalaáhkárguolli, bleahkkaguolli

mustekynäbleahkkapean´na

mustelmasáhppadas; mennä mustelmillesáhpodit

mustikanvarpusarritdaŋas

mustikkasarrit, sar´ri; poimia mustikoitasar´ret

mustua čáhpodit

mustuainenčalbmegolláš, čáhppadas

muta mohti, mođđi, loški, stánži, ráhpi, luhča

mutaatiomutašuvdna

mutainenmohttá/i (-s), lošk/kas (-a), stánž/žas (-e-), ráhppá/i (-s); tulla mutaiseksi mohtiluvvat, mohtuluvvat, mohtut, mohtat, mođđat, stánžut, loškkiidit

mutasararivotlukti

mutista muđaldit, muljardit, cuhllat, cuhlaidit, cuhllat, cuhlaidit, colkat, colkkistit, njálmme siste hállat

mutkamohkki, moalki

mutkalla(hetkellisesti)mohkkut, moalkut; (pysyvästi)mohkil, moalkkil, moakkil

mutkata(tehdä mutka) mohkastit

mutkatonmohkeh/eapme (-is)

mutkikasmohkká/i (-s)

mutkikas(asiasta) mohkká/i (-s), sor´rái (-s), roancá/i (-s), soancár (-is) ~ soancir (-is)

mutkitella (esim. joesta, polusta)mohkohallat, mohkahallat, molkkohallat, mohkkasaddat, moalkkardallat

mutkitella(kulkijasta) mohkohallat, mohkahallat, molkkohallat, moalkkardallat, gálbbardit, ladnjedallat, ladnjedit, ladnjet, garvvašit

mutristaa(suutaan) ruibet

mutristua(suusta) ruibbagit

mutruilla(väännellä suutaan) ruibasaddat, ruibut

mutrussa(suusta) ruibut

mutrussa oleva(suusta) ruib/bas (-e-); mutrussa suinruibbonjálmmiid

mutrusuuruibi

mutsikkiks. musikki

muttamuhto

mutterimuhtter

mutu(kalalaji) geađgenoarsa, noarsa

mutustaasuoskkadit, joppaldit, joppaldahttit, čoppaldit

muueará, iežá; muun muassaearret eará, ei muuta kuinii eará go, eará go, ii eambbogo, eambbo; ei epäröinyt, ei muuta kuin lähtiii eahpidan, eambbo vulggii

muuallaeará sajis

muualleeará sadjái; (esim. vilkaista)nuppos

muuanmuhtun ~ muhtin, okta

muukalainenvierroolmmoš

muukalaispassivierroolbmopás´sa

muulimuvla

muulloineará háve, eará áigge

muumiomumia

muunkielinenearágielat, iežágielat

muunlainenearálágan, iežálágan, nuppelágan

muunnellanuppástuddat, rievddadit, varieret

muunnelmarievdadus, variašuvdna

muunnosnuppástus, variánta

muuntaanuppástuhttit, iežáhuhttit, rievdadit

muuntaja(elekt.) transformáhtor, joraheaddji

muuntua nuppástuvvat, iežáhuvvat, rievdat

muurahainengotka

muurahaiskekogotkkabeassi

muurarimuvrrár

muuratamuvret

muurimuvra

muusamusá ~ muvsá

muusikkomusihkkár

muuta kuinearágo

muutamamuhtun ~ muhtin, soam/is (-es)

muutella(esim. poromerkkiä) rievdadallat

muutella(toisenlaiseksi) muktalit

muutenmuđui, minddar; earáláhkai, iežáláhkai, earáládje, iežáládje

muutoinmuđui, minddar

muutoksenhakunuppástuhttinohcan

muutosnuppástus, earáhus, iežáhus, rievdadus, rievdadeapmi

muutosehdotusnuppástuhttinevttohus

muutosilmoitusrievdadanalmmuhus

muuttaa(asuinpaikkaa) fár´ret, muotkut; (vähin erin)fár´restallat, fár´redaddat, mutkkodit

muuttaa(toisenlaiseksi) nuppástuhttit, muhttit, rievdadit, earáhuhttit, iežáhuhttit

muuttogeeninengenarievdaduv´von

muuttohaukkabárbmofál´li

muuttoilmoitusfár´renalmmuhus

muuttoliikefár´renlihkadus, muotkunlihkadus

muuttolintubárbmoloddi

muuttuanuppástuvvat, muhttašuvvat, muhttot, muktašuvvat, muktot, muktosit, muktásit, rievdat, earáhuvvat, iežáhuvvat, molsašuvvat

muuttujanuppástuddi, molsašuddi

muuttuja(mat.) variábel

muuttumatonrievdameahttun, stáđis, bis´sul (-is)

muuttuvarievdavaš, rievdil (-is)

myhäilläsmuhččát, mojohallat

mykerökukkaiset(pl.) diehppelieđagat (pl.)

mykistyäjienahuvvat, sánehuvvat, jávohuvvat

mykkägielah/eapme (-is)

myllymil´lo, feardna

myllynkivimil´logeađgi

myllärimil´lár

mylviämuollat, muollut, muoladit

myrkkymirko ~mirku, mirkko

myrkkykeisomirkourttas

myrkkyrauhanenmirkoráksá

myrkkysyötti(petoeläimiä varten) šeallju

myrkyllinenmirkkolaš

myrkyttyämirkoluvvat

myrkyttäämirkkohit, mirket

myrkytysmirkkohus

myrkytyttäämirkkohahttit

myrskyriđđu, rihtu, stoarbma, dálki; nostaa myrskystorbmet, dahkat dálkki

myrskyisäriđ´đ/ui (-os), stoarbmá/i (-s)

myrskylintubupmálas

myrskypääskystoarbmaspálfu

myrskytäriđđudit

myrtyäšlundut

myskihärkämuskavuoksá

myssyullogahpir, šávká

mystiikkamystihkka

mystinenmystihkalaš

mytologiamytologiija

mytologinenmytologalaš

myydyksi(adv.) vuovdimassii, vuovddehussii

myydävuovdit, bidjat, gávpalit; myytävänävuovdimassii, vuovdinláhkai, yrittää myydävuovdalit, saada myydyksijođihit, tulla myydyksivuvdot, taitava myymäänvuovdi (-s)

myyjävuovdi

myyjäiset(pl.) vuovddálmasat (pl.), vuovdimat (pl.), básár

myyminenvuovdin

myymäläks. kauppaliike

myymälävarasbuvdasuola

myyntihintavuovdinhaddi

myyntilistavuovdinlistu

myyrämuolddat, buovnnjat, buovnnjatsáhpán

myyräkuumemuolddatfeber

myyskennellävuovdalit

myyttimyhta

myytävänä(adv.) vuovdimassii, vuovdinláhkai

myöhemminmaŋŋelis, maŋŋeleappos; vähän myöhemminmaŋŋelaš

myöhemmäksimaŋŋelii, maŋŋelebbui; vähän myöhemmäksimaŋŋelažžii

myöhentyämaŋŋánit ~ maŋŋonit

myöhentäämaŋidit

myöhäinenmaŋŋi/t (-dis); myöhäiseenmaŋŋidii

myöhäiskevätmaŋešgiđđa

myöhäissyksymaŋeščakča

myöhästyämaŋŋonit ~ maŋŋánit

myöhäänmaŋŋit; myöhään illallamaŋŋit eahkedis, maŋŋiteahket, myöhään astimaŋŋidii

myönnytysmieđiheapmi, mieđáhus

myönteinenmiehtemielalaš, positiiva, positiivvalaš

myöntymysmiehtan, mieđiheapmi, guorraseapmi

myöntyväinenmieđamánas

myöntyväinen(naisesta) vuonjas (-is)

myöntyämiehtat, mieđihit, miehtasit, millosit, guorrasit, njuohkánit ~ njuohkásit

myöntäämieđihit; (varoja)juolludit, mieđihit

myösmaid, -ge, -nai

myöskinmaiddái

myöten mielde, -ráigge, -rái

myötäkarvaanmiehtegulgii

myötäkäyminenmiehtegieđageavvan

myötämielimiehtemiella

myötämielinenmieđis, miehtemielalaš

myötämäkiks. alamäki

myötäpäiväänmiehtebeaivái

myötätuntomiehtemiella, njuorraneapmi

myötätuulimiehtebiegga; myötätuuleenmieđás

myötävirtaanmiehtečáhcái, mieđás

mädännyttääguohcagahttit

mädäntyäguohcagit

mäenlaskučierastallan

mäkimiel´li, luohkká, dearbmi, ceahkki; (ylämäki, vastamäki, vastale)vuostálat, vuosteeana(n), vustolat, vuosttu, raddeeana(n), raddálat; (alamäki, myötämäki, myötäle)mihtolat, miehtálat, mieđu, miehteeana(n)

mäkihyppysabetnjuiken

mäkinenluohkká/i (-s); tämä on mäkistä seutuadát lea luohkkás guovlu

mäkitervakkodarvelieđđi

mäkärämuogir

mälliduggu, snuvssa

mällinpurijaduhpátbor´ri

mämmikouračoabmi, čoabmegazza, boalbi, boalči, čoaŋki, njivlegazza, vinjugazza, snuolgagazza

männikköbeahcebohttu

mäntybeahci; (iso, oksava)háika; päin mäntyäendorii

mäntykehrääjäbeahcebadni

mäntykukkabeahcelieđđi

mäntymetsäbeahcevuovdi

mäntymittaribeahcemihttár

mäntämeandi

märehtijäsmiredeaddji

märehtiäsmiredit, smirezastit, smirezit

märisijäluoilá

märistäluoilut, luoillistit, biehkut

märkiä (haavasta) siedjut, vuoččistit; saada märkimäänsiedjudit

märkä njuosk/kas (-a), njart/tas (-a), lá/vttas (-kta), gást/tas (-a), šláv/as (-va); pitää jotakin liian märkänänjuoskkašit, tuntua märältänjuoskkistit

märkä(mätä) siedja

märkänä njuoskkasnaga

märkänäppyläsiejahas

märkäpesäkesiedjagoahti

mässäileväleaicá/i (-s), runz/ui (-os)

mässäillävuovdduštit, vuvdošit, runzet, leaicidit, leaiccistit, lozzadit, reahttadit

mässäilyvuovddušteapmi, runzen

mätimeađđemat (pl.); mäti-meađđen-

mätikalameađđenguolli

mätimunameađđenčalbmi

mätipussimeađđenseahkka

mätkiästoanccuhit

mätkähtäästoanccehit

mätkäistästoancalit

mättäikköbovnnahat

mätäkuubeatnatbeaivvit (pl.)

mätäs bovdna; mättäinenbovdná/i (-s), bovdn/ii (-es)

mätäsrikkomiektanarti

mätässaramiektalukti, miekta

mäyrämievri

mäystinsabetbáddi, sabetbessodat

määkiä (lampaista)meahkut; ruveta määkimään meahkulit, innokas määkimäänmehkolas

määkyillämegodit

määkäistämeagádit

määremearus

määritellämeroštallat, defineret

määritelmämeroštallan, definišuvdna

määrämearri, kvantiteahtta ~ kvantitehta, (lukumäärä)lohku; melkoinen määrähivvodat

määräaikamearreáigi

määräaikainenmearreáigásaš

määrällinenmearrái ~ kvantitehttii guoskevaš, kvantitatiivvalaš

määrämaksumearremáksu

määrärahamearreruhta

määrätietoinenmearrediđolaš, ulbmillaš, ulbmildiđolaš

määrätä mearridit, mearrat

määräys mearrádus; määräyksen antajamearrádusaddi

määräyskokoelmamearrádusčoakkáldat

määräysvaltamearridanváldi

määräytyämearrašuvvat

möhkälečoaltu

mökkibarta, visoš, stohpu

mökki (vapaa-ajan asuntona) barta, möhkke (S), hyhtta (N)

mököttääks. murjottaa

mölistäruodjat, riedjat, meannudit

mölyruodja, riedja, meannu

mönkijä(kulkuneuvo) njealjejuvllat

mönkiänjoammut

mönkäänendorii

möreä(äänestä) roa/kkas (-gga), roahtus

mörkö, mörököllilávár, láváráddjá, rávál, rávaláddjá, skoavdji, skuŋka

möyhentäälutket

möyheäluotkkus, luotkko-

möykkyčoaltu

möyrytä(putouksesta, väenpaljoudesta) márrat

N

naakkadoardnagájon

naalinjálla

naama ámadadju; njeazzi, duorši

naamarihápma, máska

naamiaiset(pl.) maskeráda

naamiohápma, máska

naamioidamásket, maskeret

naapurirán´njá ~ krán´njá, rán´ná ~ rán´ni, nábor, siidaguoibmi

naapurikylärán´njágilli

naapurimaarán´njáriika

naapurisiitarán´njásiida

naapurisopusiidasoabat

naapurukset(pl.) ránnjážat (pl.) ~ kránnjážat (pl.), ránnážat (pl.) ~ ránnežat (pl.), siidaguimmežat (pl.); olemme naapuruksialetne ránnjážat

naarasuohkan, suorán, treagga (N)

naarasnjiŋŋálas ~ njiŋŋelas

naaraslohi(mätikala) duovvi ~ duov´vi

naaratasuohkanastit, suoránastit, tregget (N)

naarmu(ihossa) sárji, sáiri, nájastat

naarmu(pinnassa) sárggaldat, sárggastat, nájastat

naarmuntua(pinnasta) sárgasit, sárgašuvvat

naarmutellasárggodit, nájadit

naarmuttaasárgut, nádjat

naatti(esim. kasvavassa perunassa) gálla

naavalahppu

naavainenlahpp/ui (-os)

nahistelladoarostuddat, dorodit, gižžudit, gazzaluššat, váldalit, mozzidit, moggidit, smoggidit, smokkodit

nahistuanjuohcat

nahjusgoidoš, goidár, váibbat, njiehcá, šlieddá

nahka náhkki (ks. vuota; talja)

nahkaesinenáhkálaš

nahkahihnalávži

nahkarukkanengistta

nahkaruoskanáhkkespihčá

nahkavaatenáhkkebivttas, náhkkelaš

nahkurináhkkedikšu

naida(ottaa puolisokseen) váldit beallelažžan ~ guoibminis

naidaks. sukupuoliyhteys

naiivinaiiva

naimatonnáitalkeahtes (attr.); naimaton nainennieidaolmmoš, nieidalaš

naimisiinnáitosii; mennä naimisiin (jonkun kanssa)náitalit (soapmásiin), (monista pareista)náitaladdat

naimisiinmenonáitaleapmi

nainennisu, nisson, nissonolmmoš; ei-saamelainen nainenrivgu

naisasianissonáš´ši

naisasialiikenissonlihkadus

naisellinennissonlaš

naisentakki(pellavakankainen) liidnegákti

naishenkilönissonolmmoš

naisjärjestönissonorganisašuvdna

naistentautinissondávda, nissonolbmuid dávda

naisvihaajanissonvašálaš

naittaa náitit; (nopeasti)náittestit

nakatabálkestit, bállahastit, suhppet, šlivget, šlivggastit, seaivalit, rivdnjalit (ks. heittää)

nakata (sinkauttaa menemään) šleaŋggastit, šleaŋgalit, šleŋget, liŋgalit, liŋggostit

nakellabálkut, suohpput

nakertaa ciehpat, gardit

nakkiknáhkkamárfi, seakkamárfi

nakkoabálkut, bálkkodit, bállahastalit, suohpput, suhpodit, šlivgut, šleaŋgut

naksahtaaspoahkehit, coahkehit

naksuaspoahkkit, coahkkit; (poron koparista)leahcat, lihcat, loaškit

naksutusspoahkas, coahkas

nalkuttaabealkkestuddat, bealkkildit, cuvzat, nuvzat, duikudit

nallinállja, nál´le

napa(ihmisellä) náhpečoalli, náhpi

napa(maantieteellinen) povla

napajääpolárajiekŋa

napakettunjálla

napanuoranáhpečoalli, náhpi

napapajušal´lesgironlasta

napapiiri(geogr.) poláragierdu; Pohjoinen napapiiri Davvi poláragierdu, Eteläinen napapiiri Lulli poláragierdu

napaseutupoláraguovlu

napata rábádit, rábastit, čogádit, čov´vát, gov´vát, čuoládit, fasket, faskkastit, háhpárahttit, háhpármahttit

napata(kalasta) dohppet, šnjagget

napauttaaspoahkkalit, goalkalit

napista nimmorit, mánidit, mánet, nuvvat, nuvzat, nurridit

napitonboaloh/eapme (-is); napiton paitaboalohis báidi

napittaaboaluhit

napostellasnoahpat, snoahput, boaibmut, njiškut

nappi boallu; ommella nappiboalu njađđit

napsahdellaspoahkkit

napsahtaaspoahkihit, spoahkehit

napsauttaaspoahkkalit

napsia boaibmut, doahput

napsuaspoahkkit; (poron nivelistä)njoaškit

napsutellaspoahkuhit

narahdellagižaidit

narahtaagižihit

narina gihča

narista gihčat, gižaidit

narkomaaninarkomána

narkoosinarkosa

narratadájuhit, fil´let, gielistit

narsismi(psyk.) narsisma

narsissi(koristekasvi) narsis´sa

narsisti(psyk.) narsista

narskua(esim. nuoskalumesta jalan alla) jarrat, jaraidit

narskuntajarra

narttuciiku; narttukoiraciikobeana, naarasusiciikogumpe

naru báddi, oarra (ks. side; sidos)

nasaali(kiel.) nasála

nasevadeaivil (-is)

naskali(pojankloppi) gándabunci, gándabuici, gándabušku

naskali(työkalu) náskál, soairu, oppal, sivlu

nastanástá (S)

nastarengasbiikariekkis (S), biikadeahkka (N)

nationalisminationalisma

nationalistinationalista

natistagihčat, jarrat

natsinasista

natsisminasisma

naturalisminaturalisma

naturalistinaturalista

nau´untanjávggas

naudanlihagusabiergu

nauhabáddi

nauhapirta(tiuhta) njuikun, njuikku, njiškun (R); kutoa nauhapirrallanjuikkuhit, njiškut (R)

nauhoittaa báddet

nauhuribáddenbierggas

naukaistanjávggádit, njávggihit

naukaisunjávgganas

naukatajugistit, cubistit, šlubistit, hahppalit

naukkailla(alkoholia) váldáladdat, válddástallat, válddašit; innokas naukkailemaanváldálas

naukuanjávgut, njávgit

naula(puinen)návli; (rautanaula)spigir ~ spihkár

naula(painomitta) návli

naulakkobivttasheaŋggastat

naulatanávlet

nauraaboagustit, čaibmat; (äänekkäästi)reaškit, skeaikit, (ivallisesti)nihlistit, nihlaidit, (kikattaen)skutnjat, skunjaidit, skuhčat, skužaidit, duhraidit

nauraa(riekosta) skeaikit

naurahtaačaimmihit, čaimmádit

naurattaaboagustahttit, čaimmahit

nauravainenboagustahkes, čaibmalas, reaškálas, skeaikálas

naureskellačaimmadit

naurettavaboagustahtti, čaimmahahtti

naurisnávrraš

nauruboagusteapmi, boagus (R), čaimmas, gávdnasat (pl.), reaškkas, skeaikkas

naurulokkigahperbáiski

naurunaihebogostat

naurunalainenjoutua naurunalaiseksišaddat bogostahkan

nautaeläingussaeal´li

nautintonávddašeapmi

nautintoainenávddašanávnnas

nauttianávddašit, niktet

navakkačavg/at (-es)

navettanávet, omiidgoahti, fieksi (R)

neekerineger

negatiivi(esim. valokuvan) negatiiva

negatiivinennegatiivvalaš

neilikkaneillet

neitinieidaolmmoš

neitonuorra nieida

neitsyteadneviđá nieida

neliapilanjealljeluovvar

nelijalkainennjealjejuolggat

nelikulmainennjealječiegat

nelikulmio(geom.) njealječiegahas

nelin kontinnjealjegoantái

nelinkertainennjealjegeardásaš

nelipyöräinennjealjejuvllat

nelistäädoalvvástit

nelitahokas(geom.) njealjeseainnahas, tetraedar

nelitahtinen(moottorista) njealjetávttat

nelittäin(ihmisistä)njealljásiid njealljásiid; (esineistä)njeljiid njeljiid

nelivetoinen(ajoneuvosta) njealljejuvlageas´si

neliö(geom.) njealjehas

neliöjuuri(mat.) njealjehasruohtas, nubbiruohtas, njealjehastin

neliökilometrinjealjehaskilomehter

neliömetrinjealjehasmehter

neliösenttimetrinjealjehassentimehter

neljänjeallje; neljä ihmistä, neljän joukkonjealjis

neljäkolmatta(kaksikymmentä neljä) njealljegoalmmátlohkái

neljäkymmentänealljelogi; neljäkymmentä viisinjealljelogivihtta

neljäkäs (geom.)skužilnjealjehas

neljännen kerran njealjádis

neljännesnjealjádas

neljänneslitran mittabeaila; neljänneslitrainenbeailasaš

neljännesnuotti(mus.) njealjádasnuohtta

neljännesosatauko(mus.) njealjádasboatka

neljännestunti(vartti) njealjádasdiibmu, kvárta

neljäntuulenlakkičiehgahpir

neljäsnjealját

neljäskymmenesnjealljelogát

neljäsosanjealjádas

neljästi njelljii

neljästoistanjealljenuppelogát

neljätoistanjealljenuppelohkái

neljättäkymmentänjealjátlohkái; neljättäkymmentä vuotta käyvä henkilönjealjátlohjahkásaš olmmoš

nelonennjelješ

nenänjunni

nenäkansinjunnelohkki

nenäke(vaaran) njunis

nenäkiiliäinennjunneboaru, njunneloddi

nenäkässtoaid/das (-a)

nenäkäytävänjunnedeapmi

nenäliinanjunneliidni

nenälleen(kaatua) njunolassii ~ njunálassii ~ njunális, muđolassii

nenänpäänjunnegeahči

nenäntyvinjunnemátta

nenäontelonjunneguovdnji

nenärustonjunnenjuorggis

nenäsaivartaja(porolla) sávllaloddi

nenätystennjunnálagaid, oktii njuniid

nenä-äänne(kiel.) njunnejietnadat

neoliittinenneolihtalaš

nerogeniija, erenoamáš fihtolaš olmmoš

nerokasgeniála, jerggolaš, erenoamáš fihtolaš

nestegolggus

nestejännitys(fys.) golggosgealddus

nestemäinengolgguslaš, golgguslágan

nestetasapainogolggosdássedeattu

netti(tietok.) neahtta

nettiselain(tietok.) neahttalogan

nettitikku(tietok.) neahttasággi, neahttačoavdda

nettoansiot(pl.) nettodietnasat (pl.)

nettotulonettoboahtu

neulanállu; (nahan ompeluun)áibmi

neulajää(keväällä) nállojiekŋa; muuttua neulajääksinálluluvvat

neulakotanállogoahti

neulanen(havupuun) goahcci

neulanpistosákkaldat, sákkastat

neulansilmänállošalbmi

neulatyynynálloguoddá

neulegođus, goroldat

neuloagoarrut

neuloskellagorodit

neulottaa goaruhit

neutraalineutrála

neutroni(fys.) neutrovdna

neuvoráva, neava, neav´vu, ráđđi

neuvoaráv´vet, neav´vut, bagadallat, bagadit, oaivadit

neuvoa-antavaráđđeaddi

neuvojabagadal´li, bagadeaddji, oaivadeaddji

neuvokasráđ´đá/i (-s), ráđálaš, hutkalas, hutká/i (-s), goansttalaš, geidn/ui (-os), geinnolaš

neuvolamánnáráv´vehat

neuvonantajaráđđeaddi

neuvontaráv´ven, neav´vun

neuvosráđđeolmmoš

neuvosto ráđđi

NeuvostoliittoSovjetlihttu

neuvostoliittolainen(adj.) sovjetlihttulaš, sovjetlaš

neuvostoliittolainen(subst.) sovjetolmmoš

neuvostotasavaltasovjetrepublihkka

neuvotellaráđđádallat, šiehtadallat

neuvotonráđeh/eapme (-is), geainnoh/eapme (-is); tulla neuvottomaksiráđehuvvat, geainnohuvvat, cohkkot

neuvottelijaráđđádal´li, šiehtadal´li

neuvotteluráđđádallan, šiehtadallan

neuvottelukuntaráđđádallangoddi

nevaleakšá ~ leakši

nidenjađus

nidosnjađis

nielaista njielastit, njiellalit, njieládit

nieleskellänjieladit

niellänjiellat

nielu(anat.) njiellu

nielu(putouksen) njiellu, njielahat

nielurisa(anat.) njielloráksá, čottaráksá

nielutulehdusčottavuolši

niemekenjárggastat

niemekäsnjárgá/i (-s), njárg/ii (-es)

niemeläinen(niemen asukas) njárggahas

nieminjárga; (pieni)njárggaš

niemimaanjárga

nieriärávdu

nietoksinenskálvá/i (-s), skálv/vas (-e-)

nietosskálvi, čearga ~ čeargga ~ čeargan, joavgga, joavggahat, fáskka, bohkolat, časttas

nietostaaskálvat, čeargat, joavgat, fáskat

niiatasodjalahttit čippiid

niikseendaninassii

niillä maindaiggo

niinnu ~ nuvt

niin (kyllä) ná ("naa")

niinipuuninnamuorra

niinkinnuge ~nuvtge

niinpänuba ~ nube

niisiniisa

niisivarsiniisasoabbi

niiskauttaasnuđádit

niiskuttaasnuđđut

niistäänissut; (vähän) nisustit, (kerran)nisádit

niitata(venettä venenauloilla) duorrat

niitata(yhteen, papereita tms.) njađđit

niitti(paperin) njađa

niitti(venenaula) duorrannávli

niittokoneláddjenmašiidna

niittopaikkaláddjehat

niittyniitu, gieddi

niittykasvigieddešaddu

niittykirvinenniitocivkkán

niittyleinikkifiskesrássi; leinikkikasvit (pl.)fiskesrássešattut (pl.)

niittynurmikkagusasáhpal

niittynätkelmäniitosáhpal

niittysuohaukkaniitohávut

niittysuolaheinägieddejuopmu

niittyvillaniitoul´lu

niittäjäláddjejeaddji

niittääláddjet, niitit (R)

nikamačielgedákti

nikkelinihkkel

nikotellanjahkastit, njahkastallat, njakkazastit, njahkkit

nikotiininikotiidna

nila(havupuun) guolmmas

nila-aikanjalli, latnji

niliaittanjalla

niljakasnjivl/las, (-e-), njivlla

nilkkajuolgeruohtas

nilkkaluu(eläimellä) boallodákti, juolgeruohtasdákti

nilkkaniveljuolgelađas, láhpelađas

nilkkasukkaoanehis suohkku

nilkuttaačiŋkut, onddodit

nilottaa(puun kuorta) lanjahit

niloutua(puun kuoresta) latnjasit

nilviäinenšlieddaeal´li

nimekäsbeakkán, beakkálmas, máinnalmas

nimenhuutonammačuorvun

nimenmuutosnammamolsun

nimenomaannamalassii, nammejahkii, eandalii, áinnas, justejura

nimenomainennamalas

nimenselvennys(asiapaperiin) nammačielggadus

nimetänammadit, namahit, namuhit

nimetönnamah/eapme (-is)

nimetön(sormi, varvas) orbbeš

nimetön viikko (vappuviikon jälkeinen viikko) namahisvahkku

nimeäminennammadeapmi

niminamma

nimikenamahus

nimikilpinammagalba

nimikirjoitusnammačálus

nimikkolähetti(rel.) nammavuolggahanolmmoš

nimikkoporonammaboazu

nimilappugilkor

nimilehtinammabláđđi, nammasiidu

nimiloppu(kahdeksanvuotias tai sitä vanhempi urosporo) nammaláhpat

nimimerkkinammamearka

-niminen -nammasaš

nimipäivänammabeaivi

nimismiesleansmán´ni

nimistönammarádju

nimitellänamahallat

nimittäinnamalassii

nimittäjä(mat.) namuheaddji

nimittäminennamaheapmi

nimittäänamahit, namuhit; nimittää virkaannammadit; nimittää joksikinnavdit juonin

nimitys namahus

nipin napinil´lá, baháláhkai, bás ládje, birzziid bárzziid, aiddo dal de

nipistellä cikcut, civccodit

nipistyä cikcasit

nipistää cikcet

nippu(esim. avaimia) háŋka

nipussaháŋkalagaid

niputtaaháŋket

nirppanokkacirkenjunni

nirsoks. turhantarkka

niskaniski, niehkki

niskajänneniskesuotna

niskanpuoliniehkabealli; niskanpuolellaniehkabealde, niskapuolelleniehkabeallai, niskanpuoleltaniehkabeale

niskoitellanággáruššat, iešoaivvástallat, gaikut endorii ~meahccái

nisänjižži

nisäkäsnjiččehas

nitoa njađđit

niukasti(vähäisessä määrin) vánet ~ vánit

niukasti (vähän) vánis, snoagga

niukempivánit

niukentaavátnudit, snoaggudit

niukentuavátnut, snoaggut; saada niukentumaanvátnudit

niukinvánimus

niukin naukin il´lá, baháláhkai, bás ládje, birzziid bárzziid, aiddo dal de

niukkavá/nis (-tna), snoakkis (-is) ~ snoa/kkis (-gga), knáhp/is (-pa); pitää liian niukkana vánášit,snoakkášit

niukkaravinteinenguorb/bas (-a); niukkaravinteinen kasvupaikkaguorba šaddansadji

niukkasanainenvátnasánat

niukkuus (vähyys, vähäisyys) vánisvuohta, vátnivuohta

niva(virtapaikka) njavvi; nivainennjav´vá/i (-s); tässä joessa on paljon nivojadát lea njav´vás johka

nivellađas

niveljalkaiset (pl.) lađasjuolggagat (pl.); niveljalkainenlađasjuolggat

nivelkierukkalađasgeavri

nivelmatolađasmáhtu

nivelontelolađasguovdnji

nivelreuma(med.) lađasleasmi

nivelrikko(med.) artrosa

nivelsidelađasčanas

niveltulehdus(med.) lađasvuolši

niveltyälaktašuvvat, laktásit

niveltäälađasmahttit

nivelvälilađasgaska

nivuset(pl) buođggat (pl.)

nona; no mitä sitten tapahtui?na mii dasto dáhpáhuvai?

noetagiektat, giebahit; (noeta itsensä tahattomasti)gievttadit

noidannuoličielgerehttehat, vuoissahat

noilla mainduoiggo

noinnuo, duonu, nie, dienu, duon láhkai, dien láhkai

noinsullii, birrasii, árvvu mielde

noitanoaidi

noita-akkanoaideáhkku

noitakonstinoaidegoansta

noitarumpugoavddis, govadas, meavrresgárri

noitavainonoaideváidnu, noaidedoarrádallan

noituanoaidut; joutua noidutuksinoiddohallat, ihttot, ihttohallat

noituusnoaidivuohta, noidodat; noituuden harjoittaminennoidošeapmi, harjoittaa noituuttanoaiddástallat, noidošit

noja(tuolin tms.) mieiggastat

nojailla mievžžadit, mievžat

nojallavuođul

nojatamieigat; (mukavasti)mievžat, mievžžadit, (hetkisen)mieiggastit, mievžžastit

nojatuolimieiganstuollu, gárbmestuollu

nojautua(jotakin vasten) mieigasit

nokarebihttá, čoaltu

nokeentuagiebahuvvat, gožuiduvvat

nokigiehpa, gožu, gohču, ruohtti; noessa, nokeen tahrautuneenagiehpanaga, gožunaga

nokikanagiehpavuonccis, gožuvuonccis

nokinengiehpa-, gožu-, gohčč/ui (-os); nokisenagiehpanaga

nokivarisgožuvuoražas

nokka(pää)geahči; (nenä, nokka)njunni, nokakkainoktii njuniid, ottaa nokkiinsanjunnáduvvat, njunnádit

nokkahuilunjuolggoflöita

nokkakalanjunnesildi

nokkamies(johtohenkilö) njunušalmmái~njunušolmmái

nokkavalasnjunnefális

nokkavarpunengassanjunni

nokkela vitm/at (-es), snáhpis, áicil (-is), ráđálaš, hutká/i (-s), vuohkká/i (-s); hän on nokkela puheissanson lea vuohkkái ságainis

nokkelasanainensánálaš

nokkiaboaibmut, čuoggut

nokkonengáskálas, gáskkarássi, boaldálas

nokkosperhonengáskálasbeaiveloddi

nolatahehppet

nollanol´la

nominaalimuoto(kiel.) nominálahápmi

nominatiivi(kiel.) nominatiiva

nomini(kiel.) nomen

nopeajohtil (-is), jođán (-is), joavdil (-is); (työssä)geargil (-is), gearga/t (-dis), gergeš (-is), doabmil (-is), do/apmat (-bmes), čuotna/t (-dis), ábas; (ketterä)fal/li (-es), baru/t (-his), geavká/i (-s); (nopealiikkeinen)háhppil (-is), lášm/at (-es), livka/t (-dis), snáhpis, gehpeš (-is), geabbil (-is)

nopeakasvuinenšaddi (-s), šaddil (-is), šatteš (-is) ~ šattes (-is)

nopeamminjohtileappot, jođáneappot, joavdileappot, hoahpubut

nopeastijohtilit, jođánit, joavdilit, spáita (R)

nopeusleaktu, leahttu, johtilvuohta, fárta

nopeusmittarileaktomihttár

nopeusrajoitusleaktoráddjehus

nopeuttaajođálmahttit

nopeutuajođálmuvvat

noppa bircu; heittää noppaabircut, (kerran)birccastit

nopsalášm/at (-es), háhppil (-is), livka/t (-dis), snáhpis

norjadárogiella, dárru; norjaksidárogillii, puhua norjaadárustit

norjalášm/at (-es)

NorjaNorga

norjalainennorgalaš, dáza ~ dáčča

norjalaistaadáruiduhttit

norjalaistalonpoikaskoalpa ~ skoalpá

norjalaistuadáruiduvvat, dážaluvvat ~ dáččaluvvat

norjankielinendárogielat, dárogielalaš, dárogiel (attr.)

norjistellalášmmohallat

norjistualášmmodit

norkkoupmol

norkoillajoavdelastit, ájahallat, goidošit, goiddildit, goidárastit, goigárastit, goiggardit, vanadit, sohtut

normaalinormála

normaalipainonormáladeaddu

normatiivinennormatiiva

norminorbma

normittaanormeret

norppa(kiehkuraishylje) gahtte

norsuelefánta

norua njuorgut ~ njoargut

nostaabajidit, loktet

nostaa(rahaa) loktet

nostaja(rahan) loktejeaddji

nostattaa(aiheuttaa, yllyttää) čuoččáldahttit, noastit, noastalit, noastáhit; se nostatti hänessä intoadat čuoččáldahtii sus movtta; nostattaa jonkun kimppuunnoastalit soapmása ala

noste(fys.) bajásduvdin

nostellaloktut

nostevoima(fys.) bajásduvdinfápmu

nosto(nostaminen) bajideapmi, lokten

nosto(otto tililtä) lokten

nostokurkikrána

nostoväkinoastoveahka (S)

nosturilovtton, loktenmašiidna

notaarinotára

notariaattinotariáhtta

notkealášm/at (-es)

notkelmaleaggi, njoaski, rokkástat, gobádat, gobástat

notkeuslášmatvuohta

notkistaalášmmodahttit

notkistellalášmmohallat

notkistualášmmodit

notkoleaggi; painua notkolleleakkagit

notkollaanleakkil

notkoselkäleaggečielgi

notkuasojadit, mieđihit

noudattaa(esim. määräyksiä)čuovvut, doahttalit, váldit vuhtii

noukkiaboaibmut, doahput

nousta(auringosta)badjánit; (kuusta)guolbmat

noustabadjánit, loktanit, loktat, allánit, allut; (pystyyn)ceagganit, (vuoteesta)lihkkat bajás, (monesta henkilöstä)lihkadit, (siivilleen, jaloilleen)loktat, (nousta jokeen, kalasta)goargŋut, (kuolleista)bajásčuožžilit, (pintaan)govddiidit

nousuloktaneapmi

nousukasriggulan olmmoš, rikkohas

nousukausiáiggiid buorráneapmi

nousupaikka(jäältä maalle) gor´rehat

nousuvesiul´li

noutaaviežžat; (nopeasti) viežžalit, (vähin erin)vieččildit, (panna noutamaan)vieččahit, (joutua jonkun noutamaksi)vieččahallat soapmásii

novellinoveal´la

novellikokoelmanoveal´lačoakkáldat

ns.(= niin sanottu)ng. (= nu gohčoduv´von)

nuhanuorvvu ~ nuorvu; hänellä oli nuhasus lei nuorvvu ~ nuorvu, son lei nurvos ~ nuorvvus

nuhainennurv/ui (-os)

nuhdenuktalus, cuigehus

nuhdella(jostakin) skuldot, nuktalit, cuiggodit, vuoiŋŋidit, heahppášit, ráŋgut, roaŋgut, roŋggodit, vearahit

nuhteetongutnálaš, láitemeahttun, rievttalaš

nuijašluppot; kopauttaa nuijallašluppohastit

nuijapää(sammakonpoikanen)šlubb´oaivi

nuijasota(hist., S) šluppotsoahti

nujertaasoardit, deaddit vulos

nukahtaanohkkat, oađ´đát, rohttet nahkárat (+ lok.); (hetkeksi)nohkihit, nohkastit, njulgestit

nukka(kankaassa) lávli

nukkaantualávliluvvat, lávlut

nukkainen(kangas) lávlá/i (-s)

nukkalisäke námmeliigi

nukkavierusi/đas (-hta), sáiggas (-), sáigo-

nukkeváv´vá, dohkká, nuhkke (S)

nukkuaoađđit; (vähän aikaa) oađestit

nukkujaoađ´đi

nukuskella(uinua) oađašit, oađástallat

nukuttaaminua nukuttaamun lean váiban, mus leat váibasat

nukuttaa(lasta) nohkkadit, oađ´đáhit

nukuttaa(leikkausta varten) nohkkadit; nukutusnohkkadeapmi, anastesiija

nulikkačivga, juŋká (mask.)

nulkatanjolggástit; alkaa nulkatanjolggiidit

nulkkanjolgi

nulppo(sarvensa pudottanut, menettänyt urosporo) nulpu; tulla nulpoksinulppagit

numeraalinumerála

numeraalinennumerálalaš

numeronummir ~ nummar, tál´la (N)

numeroidanummirastit ~ nummarastit

numerosarjanummirráidu

nummiguolbba ~ guolban, sáđgi

nummikirvinengieddecivkkán

nummisilmäruohodaŋasčalmmon

nunnanon´ná

nuohoojaruhttejeaddji, feijejeaddji (N)

nuohotaruhttet, feijet (N)

nuokkuaoađestuddat, snahppot

nuokkurikkočuolbmanarti

nuolaistanjoalostit, njoaládit

nuolenkärkinjuollanjunni

nuoleskellanjolodit

nuolinjuolla

nuolihaukkaleahttofál´li, leivvošfál´li

nuolikotelonjuollaskuohppu

nuolipajuránessieđga

nuolipyssynjuollabis´su

nuollanjoallut

nuora(sitomiseen) báddi, oarra

nuora(sivu-uoma) nuorri

nuorehkonuorralágan

nuorempinuorat; (vähän)nuorabuš

nuorentaanuorasmahttit ~nuorasmuhttit

nuorinuorra; pitää jotakuta liian nuorenanuorašit soapmása

nuori koivulátnjá

nuori koivumetsälánjas

nuorisonuorrageardi, nuorat (pl.)

nuorisolautakuntanuoraidlávdegoddi

nuorisoneuvojanuoraidbagadal´li

nuorisoneuvostonuoraidráđđi

nuorisoseuranuoraidsearvi

nuorisosihteerinuoraidčál´li

nuorisotoiminuoraiddoaibma

nuortuanuorasmuvvat

nuorukainenbárdnelaš, gándalaš, nuorra almmái ~ olmmái

nuoruusnuorravuohta, nurrodat

nuoskaluminjáhcomuohta, suovvi

nuoskasäänjáhcu

nuotanperänuohttebahta

nuotatanuohttut, nuohtástallat

nuotio (avotuli) sajušdolla, dolla; pitää nuotiotadolastallat, nuotion ääridollagáddi, nuotion ääressädollagáttis, nuotion ääreendollagáddái

nuotiopaikkadollasadji

nuottanuohtti

nuottakotanuohttegoahti

nuottaruohonuohtterássi

nuotti (mus.) nuohtta

nuottiarvo(mus.) nuohttaárvu

nuottiavain(mus.) nuohttačuolbma

nuottiviivasto(mus.) nuohttasárgát (pl.)

nuppi culci

nuppineularievdnu

nuppisaraboallolukti

nuppuurbi; (kukan)rásseoaivi

nurin kurin jorgut, endorii

nurin niskoingubbarassii

nurin päin(vaatteesta) jorggobeliid, jorgut

nurinkurinenjorggu-

nurista(vaivojaan) váidalit, biehkut, fuoikut, nuvvat, nuvzat, nimmorit, mánidit, luoilut, luoillistit, luoktudit; taipuvainen nurisemaanváidalahkes, fuikolas, bihkolas, nuvvalas

nurja(nurin käännetty) jorggo-; nurja puolijorggobealli

nurkkanurki

nurkua ks. nurista

nurmi, nurmikko, ruohikko sitnugieddi

nurmilauhagieddesitnu

nurminatagieddesinut

nurmirölligieddeávji

nussia(vulg.) nargit, neavzut, hoigat

nuttubusir

nutturavuoktabunta

nutukas (karvakenkä)nuvttot ~ nuhtot ~ nuhtat, goikket

nuuhkaistasustilit, havssestit

nuuhkiasustit, susttašit, havssašit

nuukaks. kitsas

nuuskasnuvssa, nuvsa (S), nuvsku (S)

nuuskatasnuvsset, nuvsset (S)

nuuskia (koluta) snuoggat, skulket

nuuskija (urkkija) snuoggi ~ snuoggá

nyhtäägavvit, radnet

nykiä gaikut, ravgut

nyky-dálá

nykyaikadálá áigi, dáláš

nykyaikainendáláš, dánáigásaš; ođđaáigásaš, modearna

nykyaikaistaamoderniseret, dáláštit

nykyhetkidálá áigi, dáláš

nykyinendáláš ~ dálá; nykyiset asiatdálážat (pl.), nykyisestäändálážis, nykyiselleendálážii

nykyisindán áigge

nykyisyysdálááigi, dáláš

nykyolotdálá dilli

nykypäiväotnábeaivi, otnáš

nykytilannedálá dilli, otná dilli

nykyäändán áigge

nykäistärohttestit, gaikkihit, navistit, nivkalit, nivkkádit

nykäysrohttesteapmi

nylkeä njuovvat; innokas nylkemäännjuovvalas

nylkijänjuov´vi

nyppiägavvit, navvit, čuvdet

nyrjähdys(esim. nilkan) vealččiheapmi, eaškálupmi

nyrjähtää(esim. nilkasta) vealččihit, eaškáluvvat

nyrjäyttää(esim. nilkka) vealčalahttit, eaškáluhttit

nyrkiniskusaada nyrkinisku (joltakulta)čorpmahallat (soapmásii)

nyrkkeilijäboksár, boksejeaddji

nyrkkeilläbokset

nyrkkeilyboksen

nyrkkeilyotteluboksengámpa

nyrkkičorbma; lyödä nyrkilläčorbmadit, (jatkuvasti)čorbmat

nyrpeämosk/kás (-u-), luv/nnjas (-dnje-), loavsk/kas (-o-), bolf/fas (-e-), nirp/pas (-e-)

nyrpistellänirvát, nirvut, nirvvohallat, nirvvonávrrohallat

nyrpistäänirvet, nirvvádit

nytdál; (painottomana)dal, ei se nyt siten kyllä oleii dat dal nie gal leat

nyttemmindáid maŋit áiggiid

nyyhkyttäähiŋkit, hiŋkkašit, snuđđut, snuđđat, ganjaldit

nyyhkytyshiŋkkas, snuđđun, ganjaldeapmi

nyyhkäistähiŋkkádit, hiŋkkihit, snuđádit

nyökkiä nivkkuhit, nivkut

nyökkäysnivkaleapmi

nyökätä nivkalit, nuhkkalit

nyökäyttäänivkkihit

nyöri(paulassa) bárggeš

näemmägusto, oainneman

näennäinengáddojuv´von, jurddašuv´von; näennäis-virtuála-

näet oainnat; näet en heti huomannut sinuaoainnat in dalán fuobmán du

nähdenektui; siihen nähdendan ektui, minuun nähden (verrattuna)mu ektui; (jonkun) nähden(soapmása) oaidnut, minun nähtenimu oaidnut, oainnedettiin

nähdäoaidnit, vuoidnit (R), minun nähtenimu oaidnut, saas nähdäoaidnitba leš, nähdäksenimu oainnu mielde, nähdä (hyväksi, pahaksi jne.)oaidnit (buorrin, bahán jna.), (toisensa)oaidnalit, joutua jonkun näkemäksioainnáhallat soapmásii, (tulla nähdyksi, esim. pahanteossa)oainnáhallat; nähdä untaniegadit, nähdä vaivaaváivašuvvat, nähdä nälkäänelgot, nähdä painajaisiadeddot, deddohallat

nähtävyys oaidnámuš, oainnáldat

nähtävästijáhkkimis, várra, árvvusnai

näillä maindáiggo

näinná ~ návt

näivettynytso/nas (-tna)

näivettyä sotnat

näivettääsotnadit

näivetystauti(med.) sonahat

näkemiinoaidnaleapmai, hivás (R)

näkemysoaidnu

näkeväoaidni

näkijä oaidni

näkinkenkäskálžu

näkkileipägarraláibi

näkyoainnáhus

näkymä oainnus, oidnolat; näillä näkymindálá dilis, dálá dieđuid mielde

näkymätönoaidnemeahttun, oainnoh/eapme (-is); näkymättömissäjávkkohagas, jávkosis, näkymättömiinjávkkohahkii, jávkosii

näkyviin oidnosii

näkyvissä oidnosis

näkyväoinnolaš

näkyäoidnot; (hetkisen)oidnostit, (jonkinvärisenä)vielgát, čáhppát, fiskát, ruoksát, čeaskát, šealgát, šear´rát (ks. pilkahdella; pilkahtaa; häämöttää; siintää)

näkö oaidnu; menettää näkönsäčalmmehuvvat, čuovggahuvvat

näköaistioaidnu

näköalaoainnus, oidnolat

näköala(abstr.) prospeakta

näköalapaikkavárdobáiki, várdu

näköinenhápmásaš; jonkun näköinensoapmása hápmái ~ vuohkái ~ muhtui

näköjään gusto, oainneman

näkökantaoaidnu, oaidninvuohki, oaidninčuokkis

näkökulmageahččanguovlu, oaidninvuohki, perspektiiva

näkösälleoidnosii

näkösälläoidnosis

nälissäännealggis; oli nälissäänlei nelgon, lei nealggis

nälkiinnyttäänealgudit, hahpadit

nälkiintyänealgut, hahpat

nälkä nealgi; olla nälässäleat nealggis, minulla on nälkämus lea nealgi, nähdä nälkäänealgut, alkaa tuntea nälkäänealggostuvvat

nälkäinennealgá/i (-s), nealge-, ruŋk/kas (-e); sillä on ikuinen nälkä, haluaisi vain syödädas lea agálaš nealgi, álo lea ruŋkkisteamen biepmu maŋŋái

nälkäpalkkanealgebálká

nälkävuosinälkävuosi; pitkä kuin nälkävuosiguhkki dego nealgejahki

nälänhätänealggiheahti

nänničizzespártu, čižžeoaivi, čižžegeahči

näpertääguovzat, guvzat

näpistelijä doahpánas, dohpolas, boimmon, skuolká, liŋká, snuohtar

näpistelläsuoládaddat, doahput, doahpánastit, davkkildit, njiškut; livkalit, njámastit, njávkkastit

näppy čihkalas, čivhli, náranaš, nággi, iđa

näppylä nággi, náránaš

näppäimistö(tietok.) boallobeavdi, tastuvra

näppäinboallu

näppärävánt/a (-tas), vitm/at (-es), hutká/i (-s)

näpätäcoahkkalit

närhilátteguovssat, vuovdeskeaiki

närkästyäeattihit, nirppihit, nirppiidit

närvänäsuorbmabađverássi

närä(pieni niva) njearri

närästysruovdegáranas

näsiägeažutmiestta

näskäin(nahan kaavinrauta) jiehkku

näskätä(kaapia kesi nahasta) neaskit, neaskkašit

nätti(nuoresta naisesta) neaht/is (-ta), godja/t (-dis), fiinn/is (-a)

näverinábár

näykkiväinen(koirasta) hámsolas, snelkolas

näykkiä(koirasta) hámsut, snealkut, snelkkodit

näykätä(koirasta) hámssastit, hámssádit, snelket; joutua koiran puraisemaksisnelkkohallat

näytečájánas, iskkus

näyteikkunačájáhuslássa ~ čájáhusláse

näytelläčájáhallat; (teatterissa tms.)čájáhallat, neavttašit, neavttadit

näytelmäčájálmas

näytteilläoaidninláhkai, oidnosis

näyttelijäčájáhal´li, neavttár

näyttelyčájáhus

näyttämölávdi

näyttämötaidelávdedáidda

näyttävägoarga/t (-dis), váikkuheaddji, čalbmáičuohcci

näyttäytyäihtit, almmustuvvat

näyttää(+ akk.) čájehit, vuosehit (R)

näyttää(joltakin) čájehit (+ ess.), geahčastahttit (+ ess.), neaktit (+ ess.)

näyttää toteenčájehit duohtan

näyttö, näyttöruutu, kuvaruutu šearbma, suojus

näytäntöčájáhus

näytösákta

nääntyäroahppánit;nääntyä nälkäänjápmit nealgái; (työn paljouteen)hievganit, hálganit

näärännäppy(silmässä) lottáš

näätäneahti

nöyrtyävuollánit, vuol´lastit

nöyryysvuollegašvuohta

nöyryyttäävuolidit, vuollánahttit

nöyrävuolleg/aš (-is)

O

objekti(kiel.) objeakta

objekti(kohde) čuozáhat, objeakta

objektiiviobjektiiva

objektiivinenobjektiivvalaš

obligaatioobligašuvdna

odelma(niittämisen jälkeen kasvanut heinä) cievan

odotellavuorddašit, vuorddildit

odotettavavuordámuš

odottaavuordit; vuorddestit, vuordilit; olla odotettavissaleat vuordagis ~ vuordimis, odotapa!vuordil!, vuorddesmat!; kovasti odottavavuordálas

odottamatonvuordemeahttun

odottamattaheahkka, vuorddekeahttá, njamažahkkát, roahtá ~ roahttá

odotusvuordin, vuordda, vuordámuš

odotushuonevuordinlatnja

odotuttaavuorddihit

ohdakebiššan

oheinenmielčuov´vu

oheismateriaalisiidomateriála

ohentaa(litteää esinettä)asehuhttit; (puikkomaista esinettä)seaggudit, seakkidit

ohentua(litteästä esineestä)asehuvvat; (pyöreästä esineestä, lumesta)seaggut

ohi meaddel ~ meaddil, meattá

ohikulkijameaddeljohtti, meattájohtti

ohimenevävás´si, vás´sevaš, meaddelman´ni, meattáman´ni

ohimennenkertoi ohimennenmuitalasttii, mainitsi ohimennennamuhasttii

ohimogeađaš

ohimolihasgeađašdeahkki

ohimoluugeađašdákti

ohitsemeaddel ~ meaddil, meattá

ohitusmeaddelvuodjin, meattávuodjin

ohjaajastivrejeaddji; (filmin tms.)bagadal´li, rešissevra

ohjaamo(esim. lentokoneen) vuodjinskurbmu

ohjaillastivredaddat

ohjainstivrran

ohjassuittet

ohjatastivret, bagadallat, oahpistit; (filmin tms.)bagadallat, rešisseret

ohjausstivren, bagadallan

ohjauspyörästivrran

ohjeráva, neav´vu

ohjehintarávahaddi

ohjekirjanenrávagihpa

ohjelmaprográmma

ohjelmistorepertuára

ohjelmoidaprogrammeret

ohjelmointiprogrammeren

ohjelmointikieliprogrammerengiella

ohjepalkkanorbmabálká

ohjesääntönjuolggadusat (pl.)

ohjusrakeahtta, missiila

ohrabivgi

ohranjyväbivgečalbmi

ohuelti, ohuestiasehaččat

ohukainenbán´nogáhkku, steaikkagáhkku

ohut(litteistä esineistä)aseh/aš (-is);(pyöreistä esineistä, lumesta)sea/ggi (-kka); pitää pyöreää esinettä liian puikkomaisena, pitää lunta liian ohuenaseakkášit

ohutlankainen(verkosta) hivl/at (-es), hivl/i (-les), fiinn/is (-a); pitää verkkoa liian ohutlankaisenahivllášit

ohutlankaisuus(verkon) hivlodat

ohutluminen keliseakkádat

ohutsuolisáhpas

ohuus(litteiden esineiden)asehisvuohta; (pyöreiden esineiden)seaggivuohta, seggodat

oivuoi

oietanjuolgat, njulggodit; (äkkiä)njuolggehit

oikaisematon(esim. virheellinen ratkaisu) vuigetmeahttun

oikaista(asia) njulget, vuiget, divvut; (vähän) njulgestit, vuigestit, divustit

oikaista(kulkea lyhyempää reittiä) njulget, mannat njuolggabut

oikaista(makuulle) njulgestit, vel´ledastit

oikaisunjulgen, vuigen

oikaisuvaatimusnjulgengáibádus, vuigengáibádus

oikeaolgeš

oikearivttes (attr.) ~rievttes (attr.), ri/ektat (-vttes), njuolggus, vu/oigat (-iges); oikein päinrivttes beliid ~ gežiid, tieto on oikeadiehtu doallá deaivása; pitää oikeana rievttašit; hän piti päätöstä oikeanason rievttašii mearrádusa

oikea puoli olgeš gieđa bealli; oikealla puolellaolgeš gieđa bealde, oikealle puolelleolgeš gieđa beallai, oikeaa puolta olgeš gieđa beale

oikea puoli(ajoporon) seahpi; ajaa ajohihna ajoporon oikealla puolellaseabi ~ sebiid vuodjit; ajoporon oikea puoliseabibealli

oikeakielisyysriektagielatvuohta, giellagáhtten

oikeakätinenolgešgieđat

oikeamielinenrivttesmielalaš, vuoiggalaš

oikeammin(sanottuna) buorebut, rievttabut

oikeampi(paikkansa pitävämpi) riektáseabbo ~ riektáset

oikeanpuoleinenolgešbeallásaš; oikeanpuoleinen liikenneolgešbeallásaš johtalus

oikeaoppinenrivttesoahpalaš, ortodoksa

oikeassaolin oikeassaledjen vuoigadis ~ riektadis, mus lei riekta ~ vuoiga ~ njuolga

oikeastaanrievtti mielde, riektatvuođa mielde

oikeauskoinenrivttesoskkolaš

oikeellisin(paikkansa pitävin) rievttamus

oikeellisuusriektatvuohta

oikeimmin(paikkansa pitävimmin) rievttamusat

oikeinriekta, rievttuid, vuoiga; oikein hyväoalle buorre, riekta buorre

oikein(paikkansa pitävin) riektáseamos

oikeinkirjoitusriektačállin; oikeinkirjoitustapačállinvuohki, ortografiija

oikeistolainenolgešbealeolmmoš

oikeistopuolueolgešbellodat

oikeudellinenvuoigatvuođalaš, vuoigatlaš

oikeudenkäyntidiggi, riektegeavvan, gearregat (pl.)

oikeudenkäyntiavustajariekteveahkki

oikeudenkäyntikulut(pl.) áš´šegolut (pl.), diggegolut (pl.)

oikeudenmukainenvuoiggalaš, skunálaš

oikeudenmukaisestivuoiggalaččat, rievttuid

oikeudetonvuoigatvuođah/eapme (-is), rievttih/eapme (-is)

oikeus(johonkin) vuoigatvuohta, riekti, njuolggus (R); oikeuden eteenrievtti ovdii, käydä oikeuttalágastit, diggot

oikeus(jur.) riekti, diggi, duopmostuollu

oikeusapu(S) vuoigatvuođaveahkki

oikeusasiamies(S) vuoigatvuođaáš´šealmmái ~ vuoigatvuođaáš´šeolmmái

oikeusasteriekteceahkki, riektedássi

oikeusavustajavuoigatvuođaveahkki (S), diggeveahkki (S)

oikeusistuinriekti, diggi, duopmotuollu

oikeusjuttudiggeáš´ši, áš´ši

oikeusjärjestöriektevuogádat

oikeuskansleri(S) vuoigatvuođakánsler

oikeuskäsitysvuoigatvuođaipmárdus

oikeuskäytäntövuoigatvuođageavat

oikeuslaitosriektelágádus

oikeusministerivuoigatvuođaministtar (S), justisministtar (N)

oikeusministeriövuoigatvuođaministeriija (S), justisdepartemeanta (N)

oikeusmurha(jur.) juridihkalaš goddin

oikeustiedevuoigatvuođadieđa, juridihkka

oikeustieteellinenvuoigatvuođadieđalaš, juridihkalaš

oikeustoimivuoigatvuođadoaibma

oikeusvoimariektefápmu

oikeusvoimainenriektefámolaš

oikeutettu(johonkin) vuoigadahtton (masa nu)

oikeuttaa(johonkin) vuoigadahttit (masa nu), addit vuoigavuođa (masa nu)

oikeutusvuoigadahttin, vuoigatvuohta

oikkuhoavri, mierru

oikoa njuolgut; (jäseniään)njulggohallat

oikokulma(mat.) duolbačiehka

oikoluku(tekstin) geavuslohkan

oikopäätä(adv.) vajos ~ vajot, vuiges

oikosenaan(ojossa) geaigut

oikosulku(elekt.) njuolggajohtu, njuolggoguoskkahus

oikotienjuolggobálggis, njuolggogeaidnu

oikovedoskorrektuvra

oikukas hoavrras (-is), hoavrá/i (-s), virgá/i (-s), goanstá/i (-s), vehtt/ui (-os), vea(r)dná/i (-s), veaidaláđas, váttis, árvitmeahttun, bierggasmeahttun, birgetmeahttun, bodnjájahkes; (lapsista) luo/ktu (-vttos), luoktudahkes, suhtadahkes

oikutellaverohallat, virggohallat, gonstošit; (lapsista)luoktudit, suhtadit

oiresymptoma; (taudin)dávdamearka, mearka

oireellinensymptomáhtalaš

oireetonvuhttokeahtes (attr.); on oireetonii vuhtto

oireyhtymäsyndrooma

oitisdakkaviđe, dalánaga, dalán, seammás, rábášnaga

oivaalbma buorre, hirbmat buorre

oivallusfuopmášupmi

oivaltaafihttet, fuomášit, fuobmát

ojagoivvohat, rokkahat, (maantien)rávaroggi; (puro)ája

ojakellukkaniitobiel´lorássi

ojakärsämögastinrássi

ojaleinikkiájanoarsa

ojennella(käsiään) geaigguhit

ojentaageiget

ojentuageaiggagit, geaiganit, geaigasit, geiggiidit

ojittaagoivvohagaid roggat

ojossa(esim. käsistä)geaigut; olla ojossageaigát

okabiika

okajäkäläbiikajeagil

oksaoaksi

oksainenoaksá/i (-s), oakse-

oksakiehkuraoaksegeavri

oksanhaarasuorri

oksatonoavsseh/eapme (-is)

oksennellavuoksit, govlut

oksennusvuovssanas

oksentaavuovssadit

oksentaa(jotakin) vuoksit; oksentaa vertavuoksi vara

oksettaaminua oksettaamu vuovssiha, mus gákkaha váimmu, mus moiddoda váimmu, mus lea váibmu neavri; minua rupesi oksettamaanmus váibmui suhppii, mus váibmu neavrrui, mun vuovssastuvven

oksidi(kem.) oksiida

oktaanioktána

oktaavi(mus.) oktáva

oktaaviala(mus.) oktávaolli

oktaedri(geom.) oktaedar

olaaton(suksesta) oallásahtes (attr.)

olaatta(suksesta) oallásahttá (adv.)

olas(suksessa) oalis; varustaa suksi olaallaoalistit

olavi(Olavin päivä) olssot, olssotbeaivi

oleellinenmávssolaš, dehálaš, guovddáš-

oleellisestidovdomassii, čielgasit; oleellisesti enemmänsakka ~ mealgat ~ arvat ~ dovdomassii eanet

oleilla orodit, orostallat, ásadit

olemassaolla olemassaleat, leahkit, gávdnot

olemassaololeahkin, eksisteansa; olemassaolon taisteluleahkindoarru

olematonduš´ši, duššálaš, joavdelas; puhua olemattomiahállat duššiid, joavdelasaid, neahkameahttumiid

olematon(jota ei ole olemassa) leahkemeahttun

oleminenorrun, leahkin

olemushápmi, luondu

olentoorut, sivdnádus

oleskellaorodit, orostallat, orrut, ásadit, holddet

oleskeluorrun, orodeapmi

olettaanavdit

olettamusnavddus, navdin, navdámuš

oletusnavddus, navdin

oletusarvonavdinárvu

olevainen(joka on olemassa) leahkkevaš

oliivioliiva

olinpaikkaorohat, orrunbáiki

oljenkorsioalgačalbmi

olkaoalgi

olkainsealla; olkaimet(pl.) sealat (pl.)

olkalaskimooalgenorasmorči

olkalaukkuoalgelávka, valatlávka

olkaluuoalgenoras

olkaniveloalgelađas

olkapääoalgečalbmi, oalgegeahči

olkavarsigiehtamátta

olkioalga

olkihattuoalgaháhtta

ollaleat, leahkit

olla makuulla(koiraeläimistä) goarjadit, goarját; (sorkkaeläimistä)livvadit

ollenkaanollege, ollenge, eisege, álggage, veháge, lahkage, alddage, oppanassiige

oloorrun; olot(pl.)dilálašvuođat (pl.)

olohuonebeaivelatnja

olomuotoorrunhápmi

olotiladilli, orrundilli

oluenpanovuollabidjan

olut(itämurteissa)vuolla, (länsimurteissa)vuola; joi oluttajugai vuola ~ vuollaga

oluthiivavuollajeasta

olympialaiset(pl.) olympiagilvvut (pl.), olympialaččat (pl.)

omaehtoisestieaktodáhtos

omaelämäkertaiešbiografiija

omahyväineniešbuorre

omainenoapmahaš

omaishoitajaoapmahašdikšu

omaisuus opmodat

omaisuusveroopmodatvearru

omakohtainenpersovnnalaš

omakotitalobearašviessu

omaksuaoahppat, beassat sisa (+ ill.)

omakuvaiešgovva

omakätineniešgieđalaš

omalaatuineniešlágálaš

omaleimaisuusiešláhki, iešvuođaláhki

omanarvontuntoiešárvvudovdu

omantunnontarkkaoamedovddolaš

omantunnonvaivaoamedovdováivi

omaperäineniešvuđot

omapäineniešoaivválaš; käyttäytyä omapäisestiiešoaivvástallat

omatekoineniešdahkkon (attr.)

omatoimineniešdoaibmi

omatuntooamedovdu; hyvällä omallatunnollaburiin oamedovdduin

omavaltaineniešválddálaš

omavaraineniešbirgejeaddji, uspar (-is)

omavaraisuusiešbirgenláhki

omavastuuiežasvástu

omelettiomeleahtta

omenaeppel

omenapuueppelmuorra

omia(havitella itselleen) oamastallat, eaiggádastit, oččodit

omin päinoktooaivvis, iehčanassii, iežas ráđiiguin

ominainenmihtilmas

ominaislaatuiešláhki

ominaispainoiešdeaddu

ominaisuusiešvuohta

omistaaoamastit, eaiggáduššat, eaiggádit

omistajaoamasteaddji, eaiggát

omistajamerkki gilkor

omistella(omia) oamastallat, eaiggádastit, eaiggádastalit, ráđástallat

omistusoamastus, oamasteapmi, eaiggáduššan

omistusasuntooamastanvisti

omistuskirjoitusoamastančálus

omistusliite(kiel.) oamastangeažus

omistusmuoto(kiel.) oamastanhápmi

omistusoikeusoamastanvuoigatvuohta

omistustaivutus(kiel.) oamastansojahus

omituinen árte/t (-gis), amas

ommelsávdnji, gorostat; (nahkatyössä)sávkkaldat

ommellagoarrut; (pitkin pistoin)soaikut, (nappi)njađđit, (paikka)duogŋat, (nahkaa)sávkat

ommeltavaksigoarrumassii, goarrunláhkai

ompelijagoar´ru

ompelimogorohat

ompelukonegoarrunmašiidna

ompelulankagoarrunárpu, gorostat

ompeluseuragoarrunsearvi

ompeluttaagoaruhit

ongelmaproblema, čuolbma, buncarakkis

ongelmallinenproblemáhtalaš, čuolbmá/i (-s)

ongenkoukkuáŋkor

ongiskellaokkodit

onkalo(kalliossa) hoallu

onkivuogga

onkia oaggut; (kauan)okkodit, (hetkisen)oakkastit, oakkostit; innokas onkimaanoggolas

onkijaoaggu; innokas onkija okkon

onkimiskilpailut(pl.) oaggungilvu

onkipakkivuoggabumbá

onkivapastággu

onnahtaaskierpmádit

onnekaslihkkoš (-is), oasálaš, vudneš (-is), vuotnalaš

onneksilihkus, buorrelihkus

onnela(lintukoto, herran kukkaro) bárbmu

onnellinenlihkolaš

onnenhetkilihkkobottoš

onnenpekkalihkkošis olmmoš

onnenpotku(lykky, tuuri) lihkkobihttá

onnenpäiväillubeaivi

onnensulka(trad.) leavvedolgi

onnentoivotus lihkusávaldat

onnetonlihkoh/eapme (-is) ~ lihkuh/eapme (-is)

onnettomuuslihkohisvuohta ~ lihkuhisvuohta, bárti; joutua onnettomuuteenbártidit, bárttáskit, bártašuvvat, tehdä jotakin onnettomuudekseenbártašuvvat, bártidit (+ inf.)

onnettomuusaltisbártá/i (-s), heahttá/i (-s)

onnilihkku

onni(tuuri, lykky) lihkku, vuodna, tuvra

onnistualihkostuvvat, onnestuvvat; onnistua saamaanlihkkohit

onnitellasávvat lihku

onnittelut!lihkusávaldagat!

onteloguovdnji, vuovda; rinta- ja vatsaontelovuovda

onteloeläinguovdnjeeal´li

onttoguovdnjá/i (-s), guov/nnjas (-dnje-); tehdä ontoksiguovdnjudit, tulla ontoksiguovdnjut, guovnnjagit

onttolaskimováibmomorči

ontuaskierbmut, juorbut, oandut; ontuva ihminenskierbmá, skierpmat

ontumavika(juhdalla) roavvi; saada ontumavikaroavvut, aiheuttaa ontumavika (juhdalle) roavvudit

ooppera(mus.) opera

oopperatalooperadállu

opasoahpis, oahpisteaddji, ofelaš

opaskirjaoahpistangirji

opastaa oahpistit, bagadit, ofelastit, (kuvaillen)válddahallat

opastajaoahpisteaddji

opastegalba, šilta (N)

opastus, kuvaus, neuvooahpisteapmi, válddahallan, válddahus

opasvihkooahpisgangihpa

operaatio(leikkaus) čuohpadus

operaatio(toimenpide) operašuvdna

operaattorioperáhtor

operetti(mus.) opereahtta

operoida(tehdä leikkaus) opereret, čuohpadit

operoida(tehdä toimenpiteitä) opereret, dahkat doaibmabijuid

opetellaoahpahallat

opettaaoahpahit

opettajaoahpaheaddji, skovllot (R)

opettajainhuoneoahpaheailatnja

opettajakuntaoahpaheaddjit (pl.)

opettajankoulutuslaitosoahpaheaiskuvla

opettamaton porouđámat

opettelijaoahpahal´li

opetusoahpahus

opetusalaoahpahussuorgi

opetusjaksooahpahanoassi

opetuslapsi(Jeesuksen) máhttájeaddji

opetusmenetelmäoahpahanvuohki

opetusministerioahpahusministtar (S), máhttoministtar (N)

opetusministeriöoahpahusministeriija (S), máhttodepartemeanta (N)

opetusoppioahpahanoahppa, didaktihkka

opetussuunnitelmaoahppaplána, oahppoplána

opetusvelvollisuusoahpahangeatnegasvuohta

opetusvälineoahppaneav´vu, oahpponeav´vu

opinnot(pl.) lohkamat (pl.), oahppu

opinnäyteoahppočájánas, oahppobargu

opintojaksooahppooassi

opintolainaoahppoloatna, lohkanloatna

opintolinjaoahppolin´njá

opintomatkaoahppomátki

opinto-ohjaaja oahppobagadal´li

opintopiirioahpporiekkis

opintosuuntaoahpposuorgi

opintoviikkooahppovahkku

opintovuosioahppojahki

opiskelijaoahppi, stuđeanta

opiskelija-alennusstuđeantavuoládus

opiskelija-asuntolastuđeantaásodat

opiskelijamäärästuđeantalohku

opiskellalohkat, stuđeret, oahpu gazzat

opiskelustuđeren

opiskeluaikastuđerenáigi, oahppoáigi

opistooahpahat

oppioahppa; (erit. koulutus)oahppu

oppia oahppat

oppiaineoahppoávnnas (S), fága (N)

oppiarvooahppaárvu

oppikirjaoahppagirji, oahppogirji

oppilaitosoahppolágádus

oppilas oahppi; (koululainen)skuvlavázzi, skuvlamánná, skuvllahas, skuvllalaš

oppilasasuntolaásodat (S), internáhtta (N)

oppilasmääräo(a)hppiid lohku

oppilasneuvostoo(a)hppiidráđđi

oppimateriaalioahppamateriála (S), oahpponeavvut (N)

oppimatonoahppameahttun

oppiminenoahppan; oahppamuš

oppimiskykyoahppanávccat (pl.)

oppimääräoahppamearri, oahppomearri

oppineisuusoahppu

oppinut ihminenoahppan olmmoš

oppipoikaoahpahal´li, oahppagánda

oppituntioahppadiibmu

oppivainen oahpalaš, oahppavaš, oahppevaš, oahppil (-is)

oppivaisuusoahpalašvuohta

oppivelvollinenoahppogeatnegas

oppivelvollisuusoahppogeatnegasvuohta

oppositioopposišuvdna

oppositiopuolueopposišuvdnabellodat

optiikkaoptihkka

optikkooptihkkár

optimaalinenoptimála, ideála, buoremus vejolaš

optimismioptimisma

optimistioptimista

optimistinenoptimisttalaš

optinenoptihkalaš

orakasbiikaguoppar

oranssioránša, runta

orasihtu, šaddoálgu

oravaoar´ri

oravanmarjaoar´rimuorji

oravarsi(kasvin) biikanađđa

orgaaninenorgánalaš

organisaatio organisašuvdna

organismiorganisma

organisoidaorganiseret

organisointiorganiseren

orgasmiorgásma

oriore

orjašlávva ~ šláva

orjakauppašlávvagávpi

orjallinenšlávalaš

orjanlaakeribiikabálbma

orjantappurabastilislátnjá

orjuusšlávvavuohta

orjuuttaadahkat šlávvan, bidjat šlávvavuhtii

orkesteriorkeasttar

orpooarbb/is (-es), vánhemahtes (attr.) ~ váhnemahtes (attr.)

orpolapsioarbbis

orpoutuabáhcit oarbbisin, oarbašuvvat, oarbbistuvvat

orsi holga

ortodoksiortodoksa

ortodoksinenortodoksa, ortodokssalaš

ortografiaortografiija

ortografinenortográfalaš

ortopediaortopediija

ortopedinenortopedalaš, ortopediijalaš

orvaskesiliikegiera

orvokkiviola

orvokkikasvit(pl.) violašattut (pl.)

osaoassi; kolmeen osaangolmma sadjái ~ oassái, osa kerrallaanosiid mielde, osaksi, osittainoassálagaid

osa-aikainenoasseáigásaš

osa-alue (asian) oassesuorgi

osaamatončuorb/i (-bes), máhtuh/eapme (-is) umáht/tu (-os), dáidduh/eapme (-is), dáidemeahttun

osaaminen máhttin, máhttu, dáidu, gálga

osaavačeahp/pi (-es), máhtolaš, dáiddolaš, fihtolaš, vitm/at (-es), vánt/a (-tas), vánttalaš, vuogálaš, vuohkká/i (-s), gieđalaš

osajoukkooassejoavku

osakasosolaš, oasusoamasteddji

osakeoasus

osakeasuntooasusvisti

osakehuoneistooasuslanjadat

osakeyhtiöoasussearvi

osakkuusosolašvuohta

osakuntastuđeantanašuvdna

osallinen osolaš, oasálaš, servvolaš

osallistua(johonkin) oassálastit ~ oasástallat ~ oassádallat ~ váldit oasi (masa nu)

osallisuusosolašvuohta, servvolašvuohta

osalta(suhteen) hárrái, oasil (S); tuon asian osaltadien ášši hárrái ~ oasil

osamäärä(mat.) oassemearri

osanenoasáš; tuo on vain osanen siitä asiastadiet lea dušše oasáš dien áššis

osanottajaoassálasti, oasseváldi

osanottooassálastin, oasseváldin

osapuilleenks. suunnilleen

osapuolioassebealli, bealli

osasto ossodat

osastopäällikköossodathoavda

osastosihteeriossodatčál´li

osasyyllinenoassesivalaš

osatamáhttit; (vaivoin) máhtestuvvat

osatonoaseh/eapme (-is)

osavaltiooassestáhta

osinkojuogadas ~ juogadus, divideanda

osittaajuogadit

osittainosohahkii, oassálagaid, muhtumassii ~ muhtimassii, muhtun muddui ~ muhtin muddui

osittainenoassálas, oasálaš, oasse-

osmankäämišlubborássi

osoite čujuhus, adreas´sa

osoitella cuoigut

osoitin(kellon tms.) viissár, giehta

osoittaačujuhit, (näyttää)čájehit, osoittaa mieltäänčájehit miela

osoittaja(mat.) čájeheaddji

osoittautuačájehit iežas

osoitusčájáhus, čájeheapmi; čujuhus, čujuheapmi; duođaštus

ostaaoastit; (vähin erin)oasttašit, oastalit, (tarmokkaasti)oastáladdat, (näyttävästi)oasttestit, bonjastit, gákkastit, ražastit, beaggalit; (yrittää ostaa)oastalit, oastaladdat; (innokas ostamaan)oastálas, oastil (-is)

ostajaoasti

ostattaaoasttihit

ostellaoasttašit, oastalit

ostooastin

osto- ja myyntiliikehealbbahasgávpi

ostohintaoastinhaddi

ostosoasttus; käydä ostoksilla gávppašit

ostoskeskusgávpeguovddáš

osuadeaivat

osumadeaivan; saada osumadeaivvahallat

osuusossodat, oassi

osuuskauppaossodatgávpi

osuuskuntaossodatgoddi

osuva (vastauksesta tms.)deaivil (-is)

otaksuanavdit, jurddašit

otalehtivitabiikavihti

otattaaválddihit

OtavaDávggát (pl.), Fávnna dávgi

otavalvattiroavajeađjá

otečárvá; (asiakirjan)válddus, (lainaus)sitahtta

otollinenbuorredohkálaš, heivvolaš, vuogas

otollisuusbuorredohkálašvuohta

otosčuolddus, čoakkus

otsagál´lu

otsalihasgál´lodeahkki

otsaluugál´lodákti

otsaontelogál´loguovdnji

otsatukkabustu, gál´lovuovttat (pl.)

otsikkobajilčála, bajilčálus

otsoni(kem.) ozovdna; otsonikerrosozovdnageardi

ottaaváldit; o. askellávket, o. haltuunváldit háldui o. mukaansaváldit mielddis, o. hoitaakseenváldit badjelasas, o. huomioonváldit vuhtii ~ lohkui ~ fuopmášupmái,o. vaarin váldit vára,o. kantaaváldit beali, o. kiinniváldit gitta, dohppet, dol´let, o. vastaanváldit vuostái, dustet, o. kuuleviin korviinsaváldit bealljái, o. ryyppyválddestit, o. useita ryyppyjäválddástallat, o. nokkiinsanjunnádit, njunnáduvvat, o. kuvagov´vet, o. selvääváldit čielgasa, o. tukeadorjet, o. väkisinriv´vet, rihpat

ottelugilvu, gámpa

ottolainausloatnaváldin

ottolapsibiebmománná, adopterejuv´von mánná

ottopoikabiebmobárdni

ottotytärbiebmonieida

ottovanhempibiebmovánhen ~ biebmováhnen

oudosti apmasit

outapajuvuovdesieđga

outo amas, (omituinen)árte/t (-gis)

ovelagávvil (-is), viehk/is (-es), lovkken (-is)

oveluusgávvilvuohta, viehkisvuohta

ovenkahvauksageavja

ovenseutu(kodassa, sisäpuolella) uski; lähempänä ovea olevauskkit, lähimpänä ovea olevauskkimuš ~ uskkimus, ovelle ~ oveen päinuskkoš; lähempänä oveauskelis, uskeleappos, (vähän lähempänä)uskeleppožis, lähemmäksi oveauskelii, uskelebbui, (vähän lähemmäksi)uskeleppožii, lähempää ovea ohiuskil, (vähän lähempää ohi)uskelačča

ovenseutu(kodassa, ulkopuolella) uvssohat

ovensuuuksanjálbmi; ovensuussauksanjálmmis

ovenvartijauksafákta

ovi(kodassa, laavussa) uvssot

ovi(rakennuksessa) uksa; lähempänä ovea olevauvssat, lähimpänä ovea olevauvssamuš ~ uvssamus; lähempänä oveauksalis, uksaleappos, (vähän lähempänä) uksalebbožis, uksalaččas, lähemmäksi oveauksalii, uksalebbui, (vähän lähemmäksi)uksalebbožii, uksalažžii, lähempää ovea ohiuksal, (vähän lähempää ohi)uksalačča

oviaukkouksaráigi; ovesta sisään ja ulosuksaráigge sisa ja olggos

ovikellouksabiel´lu

ovimattogámasihkastat

ovipieliuksabealis

ovipuoli(kodassa) uvssobealli; oven puolellauvssobealde, oven puolelleuvssobeallai, oven puolta uvssobeale

ovipuoli(kodassa) uvssobealli; ovipuolellauvssobealde, ovipuolelleuvssobeallai, oven puolta uvssobeale

ovipää(kodassa) uvssogeahči; ovipäässäuvssogeahčen, ovipäähänuvssogeahčai, ovipään kauttauvssogeaže

ovulaatioovulašuvdna

P

paaduttaabuoššudit, garradit

paahdegoarddáhat, goardda

paahtaa(jotakin) goardit; (vähin erin) goarddašit, (nopeasti, vähän)goarddestit

paahtavagoardi, boaldi

paahtoleipägoarddaláibi

paakkučoaltu, doahkki, limpu, ruohpá, spoatni; (jäätä)čuokkar, (lunta) čahki

paakkuinenčoalttas (-), čolt/ui (-os), doahkká/i (-s), ruohppá/i, spoadná/i (-s)

paakkuuntuačoaltuluvvat, čoalttagit, doahkkut, spoatnut, spoatnaluvvat

paalučuolda, stoalpu

paaluttaačuldet, stolpet

paanne aškkas

paantaaaškkastit, bávtat

paapoa(sylissään) biepmadit

paapuuri(laivassa) gurutbordi

paarit(pl.) guoddinmuorat (pl.)

paarmaboaru, lávžžu, lávžá

paasto borakeahttáivuohta, fástu

paastotafástudit

paatsamabodnjemiestta

paatuabuoššuduvvat, buoššut

paavipoava

padotabuođđut

paetabáhtarit, gárgidit, lovpet

paha (herkkä suuttumaan) bah/á (-ás), baháslunddot, suhttes (-is), suhteš (-is), vašán (-is), vaš´šá/i (-s), boark/a (-kas), moar´rá/i (-s), fáhkka/t (-dis); (naisesta)buošan (-is), buoš/ši (-es)

paha(tilanteesta tms.)hea/dju (-jos), fuo/tni (-nes), vear´rá/i (-s)

pahamaineinenbahábeakkálmas

pahanhajuinenguohca, bahča, seavdda, luvnnja

pahanilmanlintu guoržžu, gorremaš, goarrámaš, guorbá, guorbban, goartoloddi, goartu, skuordná

pahankurinen hilb/at (-es),baháguren (-is)

pahanlaatuinenbahálunddot

pahanmakuinenbahča, guohca, suvrr/is (-a), rihča, civzza, goast/tis (-e-)

pahansuopavear´rá/i (-s), bahánalat, bahánihkkán (-is), bahájuonalaš, olmmošmeahttun, suohpáh/eapme (-is), árvvoh/eapme (-is), birolaš

pahantahtoinen bahádáhtolaš

pahantekijä bahádahkki

pahantekobahádahku, vearredahku

pahasti, pahoin bahás, bahuid; oli pahasti loukkaantunutlei bahuid roasmmohuvvan

pahastua eaddut, hedjosit, vearránit, njunnádit; helposti pahastuvaeaddil (-is), pahastunuteattas (-is); (toisilleen)ettodit

pahasuinennjálbmá/i (-s)

pahebahádáhpi

paheellinenbahádábálaš

paheksuaunohastalit, atnit heivemeahttumin

pahemminbahábut, vear´rábut

pahempibahát, vear´rát

pahennusvearránus

pahentaaheajudit, vearidit

pahentuabahánit, bahonit, vearránit

pahentuabahonit

pahinbahámus, vear´rámus

pahkabáhkki

pahkakuppiguksi

pahoinpidellä illastit

pahoinpitelyillasteapmi

pahoinvointiil´áveadjin

paholainenneavri, biro, sáhtán, truol´la, riehtis, birovuoras, vuoras, oinnolaš, čoarveáddjá, čoarvvat

pahta(kallioseinämä) bákti, stiika

pahusbahákas, bahálaš, bahánihkkán, truol´la, neavgalat, neavri, neavsku, doantá, fánen, fánten, ruožža, bánnahaš, skárba, skárben

pahuus bahávuohta, bahodat

pahvikartoŋga, bábir

pahvinenkartoŋga-, báber-, kartoŋggas, báhpáris ráhkaduv´von

paikallabáikki alde

paikalleensadjosii, sadjái

paikallinenbáikkálaš

paikallisjärjestöbáikkálaš organisašuvdna

paikallissija(kiel.) lokálakásus

paikallistaa(paikantaa) lokaliseret

paikannimibáikenamma

paikataduogŋat; (esim. sukkaa)duogŋat, bársat, stohppádit, stohppet; (nahkaesinettä)njallut, čuoggut, (venettä)dáidnádit, láhčit, (ahkiota, nahkakenkää, nutukasta)gieggat, gieggadit, solgat, solgádit, sollat, (verkkoa)čiktit

paikkabáiki, sadji

paikka(esim. nahkaesineessä) duokŋas

paikkailladuokŋadit

paikkakuntabáiki, báikegoddi

paikkakuntalainenbáikegoddelaš, báikegotteolmmoš, báikkálaš

paikkalintudálveloddi

paikkalippubáikebileahtta

paikkansapitävädoal´levaš

paikkauslankačivttaárpu ~ čivttasárpu

paikoitellen báikkuid, báikkohagaid

paikoittainenbáikkolaš

pailakka (opettamaton, edellisvuonna kuohittu urosporo) spáillit

paimen(karjapaimen) oapmegeahčči

paimen(poropaimen) guođoheaddji, geahčči, reainnár (R)

paimen(rel.) báimman

paimenkoirageahččobeana

paimenmatarastuorramáđir

paimennusgeahčču, reaidnu; minun poroni ovat hänen paimennuksessaanmu bohccot leat su geahčus

paimennusvuoroguođohanvuorru

paimentaa(poroja) geahččat, guođohit, reainnidit (R); siiddastallat

paimentamaton(vars. poroista) veaiddalis (attr.) ~veaittalis (attr.);antaa (porojen) olla paimentamattomanaveaiddalastit ~ veaittalastit

paimentamattomana(vars. poroista) veaiddalassii ~ veaittalassii

paimentaminenguođoheapmi, reaidnu (R)

paimentolainennomáda; (poropaimentolainen)boazosápmelaš, badjeolmmoš

paimentolaiskotabadjegoahti

paimentolaisporonhoito badjedilli

painaa(kirjoja) prentet, reanttidit, deaddilit

painaa(kädellä) deaddit; (äkkiä)deaddilit, (painella)deattašit

painaa(olla jonkin painoinen) deaddit; alkaa painaa enemmänlossut, saada jokin painamaan enemmänlossudit

painajainendeattán; nähdä painajaisiadeddot, deddohallat, čáráhallat, čáráhuddat

painaltaa, pinkoačuoskut, bindut, boalddihit, attihit, njaccuhit

painannerokkádat, gobádat

painattaa(kirjoja) deaddilahttit, prentehit

painautuadeaddásit, deaddašuvvat

painava loss/at (-a) ~ lo/ssat (-s´ses); tehdä painavammaksilosidit, tulla painavammaksilossut, pitää jotakin liian painavanalosášit

painavampi losit

painavin losimus

painavuuslossatvuohta

painedeaddu, deatta

paineilmadeattaáibmu

painelladeattašit

painiheaibun, fággádallan

painiaheaibut, fággádallat, fákkáhallat; ruveta painimaanheaibbáskit, heaibugoahtit

painijaheaibu, fággádeaddji

painiskellafággádallat

painodeaddu, lossodat, lossatvuohta

painoindeksideaddoindeaksa

painoinenlosu, lossosaš (attr.); ne ovat yhŧä painaviadat leat ovtta losu

painokirjainprentenbustávva

painokivi(verkossa) buddu, gikta, lieksa

painollinen(kiel.) dettolaš

painonhallintadeaddohálddašeapmi

painopistedeaddočuokkis

painosprentehus, preanttus, deattus

painostaavuortnohit, deaddit, áŧestit, áhtestit

painostusdeaddu, deattáhus

painoton(kiel.) deattoh/eapme (-is)

painottaa(korostaa) deattuhit, deattastit

painottaa(verkko) buddet, giktet, giktadit

painotuotepreantagálvu

painotus(korostus) deattuhus, deattuheapmi

painovapausprentenfriddjavuohta

painovirheprentenmeattáhus

painovoimalossodatfápmu

painua(rakennuksesta) njahkat, litnjat

paisebuogu

paiskatašlivget, seaivalit (ks. heittää)

paistaa(auringosta) báitit; (jonkin verran)báittašit, (kovasti)goardit

paistaa(pannussa) bassit, biđđit, steiket

paistaa(pannussa, tulella) bassit; (nopeasti, vähän)basistit, (vähin erin)basašit

paistaa(pullaa, leipää) goikadit

paistegoardda, goarddáhat

paističoarbbealli

paistinpannu bán´no, báiste, báistebán´no, steaikabán´no

paistinuunisteikenuvdna

paistinvarrasbassinmuorra

paistossteaika

paisua báisat, bohtanit, bohtat

paitabáidi

paitasillaanbáidegerddiid

paitsi earret ~ earet (+ akk.)

paitsio(jalkapallossa) ovdiidoapman

paja bádji

pajusieđga

pajukasvit(pl.) sieđgašattut (pl.)

pajukkosuovka

pajukkoinensieđgá/i (-s), siđg/ii (-es)

pajulinturohtovizar, rievssatcizáš

pajunkissauvdnu

pajunkuoriuute(nahan parkitsemiseksi)ostu; parkita nahkaa pajunkuoriuutteellaostet

pajupillisieđgačuojanas

pajusirkkuhoaš´šacihci

pakahtua(työn paljouteen)hievganit, hálganit

pakanabáhkin

pakanallinenbáhkinlaš

pakanuusbáhkinvuohta

pakara čoarbbealli

pakastaagalmmihit; (säästä)buolaštit

pakastamogalmmihanvisti

pakastegalbmádat, galmmáhat

pakastekaappigalmmihanskáhppe

pakastelokerogalmmihanleađbma

pakastingalmmiheaddji

pakastuagalbmot; (säästä) buolaštit

pakata páhkket; (täyteen)bahkket, spagget, spuŋget

paketoidapáhkket

paketti pakeahtta, páhkka

pakettiautopakeahttabiila, gálvobiila

pakina(kirjallinen) koseriija

pakinoidakoseret

pakkabunta; (kortteja)páhkka, stoahkka

pakkanen buolaš; pakkasellabuolašin, pakkasessabuollašis

pakkasastegalbmaceahkki, galbmagráđđa, buolašceahkki, buolašgráđđa

pakkashuururusta

pakkasilmabuolaš

pakkasnestebuolašgolggus

pakkassumurusta

pakkauspáhkka, páhkken

pakkobággu

pakkohuutokauppabággovuovdin, baggočuorvvasgávpi

pakkolaitosbággolágádus, bággoinstitušuvdna

pakkolaskuheahteseaivun

pakkolomabággoluopmu

pakkoperintäbággobearran

pakobáhtareapmi, gárgideapmi, gárgádus; pakoonbáhtui, báhtarussii, paossabáđus, báhtarusas

pakoillabáhtaraddat, garvvašit

pakokaasubázahusgássa

pakokauhupanihkka

pakolainenbáhtareaddji

pakollinenbákkolaš; (kurssista tms.)geatnegahtton

pakomatkabáhtaranmátki; pakomatkallebáhtarussii

pakoon báhtarussii, báhtui

pakopaikkabáhtaranbáiki

pakoputkibázahusbohcci

pakosallebáhtarussii

pakote(pol.) bággenvuohki, bággehus, sankšuvdna

pakottaabágget, bákkuhit, ádjit, nágget; joutua pakotetuksibággehallat

pakottaa(särkeä) bávččastit, vearkat, várkat, seargat, luoddut, botnjat, čárvut, čuoggut

paksu(litteistä esineistä)as´sá/i (-s); (pyöreistä esineistä, lumesta)ga/ssat (-ssa); (nesteestä)

paksuhkogassalágan

paksuin(litteistä esineistä)as´sámus; (pyöreistä esineistä, lumesta)gasimus

paksuinen(litteistä esineistä) asu, assosaš (attr.)

paksuinen(pyöreistä esineistä) gasu, gassosaš (attr.)

paksukainen, pullukkabuoiddat, buoiddesdiŋga; miehestäjarfi, jargi, naisestasturci, sturcediŋga

paksumpi(litteistä esineistä)as´sát; (pyöreistä esineistä, lumesta)gasit

paksusuoligassačoalli

paksutukkainenvuoktá/i (-s), vukt/ii (-es); hän on ikäisekseen hyvin paksutukkainenson lea agi ektui hui vuoktái

paksuuntua(litteistä esineistä)assut; (pyöreistä esineistä, lumesta)gassut; (nesteestä)suohkut

paksuus(litteän esineen)assodat; (pyöreän esineen, lumen)gassodat

pala bihttá, bin´ná, biehkki (R); (kappale)stuhkka, (muru)moallu, (katkaistu)lahkki, (leikattu)časkkis, sneaida, vajahas

palaabuollit; (liekehtien, loimuten)njuoršut, njuovžut, njivžut, njivddardit, šloavvat, loahcat, loazaidit, (kipunoiden, rätisten) gargit, garggistit, ruossut, (sihisten)šnjivvat, šnjivaidit, (huonosti)skuotnjat, skuonjaidit, skitnjat, skinjaidit; ruveta palamaanbuol´lát

palaa hiljalleenbuolašit

palaa nopeastibuollilit

palaa vähänbuolestit

palaminenbuollin

palanenbihttá, bin´ná

palapeli bihttáspeallu

palasokerit(pl.) bihttásohkkarat (pl.), tableahttasohkkarat (pl.), tableahtat (pl.)

palatamáhccat, boahtit ruovttoluotta, moaddut (R)

palatsišloahtta

palautemáhcahat; sai runokokoelmastaan hyvää palautettaoaččui diktačoakkáldagastis buori máhcahaga

palauttaamáhcahit

palautusmáhcaheapmi, máhcahus

palavabuol´li

palelematonbivvil (-is)

palelevainen(adj.) gollolas, gološ (-is), bivuh/eapme (-is), galmmeš (-is), gánas (-is), goa/tnas (-dne-), gorremaš, oar/tnjas (-dnje-), oar/dnji (-tnjes)

palelevainen(subst.) gáneš, gátni, goadni, oardnji, gorremaš, galbmagáhkkor (ks. vilukissa)

palellagoallut; alkaa palellagoal´lát, čoskkiidit

palelluttaa(jokin kehonosa) suvččagahttit; hän palellutti korvansason suvččagahtii beljiidis, sus suvččagedje bealjit

paleltuagalbmot; (kehonosasta)suvččagit

paleltumasuvččageapmi

palho(bot.) sahkonađđa, nađus

palikkaguppol, gáppol

paliskuntabálggus, bálges, orohat (N), čearru (R)

paljas(maasta) bálj/is (-es), jalg/at (-es), muorah/eapme (-is)

paljassiemeniset(pl.) báljessiepmanšattut (pl.)

paljassilmuálásurbi

paljastaa(esim. salaisuus) iktit

paljastua(maasta tms.)báljagit, (esim. ilkiteosta)gávnnahallat, (paljastua lumen alta)bievlat, (esim. salaisuudesta)iktot

palje, palkeet(pl.) vuos´su

paljoksuaološit

paljoltibuori muddui

paljonollu ~ olu, eatnat, dievva; melko paljon, melkoisestimealgat

paljonkaan báljo,olus

paljoruokainen vuovdá/i (-s), boreš (-is), borastuhkes, runzá/i (-s), runz/ui (-os)

paljousolluvuohta, eatnatvuohta, hivvodat

palkankorotusbálkábajádus, bálkálasáhus

palkanmaksajabálkámáksi

palkanmaksubálkámáksin

palkanpidätysbálkávearrogeassin

palkata bálkáhit

palkatonbálkkáh/eahpe (-is)

palkiabálgat; (pitkään)bálggadit

palkimahelle(poroilla) bálggádat

palkinenbálggus, bálges, orohat (N), čearru (R)

palkintobálkkašupmi; (esim. arpajaisissa)vuoitu

palkitabálkkašit

palkkabálká

palkkaluokkabálkáceahkki

palkkasoturibálkásoalddát, láigosoalddát

palkkatasobálkádássi

palkkatilibálkákontu

palkkatodistusbálkáduođaštus

palkkatulobálkádienas

palkkausbálkáheapmi

palkkibielka

palkkio máksu, bálká,bálkkašupmi

palkobađvi

palkokasvibađvešaddu

pallebuddestat

palleavuoivvasnjárčá

palleroporonjäkälädiehppejeagil

pallireŋko, vuollegis beaŋka

pallinaamaduorši

pallistaabuddet

pallospábba; leikkiä pallollaspáppastallat

palloillaspáppastallat

pallonivelspábbalađas

pallonpuoliskospábbabealli

pallopelispáppastallan

pallopäävalasgál´lofális

pallotellaspáppastallat

pallovatsa(lapsesta, vasasta jne.) rivzi

pallovatsainen(lapsesta, vasasta jne.) rivz/zas (-e-); tulla pallovatsaikseksirivzzagit, seistä jossakin pallovatsaisena rivzát

palmikko bárggáldat

palmikoida bárgidit

palmubálbmamuorra

palmunoksabálbma

palmusunnuntaibálbmasotnabeaivi

paloalue(vanha) buollán, roavvi

paloasemačáskadanstašuvdna

paloautočáskadanbiila

palohaavabuollánhávvi

palohälytinbuollinjuman

paloitellasmáv´vet

paloitella(teuras) ruvjet

palokuntačáskadangoddi

palokärkiruovddagas, gieraš, stuorračáihni

palomiesčáskadeaddji

palonarkabuleš (-is)

palovaararoavvi, buollán

palovaroitinsuovvanjurggon

paloviinabuol´leviidni, buollánviidni, (puhekielessä)sorta, garraset sorta, cizášmielki, čottalávttadas, čottadoidinčáhci

palpakkohávggarássi

palsa(mätäs) balsa

palsa(puu) bálsá

palsamoidabalsameret

palsamätäsbalsa

palsta(lehdessä) spálta, čuolda (ks. metsäpalsta)

palttinabeallemas, liidni

palttua(ruveta pelkäämään, tulla varovaiseksi) báltut, spárkat

paluumáhccan

paluulippumáhccanbileahtta

paluumatkamáhccan, ruovttomátki

palvatasuovastit

palvauttaasuovastuhttit

palvelijabálvaleaddji, bálvá; biigá, reaŋga

palvelijatarbiigá

palvella bálvalit; reŋgot, biigot

palvelu bálvaleapmi; (tarjolla oleva)bálvalus, fálaldat

palveluaikabálvalanáigi

palveluelinkeinobálvalanealáhus

palvelusbálvalus

palvelutalobálvalanviessu, fuolahusdállu (N)

palvilihasuovasbiergu

palvoa(rel.) bálvalit, bálvvuštit

palvojabálvaleaddji

palvontabálvaleapmi, bálvalus, bálvvus

palvospaikka(rel.) bálvvosbáiki

pamahdella bávkit, beaškit

pamahtaa bávkkihit,beaškkihit

pamausbávkkiheapmi, bávkkanas

pamautella bávkkuhit, beaškkuhit

pamauttaa bávkalit, beaškalit

paneelipanela, pánel

paneloidapanelastit, pánelastit

panetella bostalit, bostit, bánahallat, sealggobealsárdnut, čáhpahit, duolvadit ~ njeaidit soapmása gutni ~ beaggima

panettelubostaleapmi, sealggobealsárdnun

paneutua(johonkin asiaan) vuojulduvvat, vuodjut

paniikkipanihkka

paniikkihäiriöpanihkkaváddu

panimovuollabijahat

pankabággi

pankinjohtajabáŋkohoavda

pankkibáŋku

pankkiautomaattibáŋkoautomáhtta

pankkiiribankiira

pankkikirjabáŋkogirji

pankkinumerobáŋkonummir

pankkirosvobáŋkorosvu

pankkiryöstöbáŋkorievideapmi

pankkitalletusbáŋkoduohčču, báŋkoseastu

pankkitarkastusbáŋkodárkkisteapmi

pankkitilibáŋkokontu

pankkitunnusbáŋkodovddaldat

pannabidjat

panna(kirkonkirous) bán´na

pannahinen(lievä kirosana) bánnahaš

pannubán´no, steikenbán´no, báistebán´no, báiste, báistu

pannuhuoneliggenlatnja

pannukakkubán´nogáhkku

pannulappubán´noláhppo

pannullinenbánno dievva

panosládda; (pelissä)bijus, (korttipelissä)seahtta

panos(osuus johonkin) bijus

panostaa láddet

panssaripánsár

panssarivaunupánsárvovdna

pantatabántet

panteismipanteisma

panttausbánten

pantteripánter

panttibánta

panttivankibántafáŋga

papana (esim. porolla) gágir

papanoidagágirdit

paperibábir ~ bábur (R)

paperikonebábermašiidna

paperilappubáberláhppo, báberlihppo, báberbihttá

paperiliitincikcehat

paperipussibáberseahkka

paperirahabáberruhta, seđel, seattal

paperirullabáberrul´la

paperitehdasbáberfabrihkka

paperoidabábirdit

papinkauhtanabáhpagákti

papinvirkabáhpavirgi

pappibáhppa

pappilabáhppal (S), báhpagárdin (N)

papubáhpu

papukaijapáhpegoijá

paraatiparáda

parafiiniparafiidna

parahtaabárggádit

parakkibaráhkka, bráhkka (N)

parallelismiparallelisma

parametriparamehter

paraneminenbuorráneapmi, dearvvasmuvvan

parannus(rel.) buorádus, moriidus, morráneapmi, jorgalus, botnjalus, birrabotnjalus, genddomuš

parantaa(trad.) buoridit, dálkkodit, dálkut, dálkkastit, doaktáruššat, guvhlláruššat, buoskáruššat

parantaa haava (lääkkeestä) savvit

parantaahaavaasavihit

parantaja(trad.) buorideaddji, buriiddahkki, dálkkodeaddji, guvhllár, buoskár

parantolasanatoria, dikšunviessu

parantuabuorránit

parantumatonbuorránmeahttun, buoritmeahttun

parasbuoremus, áđamus

paratiisiparadiisa, paradiijás

pareittainpáraid mielde, párralagaid

paremminbuorebut, áđabut

paremminkinbaicce, buoret, ovdal juo

parempibuoret, áđat; vähän parempibuorebuš, áđabuš

parhaillaanbárrásiin, bárrásis, bárrahis, aiddo

parhaitenbuoremusat

paripárra; (jollekin)bealli, eri paria (kengistä tms.)beallalagaid, (toistensa parit)beležat (pl.)

pari(lukumäärästä) moadde; pari ihmistämoattis, pari kertaamoddii

pariin(adv., postp.) sisa, ollái, párrii

parikymmentämoaddelogi; parisenkymmentämoattelogi, siellä oli parisenkymmentä poroa doppe ledje moattelogi bohccot

parilabárral

parillinenpáralaš

parillinen luku(mat.) párralohku

paripuoli (sukka, lapanen)beallalas

parisataamoaddečuođi; parisensataamoattečuođi

parisensullii moadde; sinne on parisen kilometriädohko lea sullii moadde kilomehtera

pariskuntapárragoddi

parissasiste, olis, páras

paristobáhtter

pariteettipariteahtta ~ paritehta

paritella(jatkaa sukua) kopuleret

paritonpárah/eapme (-is); bealallas

pariton luku(mat.) leaskalohku

parittainpáraid mielde

parituhattamoaddeduhát

pariutuapárraluvvat

parivaljakkoguovttegeasus

pariviikkoinenmoattevahkkosaš

parjatacielahit, bealkkehit, soaibmat, šluččuhit

parjausšluččuhus

parka duotna, rávki, riehpu, stáhkkár, hejoš

parkita(nahkaa) bárket; (pajunkuoriuutteella)ostet

parkita(vuotaa) leiret

parkkibárka; (pajunkuori)ostu

parkkinahka(poron) sisti

parkkivesiostučáhci

parkubárggas

parkuaveanzut, bárgut

parlamenttiparlameanta

parodiaparodiija

paronibáron

parrakasskávžá/i (-s)

parranajoráhken

parranajokoneráhkenmašiidna

parrasvalolávdečuovga

parroittuaskávžut

parsaaspárggus

parsi(navetassa) hiŋggal

parsiastohppádit, stohppet, bársat

parsinneulastohppennállu, stohppanállu

partaseamu, skávžá; ajaa partaaráhket

partahyljejiegis ~ jiehkis

partanaavalahppu

partateräráhkendearri

partaveitsiráhkenniibi, ráhkaniibi

partikkeli(kiel.) partihkal

partiopatrul´la

partioidapatrulleret

partiolaineniskár, časkár, speidár

partioliikeiskárlihkadus

partisiippi(kiel.) partisihppa

partitiivi(kiel.) partitiiva

parturiráhkejeaddji

parveillačomistit, čomastit, gihpostallat, gihpostit, gihppudit, fárrudaddat, gubistit, gubastit, johtalit fárrolagaid

parvi(kaloja)oaivádat, spier´ru; (lintuja) moahti, doahkki

parvi(kirkossa) lokta

parvilintumoahteloddi

parvittaindohkiid dohkiid

paska(vulg.) baika (ks. uloste; kakka)

paskantaa(vulg.) baikit (ks. ulostaa; kakata)

passipás´sa

passiivi (kiel.)passiiva

passiivinen(saamaton, toimeton) passiivvalaš

pastillipastil´la (S), dropsa (N)

pastoripástor

pasuunabáson

pataruitu, báhti; pata kattilaa soimaaruitu ruittu giektá

pata(pelikorteissa) spáđđá, spáhti

patarumpuruitotrumbu

pateettinenpatehtalaš

patenttipateanta

patinoitua(kuparista) giibmut, giimmagit

patja(itämurteissa) bolsttar; (länsimurteissa)guoddá

pato buođđu

patoaminen dulvadeapmi

patopukkibuođđoreŋko, oarjjuolgi

patoutua buđđosit, buđđosuvvat, báddat

patruunapatrovdna, ládda

patruunapesäláddabeassi

patsas bázzi, govvabázzi

patteri báhtter

patti(ihossa) jieska; (hevosella)báhtte

pauhata(esim. merestä) márrat, máraidit, báffat, báfaidit, báfidit

pauhu (pauhina) márra, báffa

paukebávkkas, beaškkas

paukkubávkkanas

paukkuabávkit, beaškit

paukkupakkanenmirkkobuolaš, ruosti buolaš

paukuttaabávkkuhit, beaškkuhit

paula(nutukassa) vuotta; paulanutukasgiesaldatnuvttot, giessannuvttot

paula(verkossa) reašmi; yläpaulabadjebealli, alapaulavuollebealli

pauloitella(verkkoa) moarddašit

pauloittaa (verkkoa) moardit

pauloitus(verkon) moardda

pauloituslankamoarddaárpu

paunettigirdnomeardi, gárdemeardi

pedagogipedagoga

pedagogiikkapedagogihkka

pedagoginenpedagogalaš

pehmentynyt kalašlinzi

pehmentää(pinnaltaan)litnudit; (sisältä)dipmadit, dibmet

pehmetä(kalasta, liian pitkään verkossa) njuohcat, šlinzzagit; helposti pehmenevänjuohcalas, njuohcci (-s); siika on helposti pehmenevä kalačuovza lea njuohcalas guolli

pehmetä(pinnaltaan)litnut, linásmuvvat; (äkkiä) linihit

pehmetä(sisältä) dipmat; (äkkiä)dimihit

pehmeyslinisvuohta, dimisvuohta

pehmeä(pinnaltaan)li/nis (-tna); (sisältä)di/mis (-pma)

pehmeä(poronnahasta, kankaasta) mievkk/is (-es)

pehmeäluminenluotkk/us (-os), luotkko-

pehmikedimádas, doavdnji, linádas

pehmittää(hakkaamalla) cábmit ~ cápmit

pehmo(software) dipmagálvu

pehmoinen(esim. kankaasta, nahasta, ihosta) li/nis (-tna)

pehmustaalitnudit

peikkostállu

peilausspeadjalastin

peilispeajal

peilikuvaspeajalgovva

peilityynivuodjagoalk/i (-kes)

peilityyni(subst.) vuodjagoalki

peippobeibboš

peite(vuoteessa)govččas, tehppen, teahppa (N); (ahkion)guđju

peitellä(jollakin)gávččadit; (asiaa)čiegadit

peitinhöyhengovččasdolgi

peitinkarvagovččasguolga

peitto(vuoteessa) govččas, tehppen, teahppa (N); peitossagokčagasas, gokčasis, peittoongokčagassii, gokčašii

peittyvä ominaisuusjávki iešvuohta

peittyägokčasit, gokčašuvvat, gokčot; (hiekkaan)jávvásit, jáv´vot, čávdot ~ šávdot, čávdásit ~ šávdásit, (lumeen)jovgot, borgot, muhttot

peittäägokčat; (hiekkaan, lumeen)jávistit, čávdit ~ šávdit

pekonibeikon

pelastaagádjut, gádjalit; beastit (rel.)

pelastajagáddju; beasti (rel.)

pelastuagádjašuvvat, gáddjot

pelastusgáddjojupmi, gádjalus; bestojupmi (rel.)

pelastusarmeija beastinarmea

pelastusliivit (pl.)gádjunliiva, govdunliiva

pelastustyögádjunbargu

pelata(esim. korttia)speallat; jalkapalloačiekčat spáppa, lentopalloadoaškut spáppa, pesäpalloačaskit spáppa, käsipalloasuohpput spáppa, koripalloakorespáppastallat, jääkiekkoajiekŋaskearrostallat

pelispeallu

pelikaanipelikána

pelikorttispealla

pelisääntöspeallannjuolggadus

pelkkädušše, aivve, čabu

pelkoballu

pelkuribaleš, árggan, árggar, árggesdiŋga, njoammelhiitta

pelkuruusbalešvuohta, árgivuohta

pelkästäändušše, aivve, aivvefal

pellavabeallemas

pellavakangasliidni

pelle hearvadahkki

pellonraivausbelden

pelokas baleš (-is), ballalas, bal´levaš, árg/i (-ges), soaiggas

pelote balddonas, balddus, gavdnja, gavnnjastat

pelotella balddáhallat, baldalit, hirpmahit

peloton baluh/eapme (-is), jál/lu (-os), duostil (-is), dusteš (-is), roahkka/t (-dis), čoaskačoalat

pelottaahäntä pelottaa son ballá, son lea balus

pelottaa(pois) baldit, gavdnjet, gavdnjalit, gavnnjastit

pelottava(paikasta)gáppus, ruojus, goalus; (tapahtumasta, asiasta)balahahtti, balddihahtti, balddonas, suorggahahtti, suorggatlaš, surgehahtti, soaiggus

peltispel´le

peltiseppäspel´lerávdi

peltobealdu

peltoalabealdoviidodat

peltohanhikkibealdosuorbmarássi

peltohatikka bealdobittal

peltohiiriniitosáhpán

peltokaalibealdogálla

peltokanankaalibealdofiski

peltokortebealdohoaš´ša, gálvagorddet, sávzzarássi

peltolemmikkibealdovajálgeahtesnásti

peltomatarabealdomáđir

peltomyyräbealdosáhpán

pelto-ohdake bealdobiššan

pelto-orvokkibealdoviola

peltopillikebealdobuoiddamas

peltopyybealdobakku

peltopähkämöbealdospiinneruohtas

peltoretikkabealdorettet

peltosauramobealdočehpor

peltosirkkubealdocihci

peltovalvattibealdojeađjá

peltovillakkobealdospiinnut

peltovirviläbealdosáhpal

pelurispeal´li

pelästyttää baldit, balddihit, suorggahit, surgehit; (jotakuta haamuilla, kummitusjutuilla) ráibmat

pelästyä (jotakin) bal´lát (mas nu), soddiluvvat

pelätä (jotakin) ballat (mas nu)

penaalipenála

pengermästeal´li

penikkačivga; (koiran)vielppis

penikoida čivgat

peninkulmabeanagullan ~ beanatgullan, miila

peninkulmakaupallamiilaviissaid

penisks. siitin

penisilliinipenisilliidna

penkkabáŋka

penkki beaŋka

penkoa boltut, borvet, moivet, skurbat, skuorgat

penniben´ne; ei pennin penniäii buollán ben´nege

pensaikkosuovka, miestagat (pl.)

pensasmiestta

pensasaitamiesttaáidi

pensasangervoguorcerássi

pensasirkkalintumiesttašur´ri

pensaskanervamiesttalivdnju

pensaskerttumiesttavizar

pensassirkkugárdecihci

pensastaskumiesttaskilki

penseägážžár (-is), juvd/u (-dos), ustitmeahttun, ráhkismeahttun

penskačivga, dear´ri, divri, dihkki, buoska, juŋká (mask.), juŋkor (mask.), nieidalihtor (fem.), nieidasahpal (fem.)

pensseliks. sivellin

penätäbivdduhit, goardit, ánuhit, ginuhit

perata(marjoja) rensket

perata(rikkaruohoja kasvimaasta) hilsket

perata ks.suolia, suolistaa

perehdyttää(joku johonkin) oahpásmuhttit (soapmása masa nu)

perehtymätönoahpismeahttun

perehtyä(johonkin)oahpásmuvvat (masa nu)

peremmäksimaŋŋelii, maŋŋelebbui, (vähän)maŋŋelažžii; (asumuksessa)boaš´šolii, boaš´šolebbui, (vähän)boaš´šolažžii

perempisiskkit, maŋit; (asumuksessa)boaššut

perempänämaŋŋelis, maŋŋeleappos; (vähän)maŋŋelaččas

perempänä(asumuksessa) boaš´šolis, boaš´šoleappos, (vähän)boaš´šolaččas

perfekti(kiel.) perfeakta

perhebearaš, veahka (R)

perhe-eläkebearašealáhat

perhe-elämäbearašeallin

perheenjäsenbearašlahttu

perheenäitieadneolmmoš

perhekuntabearatgoddi, bearragoddi, gázzi, joavku

perheneuvolabearašráv´ven

perhepäivähoitobearašbeaivedikšu

perhesopustobudilli

perheyritysbearašfitnodat

perho(viehe)dolgevuogga

perhonenbeaiveloddi, beaivelottáš

periaateprinsihppa, vuođđojurdda

periaatteellinenprinsihpalaš, vuođđojurddalaš

perijäárbejeaddji, árbbolaš

perikatoroahppi; joutua perikatoonroahppánit

perikuntaárbegoddi

perillinen árbbolaš

perimägenotiipa

perimätieto árbediehtu, tradišuvdna

perináibbas, hui; perin tavallistahui dábálaš

perin pohjin, perin juurinvuđolaččat

perinne árbevierru,tradišuvdna

perinnöllinenárbejuvvon, árbe-, árbbálaš, genetihkalaš

perinnöllinen sairaus árbedávda, bearri, sogadávda

perinnöllisyys árbbálašvuohta, genetihkalašvuohta

perinnönjako árbejuohku, árbejuohkin

perinnöttömyysárbbehisvuohta

perinnötönárbbeh/eapme (-is)

perinteinen árbevirolaš

perintäbearran, mávssiheapmi

perintö árbi

perintökaariárbegeavli

perintölakiárbeláhka

perintömaaárbeeana(n)

perintöomaisuusárbeopmodat

perintöosaárbeoassi

perintötekijäárbedahkki, gena

perintöveroárbevearru

perisyntigoaŧŧosuddu, goahtosuddu, árbesuddu

periytyäárbašuvvat

periä árbet

periä (maksu) bearrat

perjantaibearjadat; perjantainabearjadaga

perkelebeargalat

permantoguolbi, láhtti

permikkä(kodassa) bearpmet

pernadáđvi

pernarutto(med.) dáđvesonahat, dáđvevihki

persamus(housuissa) hiitta

perse(vulg.) bahta; perseelleenbađalassii

persikkapersihkka

persiljapersilljá

perso (erit. johonkin ruokaan) váibmil (-is); tulla persommaksiváimmálmuvvat

personifikaatiopersonifikašuvdna

persoonapersovdna

persoonallinenpersovnnalaš

persoonallisuuspersovnnalašvuohta

persoonapronomini(kiel.) persovdnapronomen

persoonatonpersovnnah/eapme (-is)

perspektiiviperspektiiva, geahččanguovlu

perua(esim. osallistuminen) šluhttet

peruke(ongessa) duorgu, siibma

perukkaboaittobeale báiki; (lahden tms.)bahta

perunabuđet, botehtos, bohtás

perunajauhobuđetbulvarat (pl.)

perunalaatikkobuđetkás´sa

perunalaatikko(ruokalaji) buđetfoarbma

perunamuusibuđetnjuvddus

perunannostobuđetgaikun

perunanvarsibuđetgálla

perunapeltobuđetbealdu

perunasalaattibuđetsaláhtta

perunkirjoitusárbečáliheapmi

perusarvovuođđoárvu

perusasiavuođđoáš´ši

perusedellytysvuođđoeaktu

peruselinkeinovuođđoealáhus

perusinvestointivuođđoinvesteren

perusjakovuođđojuohku

peruskalliovuođđobákti, vuođđogál´li

peruskirjavuođđogirji

peruskorjausvuođđodivvun, remonta; tehdä peruskorjausordnet, divodit, remontet

peruskouluvuođđoskuvla

peruskoulutusvuođđoskuvlejupmi

peruskurssivuođđogursa

peruslukuvuođđolohku

perusluonnevuođđoluondu

perusmuotovuođđohápmi

perusmäärävuođđomearri

perussanavuođđosátni

perussointuvuođđočuojus

perussolukkovuođđoseallat (pl.)

perussävel(mus.) vuođđonuohtta

perussääntövuođđonjuolggadus

perustavuođđu

perustaavuođđudit, ásahit

perustaajuusvuođđodávjodat

perustajavuođđudeaddji

perustamiskirjavuođđudangirji

perustamiskokousvuođđudančoahkkin

perustarvevuođđodárbu

peruste ágga, argumeanta, vuođus, vuođuštus ~ vuođustus, sivva, cuohkki

perusteellavuođul, jelgii (R); sopimuksen perusteellasoahpamuša vuođul ~ jelgii

perusteellinenvuđolaš

perusteellisestivuđolaččat

perusteetonvuođoh/eapme (-is) vuođuh/eapme (-is); perusteeton vaatimusvuođohis gáibádus

perustehtävävuođđobargu

perustehtävävuođđodoaibma

perustellaákkastallat, vuođuštit, vuođuštallat, vuođđudallat, argumenteret

perusteluákkastallan, vuođuštus ~ vuođustus, ágga

perustua(johonkin) vuođđuduvvat (masa nu); mihin tämä perustuu?mii lea dán vuođđun?, masa dát vuođđuduvvá?

perustusvuođđu

perustuslaillinenvuođđolágalaš, konstitutionála

perustuslakivuođđoláhka

perustuslakivaliokuntavuođđoláhkaváljagoddi

perustutkintovuođđodutkkus

perusvalmiusvuođđodáidu

perusväittämä(aksiooma) vuođđocealkka

perusyksikkövuođđoovttadat

peruukkidahkuvuovttat (pl), peruhkka, peruvka

peruuttaa(autoa tms.)murddihit, (esim. osallistuminen)šluhttet, (lausunto tms.)geassit eret

peruutus(ajoneuvon)murddiheapmi, (esim. osallistumisen)šluhtten, (lausunnon tms.)eretgeassin

peruutusnäppäin(tietok.) murddihanboallu

peruutusvaihdemurdinmolssa

perä(asumuksessa) boaš´šu; perälläboaššus, perälleboš´šui, perempänäboaššolis, boaššoleappos, peremmäksiboaššolis, boaššolebbui

peräaukko bahtaráigi

peräevämaŋŋeveaksi, čoallegeašveaksi

-peräinen-vulggolaš, -vulgosaš, -vuolggalaš; esim. tuliperäinendollavulggolaš

peräisineret; mistä olet peräisin?gos don leat eret?

peräkaari(veneessä)maŋŋerággu; (ahkiossa)maŋŋefierra

peräkkäin maŋŋálagaid; aivan peräkkäin maŋŋemaŋŋálagaid

peräkkäinenmaŋŋálas

peräkärrygálvojor´ri, goallosjor´ri

perälauta(reessä, ahkiossa tms.) bahtaliehkku, liehkku

peräluukkumaŋŋeluŋka

perämies(laivassa) stivrejeaddji

perämoottorifanasmohtor

peränpitäjä(ryhmässä, tokassa) maŋuš

peräpaino(esim. veneessä) maŋŋedeaddu; peräpainossamaŋŋedeattus

peräpenkkimaŋŋebeaŋka

peräpohja(veneessä, paljas kaarenväli perä- ja pohjateljon välissä) maŋŋesies´si

peräpuikkobahtabuiku

peräpukamabahtabuogu

peräpuolimaŋábealli; peräpuolellamaŋábealde, peräpuolellemaŋábeallai, peräpuolelta, peräpuoltamaŋábeale

peräpäämaŋágeahči; peräpäässämaŋágeahčen, peräpäähänmaŋágeahčai, peräpään kauttamaŋágeaže

peräseinämaŋŋeseaidni, boaš´šoseaidni

peräsin(ohjain) stivrran, válla

perässämaŋis; perässänimu maŋis, hänen perässäänsu maŋis

perässähiihtäjä(myötäilijä) cecce; tuo perässähiihtäjä oli tietenkin valmis seuraamaan häntädiet cecce lei dieđusge gearggus čuovvulit su

perästäpäin maŋil

peräsuolibahtačoalli

peräteljo(veneen takaosassa, pohjalla) maŋŋedilljá; peräteljonkaarimaŋŋedilljárággu

perätiollásii, olles; oli siellä peräti viisi päiväälei doppe olles vihtta jándora

perätilassa olevaruovtto-; perätilassa oleva sikiöruovttománná, perätilassa oleva vasikka ~vasa ruovttogálbi, ruovttomiessi

perätuhto(veneessä istumiseen) uhcadiljáš

perätäjearahit, vuorjat

perävaunumaŋŋevovdna, heaŋgár (N)

peräänmaŋŋái; peräänimu maŋŋái, hänen peräänsäsu maŋŋái

peräänantamatongil´lil (-is), nággár (-is), ceaggá/i (-s)

perääntyämurdilit, geassádit

pesaistabassalit

pesemätönbasakeahtes (attr.)

pesettääbasahit

peseytyäbasadit

pesijäbas´si

pesiäbes´set

peski beaska; (kulunut)muoddá

peski(karvakulu) skoar´remuoddá; (kulua karvakuluksi, peskistä)muoddáluvvat, skoarragit

pessimistipessimista

pessimistinenpessimisttalaš

pestata(johonkin toimeen) bestet, vervet, bálkáhit

pestäbassat; pestä pyykkiä, pyykätä bassaladdat

pesu bassan; pani paitansa pesuunbijai báiddi bassalussii

pesuainebassanávnnas, basas

pesuallasbassanlihtti, bassanálddis

pesue beasuš, beassádat, beassadas

pesuhuonebasadanlatnja

pesukonebassaladdanmašiidna

pesulabasahat, bassaladdanrusttet

pesunkestävä(kuv.) albma, duohta, buiga, sieiva, eakti; hän on pesunkestävä norjalainenson lea sieiva dáža

pesuriepubasaldat

pesutupabassaladdanlatnja

pesuvatibassanfáhtta, skoavit

pesyebeasuš, beassádat, beassadas

pesäbeassi

pesäkegoahti

pesäkolobeasseguovdnji

pesäpallo(pelinä)spábbačaskin; (pallo)časkinspábba

pesäpallomailaroadda

petata(vuode) láhčit

petioađđensadji

petikaveriseaŋgaguoibmi; (vulg)buoskunskihpár

petivaatteet(pl) gávnnit (pl.), oađđádagat (pl.)

petkuttaabeahttit, njihtat, mánnat, dájuhit, lumpet, lum´met, buiját, jukset, geassit njunis

petkutusbeahttin, njihtan, dájuheapmi, lumpen, lum´men

petoeläin boraspire, spire, návdi, beahtu, bánálaš, riktá

petokalaboraguolli

petolintugazzaloddi, boraloddi

petollinenbehtolaš, njihtalas

petopunkki borašir´rá

petosbeahtus, beahttu

pettuguolmmas; kiskoa pettua, kuolmustaaguolmmastit

pettuleipäguolmmasláibi

petturibehtolaš olmmoš

pettuvelliguolmmasmálli

pettymysbeahttašupmi

pettyäbehttot, beahttašuvvat

pettämätönbeahttemeahttun

pettääbeahttit; tulla petetyksibehttot, joutua (jonkun) pettämäksibeahtahallat (soapmásii)

petäjäbeahci, háika

peukalobealgi

peukaloida(vilpillisin aikein) duohtadit, giehtaguššat

peukaloinenbealgeloddi

peukalokyytibealgesáhttu; matkustaa peukalokyydilläjohtit belggiin, liftet (N)

peukalokyytiläinenbealgesáhtolaš, liftejeaddji (N)

peukuttaabealgguhit

peuragoddi

peurakorva(merkitsemätön poro) geažotbeallji, goddebeallji

peurakuoppagodderoggi, ráhporoggi

peuranpyyntigoddebivdu

peuranpyyntiaitaus(vuomen) vuopman

peuranvirnagottesáhpal

peuravasa(merkitsemätön poronvasa) goddemiessi

piakkoinfarggabáliid

pian fargga ~ farga

pianistipianista

pianopiáno

pidellädoaladit

pidemmästi guhkibut

pidempiguhkit; vähän pidempiguhkebuš

pidennysguhkideapmi

pidennyttääguhkkudit

pidentyäguhkkut

pidentääguhkidit

pidetty(suosittu) bivnnu/t (-his)

pidot(pl.) guos´semállásat (pl.), doalut (pl.), meassut (pl.), keasttat (pl.)

pidätellädoaladit, doalahallat, caggat, goahcat

pidättyvävárrugas, moderáhtta

pidättääváldit gitta, aresteret; joutua pidätetyksiválddáhallat, váldot

pidätysgittaváldin, aresteren

pidätysporo(viimeinen poro raidossa rinnettä laskeutuessa) čoanohas

piehtaroidafieradit, jorrat, jorggáhallat, bálkestallat, bálkestahttalit

piekanaboaimmáš, biehkan

pieksubieksu, riehttegáma

pieksää cábmit, huškut, náhkkádit, sealgádit, čorbmat, čiekčat; (tulla piestyksi)cápmáhallat~huškkohallat ~ čorpmahallat ~ čievččahallat (soapmásii)

pienehkösmávvalágan

pieneliösmávvaealán

pienempiuhcit, unnit, smávit

pienennelläuhcádallat, unnádallat

pienennysuhcideapmi, unnideapmi, uhcádus, unnádus

pienentyäuhccut, un´nut, smávvut, bin´nut (R), šaddat uhcibun ~ unnibun

pienentäminenuhcideapmi, unnideapmi

pienentääuhcidit, uhccudit, unnidit, un´nudit, smávvudit, binnudit (R), dahkat uhcibun ~ unnibun; yrittää pienentääuhcádallat, unnádallat

pienhiukkanensmávvapartihkal

pieniuhc/ci (-a), u/n´ni (-nna), smáv/is (-va); binna (attr.), bánna (attr.), binnabánna (attr.); pitää liian pienenäuhcášit, unnášit, pienestä pitäenuhccivuođa ~ un´nivuođa rájes

pienikokoinen(esineestä) šiehttil (-is)

pieninuhcimus, unnimus, smávimus

pieninenäinennjunih/eapme (-is)

pieniraajainen(eläimestä) ruovjjeh/eapme (-is)

pienisarvinenčoarvveh/eapme (-is)

pienisilmäinen(verkosta) bask/i (-kes)

pienivatsainenčoavjjeh/eapme (-is)

pieniäsmáv´vet, smávvut; (lihaa)cáhpat, (halkoja)luoddut

pienlentokonesmávvagirdi

piennar(pellon) bealdoravda

piennisäkässmávvanjiččehas

pienoiskiväärisálon, sálonbis´su

pienoiskokoinenminiatyrasturrosaš

pienoismallismávvamál´le, uhcamál´le, unnamál´le, miniatyra, modeal´la

pienokainenuhcahaš, unnoraš, uhcamánáš, unnamánáš

pienryhmäsmávvajoavku

pientilallinensmávvadálolaš

pientuotanto, pienimuotoinen tuotantosmávvilbuvttadeapmi

pienuusuhccivuohta, uhccodat, un´nivuohta, un´nodat

pienviljelijäsmávvadálolaš

pieraistabusket

pierräbuoskut

pierubuoska

piha, pihamaašillju; šallju (R)

pihahtaa, sihahtaasuođihit

pihapiirišilljobiras

pihaporošiljohas

piharakennusolgovisti

piharatamogovdalasta, šilljolasta

pihasauniojámešbátni

pihatähtimöšilljohilsku

pihdata (kitsastella)hánástallat, hánohallat, coaccástallat, cuhcit, divastallat, sniiggáruššat, giinnahit

pihdit(pl.) basttat (pl.), táŋggat (pl.)

pihiks. kitsas

pihinä, sihinä šuđđa

pihistä, sihistäšuđđat, šuđaidit

pihistäädohppet, livkalit, njávkkastit, njámastit

pihiyshánisvuohta

pihkagáhčči

pihlajaskáhpi

pihtaillaks. pihdata

pihvibif´fa

pii(haravassa)bátni

piika biigá; palvella piikanabiigot, biigostallat

piikikäsbiiká/i (-s)

piikitelläskuhččet, skuožurdit, skurbat, skudnet, čuoggut (ks. härnätä)

piikivididnu

piikkari(kenkä)biikagáma

piikkibiika

piikkihaihoahkka

piikkijuuribiikaruohtas

piikkijäkälänállojeagil

piikkilankabiikasreaŋga

piikkilanka-aitabiikaáidi

piikkinahkainenbiikanáhkat

piikkinenbiiká/i (-s), biik/ii (-es)

piikkisarvi(porosta) biikačoarvi, buikočoarvi

piikkisikabiikaspiidni

piikoa biigot

piileskelläčiehkádallat

piilevädidnodeappu

piiločiehká; piilo-čiegus-

piilokuvačiegusgovva

piilomainontačiegusmáinnusteapmi

piiloončihkosii, čiehkagassii

piilopaikkačiehkásadji

piilossačihkosis, čiehkagasas

piilotellačiegadit

piilottaačiehkat

piiloutua čiehkádit

piilovaikutusčiegusváikkuheapmi

piimiä(maidosta) lohppet

piimäloahppi, loahppemielki, bipmi, suvrulanmielki

piina biidnu

piinaantua biidnašuvvat, giksašuvvat

piinallinengivssálaš, giksá/i (-s)

piinata biinnidit

piintyä cieggat

piipata(antaa äänimerkki) biipet

piipittää bihčut, spitnjut, bitnjut; (linnuista)civkit, civkkuhit

piipitysbihčun, spitnjun, bitnjun; (linnuista)civkin, civkkas

piippubiipu; polttaa piippuabiippostallat

piipunpesäbiipobeassi

piipunpolttajabiippostal´li

piipunpuhdistinbiiposággi, biiposkurbban, skárbban

piipunvarsibiipoveardi, biipoleagga

piiputella, piipustellabiippostallat

piira, kivipiira(linnuilla) birrán ~birráš

piirakkapiroga, muorjegáhkku

piiribire, birradat; piiriin ollái, piirissäolis

piiri(mat.) birramihttu

piirihallintoguovlluhálddahus

piirileikkiseaibbástallan

piirittääbirastahttit

piironkiskuf´faskáhppe

piirresárggus, iešvuohki

piirrelläsárggodit, tevdnedit, tevdnedaddat

piirrossárgun, sárggus, tevnnet

piirtosáhcu, cáhču

piirturisárggon

piirtääsárgut, tevdnet; (nopeasti)sárget, sárgulit, tevdnestit

piirtää(viiva) sáhcut, cáhcut

piirustussárgun, sárggus, tevdnen

piirustustunti(koulussa) sárgundiibmu

piisamibisámroahttu

piisata(riittää)bistit, juoksut, reahkkát, leat doarvái

piisibiise, sámeuvdna, dáhkki (S)

piiskaspihčá, spižá, roaiská, roaisku, roaiskkan, roiskkon, skárba

piiskata (esim. mattoja) spihččet, ruoskidit (R)

piiskata(rangaistukseksi) ris´set, durget, addit duorggaid ~roaiskkaid ~ spižáid; joutua (jonkun) risuttamaksiris´sehallat (soapmásii)

piiskaustelinesavdnjinholga

piiskuttaa (hiirestä)cihrrat, cihraidit, (linnusta)civkit, civkkuhit

piiskutus(hiiren)cihrran, cihraideapmi, (linnun)civkin, civkkas, civkkuheapmi

piispabismá

piispanistuinbismmástuollu

piitataberoštit, velehit

piitimensaamebiŧonsámegiella

piitimensaamelainenbiŧonsápmi

piittaamatonberošmeahttun, skiluh/eapme (-is), háreh/eapme (-is)

piittaamattomuusberošmeahttunvuohta, skiluhisvuohta, hárehisvuohta

pikaistuastravdnjaluvvat

pikajunajohtilis toga

pikakirjehoahpporeive

pikakirjoittajastenográfa

pikakirjoitusstenografiija

pikakäynti(jossakin)finadeapmi, finiheapmi, mannaleapmi; (jonkun luona)čáŋadeapmi, guovlladeapmi, coggaleapmi

pikalinja(liikenteessä) hoahpporuvtto

pikalähettihoahppoáirras

pikapuheluhoahppočuojahastin, hoahpporiŋgesteapmi

pikaricearki, gearra

pikaruokahoahppobiebmu

pikemminfarggabut

pikemminkin baicce, buoret, ovdal juo; hän on pikemminkin saamaton kuin laiskason lea ovdal juo sealggeheapme go láiki

pikirávrabihkka

pikimminfarggamusat, farggamustá, jođánepmosit

pikkuaivot(pl.) uhcavuoigŋašat (pl.), unnavuoigŋašat (pl.)

pikkuasiasmávvaáš´ši, bás áššáš

pikkuauto (henkilöauto) smávvabiila

pikkuhiljaavehážiid, uhccánaččaid, un´nánaččaid, smávvážit, gulul

pikkuinenuhc/ci (-a), u/n´ni (-nna)

pikkuisenvehá, veháš

pikkujoutsen deagganjukča, uhcanjukča

pikkukajavaskier´ru; lintuinfluenssaan menehtyi paljon pikkukajavialoddeinfluensá gottii dievva skierruid

pikkukalasmávvilguolli; nuotassa oli sekä pikkukaloja että vonkaleitanuohtis ledje sihke smávvilguolit ja stuorahat

pikkukaupunkismávvagávpot

pikkukenkävuollegis gáma, skuovva

pikkukuoviguškkástat

pikkukäpylintuguossabáhcatloddi

pikkulapsi uhcamánná, unnamánná,mánáš, bás mánáš; pikkulapsesta lähtienuhccivuođa, un´nivuođa rájes

pikkulaukkuruhtarássi, bursarássi

pikkulehdokkidavvelieksi

pikkuleinikkideagganoarsa

pikkuleipäuhcagáhkoš, smierrogáhkoš

pikkulepakkodeagganáhkkesoadji

pikkulepinkäinendeaggaskirri

pikkulintucizáš, uhcalottáš, unnalottáš

pikkulohi(tintti) diddi

pikkulokkideaggagáiru

pikkumainenuhcamielalaš

pikkumataradeaggamáđir

pikkumyrskypääskydeaggastoarbmaspálfu

pikkunieriäskiddu

pikkupalpakkodeaggahávggarássi

pikkupensaskerttučalbmevizar

pikkupetosmávvanávdi

pikkupoikauhcagánddaš, unnagánddaš, jeavdi (R), bártnáš, bán´ne, bárehuoš, bojá, bocce

pikkuporot(pl.) (kermikät ja vaatimet vasoineen) smávvilbohccot (pl.)

pikkuporvarismávvaborggár

pikkuserkku(miespuolinen)nuppi buolvvas vilbealli, (naispuolinen)nuppi buolvvas oarpmealli

pikkusieppodeaggalivkkár, uhcalivkkár

pikkusirkkudeaggacihci, uhcacihci

pikkusirrideaggaviroš, uhcaviroš

pikkusiskouhcaoabbá, unnaoabbá

pikkusormičelččen, čeŋkkeš

pikkutakkijáhkka, geavla, treddjo (N)

pikkutiiradeaggadirru

pikkutikkadeaggačáihni

pikkutyllideaggabuvvedat, uhcabuvvedat

pikkutyttönieiddaš

pikku-uikkudeaggabuokčá

pikkuvarpunenmuorracihci

pikkuvarvasčelččen, čeŋkkeš, uhcagaccaš, unnagaccaš

pikkuvauvanjuoratmánná

pikkuveliuhcaviellja, unnaviellja

pikkuviha(hist., S) uhcavašši

pilahilbošeapmi

pila(pilaannus) billi; pilallabilis, pilallebillái, mennä pilallemannat billái, billašuvvat

pilaantua billašuvvat; (sieltä täältä)billašuddat

pilaileva spivkkár (-is), skálžžár (-is), spilžžár (-is), kliissár (-is), leaiká/i (-s), leikes (-is)

pilailijaspivkkár, leaikkastal´li, skálka, skeijár, hearvadahkki, kliissár

pilaillaspivkošit, spivket, leaikkastallat, leaikkastit, leikošit, kliiset, skálžžáruššat, skálkkastit, skálkošit, skálkkastallat

pilakuvakarikatuvra

pilaribázzi, čuolda

pilata bilidit, billistit; pilata mainegutni njeaidit

pilkahdellaoidnostallat, givdnjut, givnnjardit

pilkahtaaoidnostit, givnnjihit, givnnjádit

pilkallinenbilkár (-is)

pilkatabilkidit, bilkáruššat, bilkošit, spoahttat, návrruhit

pilkkabilku; pitää pilkkanaatnit bilkun

pilkkaajabilkideaddji, bilkár

pilkkaaminenbilkideapmi

pilkkanimibilkonamma

pilkkasanabilkosátni

pilkkasiipiskoarra

pilkkibilka, giehtaváđđu, váđđu

pilkkiminenbilken, jiekŋaoaggun

pilkkiäbilket, jieŋa alde oaggut

pilkkoa(puita) luoddut

pilkkopimeäbihkkase/avdnjat (-vdjnes)

pilkku(karvoituksessa) dielku, dávli

pilkku(välimerkki) rihkku

pilkkukuumedielkodávda

pilkullinendilk/ui (-os), dávlá/i (-s)

pillahtaa itkuunčir´rot

pilleritabeahtta

pilli njurgganas

pillu(vulg.) ks. emätin

pilttuu(tallissa) hiŋgal

pilvetön jalahas, jealahas; tulla pilvetön sääjalahastit, jealahastit, jal´let

pilvibalva; mennä pilveenbalvet

pilvinenbalvá/i (-s), balv/ii (-es), balva-; pilvisen harmaamoskk/as (-u-)

pilvinen sääbalvadálki, balvvádat, obbadálki, moskkudálki

pilvistyäbalvet, obbet, ciehkut, dahkat obbadálkki, geassit obbasii, moskkosmuvvat, dahkat moskkudálkki

pimennyssevnnjodeapmi

pimentyä, pimetäsevnnjodit; (äkkiä)seavnnjihit

pimentääsevnnjodahttit; (lamppua, ikkunaa jne.) seavnnjahit

pimeys(tietämättömyys, sivistymättömyys) seavdnjatvuohta

pimeäse/avdnjat (-vdnjes) ~ seavdnja/t (-dis); näkyä pimeänäseavdnját, pitää jotakin liian pimeänäseavnnjášit

pimeä sääseavnnjádat

pimeä, pimeysseavdnjat, seavdnjadas, seavdnjatvuohta; pimeälläseavdnjadin, joutua pimeän yllättämäksisevnnjoduvvat

pinaattispináhtta

pingviinipingviidna

pinkaista viehkalit, čusket, binddastit, boalddáldahttit, rožoldahttit, njivžžastit, njalddestit; pinkaista perään viehkalahttit, viegaldahttit

pinkkalátna, guhpa, hoavga, leadji

pinkoačuoskut, bindut, njaldit, attildit, njaccuhit, guoikkuhit

pinnanmuotobajildushápmi

pinnevuor´rádus ~ vuorrádus, gulbmár, váttes dilli; joutua tämän tästä pinteeseenvuor´rástuddat

pinnistelläviccástallat, viccadit

pinolátna, guhpa, hoavga, leadji

pinotabardit ~ bordit, lánet, láhttet; (polttopuita, lautoja)rámpet, guhppet, stáhpalastit

pinsetit(pl.) pinseahtat (pl.), cikcemat (pl.)

pinta(yläpuoli)aláš, (ulkopuoli)olggoš, (päällyspuoli)bajildus, bajáš, bajoš; (nesteen, lumen, ihon, esineen)giera, (nesteen)oaivi, nousta pintaangovddiidit

pinta-alaviidodat, areála (N)

pintajännitys(fys.) gieragealddus

pintakudosbajildusgođus

pintalautabiddi, gidni

pintavesibajildusčáhci

pinttyäcieggat

piparjuuribihpporruohtas

piparkakkubihpporgáhkku

piparminttubihpporminta

pipobuncegahpir, ul´logahpir

pippeliks. kikkeli

pippuribihppor

pirahtaačuojihit, skilihit

piristyävirkkosmuvvat, arvvosmuvvat

piristäävirkkosmahttit, arvvosmahttit

pirkkalainenbirkelaš

pirskahtaariškkihit

pirskottaa riškkuhit

pirstalemoallu; pirstaleiksicuovkkas, moallun

pirstoutuacuovkanit, mollanit, moallanit

pirteävirk/ui (-os), virk/u (-kos), arvvo/t (-his), ealas (-is), ealaskas, eleš (-is); (ikäisekseen)heavskkálaš, heavská/i (-s)

pirtti(huone)stohpu, orrunlatnja; (yksinkertainen oleilupaikka)barta, gámpá (S), hyhtta (N)

pirtusriita

pirubiro, vuoras, riehtis

piruillabirostit

pirullinenbirolaš, vear´rá/i (-s)

pirullisuusbirolašvuohta

pirustibiroláhkai, biro ládje; siellä oli pirusti itikoitadoppe lei biroláhkai divri

pisamačáihmi, čáihni, čáđbmi

pisara goaikkanas; sadepisaraarvečalbmi

pisimminguhkimusat

pisimpäänguhkimus, guhkimusat

pisinguhkimus

piskiráhkká

pissacis´sa

pissapoika(autossa)biilacirggon

pissatacis´sat

pistečuokkis

pistel(korvamerkissä) sárggis, sárggaldat

pistelläčuoggut, čukkodit

pistemääräčuokkesmearri

pistin(ase) čukkon

pistiäinenčukkon, čoarvevievssis

pistoolipistovla

pistorasiacogganskáhppu, čuggenskáhppu

pistosčuggestat

pistämätönbirgetmeahttun

pistävänhajuinen(kärpästä, ketusta) seavdda; tulla pistävänhajuiseksiseavddagit

pistäytyä(jossain, jonkun luona)finadit, finihit, guovlladit, čáŋadit, coggalit, ealašit

pistääčugget, (useita kertoja)čuoggut, čukkodit; (ampiaisesta, paarmasta)báhčit, (muusta hyönteisestä)gáskit, joutua ampiaisen pistämäksibáhččot vieksái; pistää (johonkin)bidjat ~ nahkehit ~ coggat (gosa nu)

pistää(kivusta) vuoisat, (jatkuvasti)vuoissadit, (äkkiä) vuoissádit, vuoissihit

pistää neulallasákkastit

pitaalinenspihtálaš

pitelemätöneastatmeahttun

pitempiguhkit

pitempäänguhkit, guhkibut

pitkin(ympäriinsä)miehtá, pitkin lattiaamiehtá láhtti, (myöten)mielde, -ráigge, -rái

pitkittäinguhkkodahkii, miehtut

pitkospuut(pl.) rovvi

pitkulainen guhkedáleš, guhkolaš

pitkäguhk/ki (-es); yhtä pitkätovtta guhku, pitää jotakin liian pitkänäguhkášit

pitkäaikainen guhkesáigásaš, guhkálaš, guhkálmas, guhkesáigge-

pitkähelmainenhealbmá/i (-s)

pitkäikäinenahkká/i (-s), guhkesagat; (esineistä)bistil (-is)

pitkäjalkainenguhkesjuolggat, juolgá/i (-s)

pitkäkalloinenguhkesoaivvat

pitkäkarvainenguhkesguolggat

pitkäkoipi(ihmisestä) stávru

pitkäkorvainenguhkesbealjat

pitkäksi aikaaguhkkásii, guhkes áigái

pitkälehtikihokkišođbačurolasta

pitkälehtivitaguhkesvihti

pitkälleguhkás

pitkällinenguhkálaš, guhkálmas, guhkilmas

pitkälläguhkkin

pitkältibuori muddui, buorre mealgadii

pitkämatkalainenguhkemátkkálaš

pitkämielinenguhkesmielalaš, gierdavaš

pitkänhuiskea(ihmisestä) stávrras (-)

pitkänomainenguhkedáleš, guhkolaš

pitkänäköinenguhkásoaidnil (-is)

pitkäperjantaiguhkesbearjadat

pitkäsiimaliidna; pyytää pitkälläsiimallaliinnastallat

pitkästiguhket~guhkit; selitti pitkästičilgii guhket

pitkästyttävädolkadahtti, váibadahtti, suivvastuhtti

pitkästyttäädolkadit, váibadit, suivvastuhttit

pitkästyädolkat, denet, diellat, gievdat, váibat, váivvástuvvat, givssástuvvat, dolkkástuvvat, suivvastuvvat, duššástuvvat

pitkäsääri(ihmisestä tai eläimestä) ránči

pitkäsäärinen(ja hontelo) ránč/čas (-e-); olla jossakin pitkäsäärisenäránčát, tulla pitkäsääriseksiránččagit, kulkea pitkäsäärisenäránčut

pitkätukkainenguhkesvuovttat

pitkävartinen(esim. saappaasta)guhkesleakkat; (esim. kirveestä)guhkesnađat

pitkäveteinendolkadahtti, ahki/t (-dis), suivvastuhtti

pitkävihainenguhkesvašálaš, soažžumeahttun, doažžumeahttun

pitkäänguhká

pitoatnu, doallu, geavaheapmi, geavahus

pitoisuusdoallu

pitovaatteet(pl.) atnubiktasat (pl.)

pitsi(naisenlakissa) speallavearka

pituinenguhku, guhkkosaš (attr.); viiden sylen pituinen suopunkiviđa sala guhkkosaš suohpan, suopunki on viiden sylen pituinensuohpan lea vihtta sala guhku

pituusguhkkodat

pituusaste(geogr.) guhkkodatgráđđa

pituushyppyguhkásnjuiken, guhkkodatnjuiken

pituuspiiri(geogr.) guhkkodatgierdu

pituussuuntaanguhkkodahkii, miehtut

pitäjäsuohkan, gielda

pitäjäneuvos(S) suohkanráđđi

pitääatnit, doallat; (mod.)galgat, fertet, ber´ret, seahtit; (jostakin, jostakusta)liikot (+ ill.), (jonakin)atnit (+ ess.), (kiinni)doallat, (huolta jostakin)atnit fuola (mas nu), (hallussaan)iežas hálddus, duohken, (paikkansa)doallat deaivása, (taloa)dálostallat, (sylissään)biepmadit; pitää hyviä kelejädoallat buriid siivvuid; pitää nuotiotadolastallat; pitää (liian) laiskana, pitkänä, kylmänä jne.láikkášit, guhkášit, galmmašit jna.

plagiaattiplagiáhtta

plagioidaplagieret

plagiointiplagieren

plakaattiplakáhtta

planeettaplaneahtta ~ planehta

planktonks. keijusto

plantaasiplantáša

pluraali(kiel.) plurála, máŋggaidlohku

plusplus

pluskvamperfekti(kiel.) pluskvamperfeakta

podcastpodda; podcastatapoddet

poeettinenpoehtalaš

poetiikkapoetihkka

pohdintaguorahallan

pohjabodni, vuođđu

pohjakerrosvuođđogeardi

pohjakoulutusvuođđoskuvlejupmi

pohjallabotnis

pohjallinen(kengän) leastu

pohjanailakkidavvesillan

pohjanhorsmarohtohorbmá

pohjankatinliekoidni

pohjankeltaliekovárresilvi

pohjankiislajiekŋačielkkis

pohjanluhtakuusiojealggečoalči

pohjanluhtalemmikkidavvevajálgeahtesnásti

pohjanlummevilgesloppan

pohjannurmikkaeamigieddesuoidni

pohjanpajusieđgaskier´ri

pohjanpalpakkomohtehávggarássi

pohjanröllibajošávji

pohjansauniodavvečehpor

pohjansilmäruohodavvečalmmon

pohjansinivalvattijeađjá

pohjansirkkusieđgacihci

pohjantalvikkidavvedálvvut

pohjantikkadábálaš čáihni

PohjantähtiBoahjenásti, Boahji, Davvenásti

pohjantähtimöájahilsku

pohjapiirrosvuođđosárgun, vuođđogovva, vuođđoplána

pohjata(kenkää) sollat, solát

pohjateljo(veneessä, irrallinen) luŋka

pohjatonbotnih/eapme (-is)

pohjavesibodnečáhci, eanačáhci, vuođđočáhci

pohje váhkká

pohjeluuváhkkádákti

pohjemmaksibotnibui, bodnelii

pohjempanabotnibus, bodnelis

pohjempana olevabotnit

pohjimmainenbotnimus; pohjimmaisenabotnimusas, pohjimmaiseksibotnimussii

pohjoinendavvi; pohjoisessadavvin, pohjoiseendavás, pohjoisesta päindavil

pohjoisempidavit; pohjoisempanadavvelis, davveleappos; pohjoisemmaksidavvelii, davvelebbui

pohjoisindavimus; pohjoisimpanadavimusas, pohjoisimmaksidavimussii

pohjoiskalottidavvikalohtta

Pohjoismaat Davviriikkat

pohjoismainendavviriikalaš

pohjoisnapadavvipovla

pohjoisosadavvioassi

pohjoispuolidavábealli; pohjoispuolelladavábealde, pohjoispuolelledavábeallai, pohjoispuolitsedavábeale

pohjoispäädavágeahči; pohjoispäässädavágeahčen, pohjoispäähändavágeahčai, pohjoispään kauttadavágeaže

pohjoissaamedavvisámegiella

pohjoissaamelainendavvisápmelaš, davvisápmi

pohjoistuulidavádat, davvebiegga; tuuli pohjoisestabiekkai davil

pohjukka(jängän, aukion tms.) skuitu

pohtia suokkardit, suokkardallat, guorahallat, dutkkadit

poika bárdni, gánda, lunta, bártnáš, bán´ne, bárehuoš, bojá, bocce, boiggá

poikamainen(aikuisesta) gánddalágan; käyttäytyä poikamaisestigándaluddat, gánddastahttit

poikamies gándaalmmái

poikanen(pikkupoika) gánddaš

poiketaspiehkastit, spiehkkasit; (jossakin)mohkastit, finadit, mannalit

poikittaindoar´rás

poikittain, poikki(leikattuna) sneakta

poikittainendoar/is (-es), poikittais-doares-

poikkeamaspiehkkaseapmi

poikkeaminenspiehkasteapmi

poikkeavaspiehkkaseaddji

poikkeuksellinenspiehkastat-, spiehkastan-

poikkeuksellisestispiehkastahkan

poikki(esim. joen, tien)rastá; (katkeavasta esineestä)rastá, gaskat; nokka poikki (poromerkistä)gaskat,